Onko teillä sellaisia kaveriperheitä, jotka eivät IKINÄ muista teidän perheen juhlapäiviä?

Kyllä on. Nämä samat perheet järjestävät joka kevät ja syksy talkoita joissa HEIDÄN puutarhansa laitetaan kesä/talvikuntoon, pestään ikkunat yms. Jännä ettei samat ihmiset osallistu monenakaan vuonna mitä olen somesta seuraillut oman kutsuni jälkeen...

Kukaan ystävistä ei muista meidän perheen juhlapäiviä. Se on huima siunaus, ei tule tarvetta urkkia heidän muistopäiviään eikä tarvitse ostaa lapsilleen halloweenkarkkeja tms. Olisi kamalaa, jos joku haluaisi tuoda meille kahvit kihlajaispäivän muistoksi.

Meillä on! Heillä on isoja synttäreitä, ja antavat omille ystävilleen lahjaksi mm. etelän matkoja, taidetta, taide-esityksiä sun muuta erittäin suureellista. Meille, ei laiteta edes tekstiviestiä Onnea vaikka olemme luulleet olevamme ihan perheystäviä. On, tosi tosi outoa. Pitäis varmaan joltain psykologilta kysyä miksi jotkut toimivat näin. Eivät siis tosiaankaan ole unohtaneet, vaan ovat erittäin perillä kyllä.

Mieheni mm muisti yhtä ystäväperheemme rouvaa samppanjapullolla hänen päivänään. Miehelleni tuo perhe, eivät tosiaan laittaneet edes sitä tekstaria. 

Hyvä, että itse muistan hääpäivämme tms. 

Miksi pitäisi muistaa muiden juhlapäiviä?

Kuukauden välein sama katkera samppanjapulloitku? Lopeta jo jamyös omasn aloitukseesi vastaileminen. Ei tämä ota tulta tälläkään kertaa.

On. Enkä ymmärrä miksi pitäisi muistaa. Jos meillä on joku juhlistettava juttu, niin osaan kyllä soittaa, laittaa viestiä tai kutsun, että nyt on juhlat, tuutteko käymään.

Omassa suvussa on jo ihan riittämiin muistamista. Tosin hekin kyllä kutsuvat, kun juhlat on.

Onneksi ei ole kaveriperheitä, luojan kiitos.

Siis minkälainen suhde perheiden välillä, kuinka usein nähdään ja millaisista merkkipäivistä kyse?

Mun mielestä on ihan normaalia, että jos esimerkiksi kaksi perhettä elää sellaista perus ruuhkavuosielämää niin saatetaan unohtaa lasten tai aikuisten synttäreitä (ellei niitä ole kutsuttu juhlimaan!). En oikein keksi mitä muita merkkipäiviä pitäisi muistaa? Tuskin toisten hääpäivää tms?

Joskus voisi olla helpompaa lopettaa itse niiden (todennäköisesti ei edes toivottujen) samppanjaonnitteluiden lopettaminen ja keskittyä ihan normaaliin ja kivaan näkemiseen ja kuulumisten vaihtoon. Sellaiseen tavalliseen elämään ja tavalliseen kiinnostukseen toisen elämästä. Ei sitten tarvitse pettyä ja uhriutua, kun toisten ajatus merkkipäivien muistamisesta on eri. 

Vierailija kirjoitti:

Siis minkälainen suhde perheiden välillä, kuinka usein nähdään ja millaisista merkkipäivistä kyse?

Mun mielestä on ihan normaalia, että jos esimerkiksi kaksi perhettä elää sellaista perus ruuhkavuosielämää niin saatetaan unohtaa lasten tai aikuisten synttäreitä (ellei niitä ole kutsuttu juhlimaan!). En oikein keksi mitä muita merkkipäiviä pitäisi muistaa? Tuskin toisten hääpäivää tms?

Joskus voisi olla helpompaa lopettaa itse niiden (todennäköisesti ei edes toivottujen) samppanjaonnitteluiden lopettaminen ja keskittyä ihan normaaliin ja kivaan näkemiseen ja kuulumisten vaihtoon. Sellaiseen tavalliseen elämään ja tavalliseen kiinnostukseen toisen elämästä. Ei sitten tarvitse pettyä ja uhriutua, kun toisten ajatus merkkipäivien muistamisesta on eri. 

Niin et eri kavereille hommataan noita ulkomaanmatkoja ja toisille ei ehditä laittamaan edes viestiä? Huh

Kaikki kaveriperheet. Lasten kummit muistaa lapsia, muuten muita muistetaan vain, jos itse järjestää juhlat. Mikä on minusta normaalia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis minkälainen suhde perheiden välillä, kuinka usein nähdään ja millaisista merkkipäivistä kyse?

Mun mielestä on ihan normaalia, että jos esimerkiksi kaksi perhettä elää sellaista perus ruuhkavuosielämää niin saatetaan unohtaa lasten tai aikuisten synttäreitä (ellei niitä ole kutsuttu juhlimaan!). En oikein keksi mitä muita merkkipäiviä pitäisi muistaa? Tuskin toisten hääpäivää tms?

Joskus voisi olla helpompaa lopettaa itse niiden (todennäköisesti ei edes toivottujen) samppanjaonnitteluiden lopettaminen ja keskittyä ihan normaaliin ja kivaan näkemiseen ja kuulumisten vaihtoon. Sellaiseen tavalliseen elämään ja tavalliseen kiinnostukseen toisen elämästä. Ei sitten tarvitse pettyä ja uhriutua, kun toisten ajatus merkkipäivien muistamisesta on eri. 

Niin et eri kavereille hommataan noita ulkomaanmatkoja ja toisille ei ehditä laittamaan edes vi

Järjestääkö toinen juhlat, ja toinen ei?

Voi kun olis muistamatta. Tuttava raahaa mun lapselle tavaraa jota edes lapsi ei halua ja minulle se on kiusallista kun tunnen jääväni kiitollisuudenvelkaan. Laskee jopa joulukortit ja pahoittaa mielensä jos en lähetä. Ei siis riitä jouluntoivotus puhelimitse. 

Kyllä, Ap, ihmiset ovat nykyään aivan hurjan laskelmoivia. Meillä eräs sellaisista lapsiperheitä joiden kanssa eniten ollaan tekemisissä, eivät koskaan huomioi lastemme eli (perheemme tärkeimpiä) juhlapäiviä Eivät koskaan! Laitettu heille päin myös kuvaa heti aamulla jossa lapsemme onnittelevat heidän lapsiaan heidän tärkeänä päivänään. Huomioitu koulun aloitus heidän lapseltaan yms tärkeät merkkipäivät. He, meille päin? Eivät ikinä 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, Ap, ihmiset ovat nykyään aivan hurjan laskelmoivia. Meillä eräs sellaisista lapsiperheitä joiden kanssa eniten ollaan tekemisissä, eivät koskaan huomioi lastemme eli (perheemme tärkeimpiä) juhlapäiviä Eivät koskaan! Laitettu heille päin myös kuvaa heti aamulla jossa lapsemme onnittelevat heidän lapsiaan heidän tärkeänä päivänään. Huomioitu koulun aloitus heidän lapseltaan yms tärkeät merkkipäivät. He, meille päin? Eivät ikinä 

Olisi ihanaa, kun olisi vanhanajan kohteliaita perheystäviä vielä. Mieheni puolesta tuli paha olo, kun hän aina auttaa naapureita eri tavoilla. Tarjonnut mökkireissua, ulkomaan reissua, apuaan. Ei tullut hänelle sieltä edes sitä Onnea Onhan tuo aika silmiin pistävää. En tiedä mikä on syynä näillä kavereilla

Me on kerran peruutettu jopa hiihtoloma, sen takia että lapsi pääsee parhaan ystävänsä juhliin. Ei ikinä enää! Miksi ei? Koska he eivät muista meitä tai meidän lapsiamme koskaan.

Muistaminen voi olla ihan viesti perheelle: 

Onnea Rakkaan poikanne juhlapäivänä! Tms

Kuka EI ilahtuisi tälläisestä, käsi ylös!

Vierailija kirjoitti:

Meillä on! Heillä on isoja synttäreitä, ja antavat omille ystävilleen lahjaksi mm. etelän matkoja, taidetta, taide-esityksiä sun muuta erittäin suureellista. Meille, ei laiteta edes tekstiviestiä Onnea vaikka olemme luulleet olevamme ihan perheystäviä. On, tosi tosi outoa. Pitäis varmaan joltain psykologilta kysyä miksi jotkut toimivat näin. Eivät siis tosiaankaan ole unohtaneet, vaan ovat erittäin perillä kyllä.

Mieheni mm muisti yhtä ystäväperheemme rouvaa samppanjapullolla hänen päivänään. Miehelleni tuo perhe, eivät tosiaan laittaneet edes sitä tekstaria. 

Hei, mekin tunnetaan juuri tälläiset 

Minusta olisi vaivaannuttavaa ja ikävää, jos joku tuttavaperhe aina dramaattisesti muistaisi meitä, vaikka emme edes juhlia järjestäisi. En pitäisi normaalina. Miksi jatkatte noita muistamisia, ettekä ota vihjettä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, Ap, ihmiset ovat nykyään aivan hurjan laskelmoivia. Meillä eräs sellaisista lapsiperheitä joiden kanssa eniten ollaan tekemisissä, eivät koskaan huomioi lastemme eli (perheemme tärkeimpiä) juhlapäiviä Eivät koskaan! Laitettu heille päin myös kuvaa heti aamulla jossa lapsemme onnittelevat heidän lapsiaan heidän tärkeänä päivänään. Huomioitu koulun aloitus heidän lapseltaan yms tärkeät merkkipäivät. He, meille päin? Eivät ikinä 

Minusta odotat nyt jotain sellaista, joka ei kuulu tavallisiin tapoihin. Meidän ystäväpiirissä annetaan lahjoja päivänsankarille, jos tulee kutsu juhliin. Jos ei kutsuta juhliin, ei ole myöskään tapana muistaa mitenkään. Minulla on kolme jo aikuista lasta, mutta ei ole tähän mennessä tullut mieleenkään, että perheen ulkopuolisten pitäisi jotenkin huomioida lasten koulunaloitus.Tiedän kyllä, että saksankielisissä maissa sitä juhlitaan, mutta en ole koskaan kuullut, että Suomessa tehtäisiin jotain vastaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuukauden välein sama katkera samppanjapulloitku? Lopeta jo jamyös omasn aloitukseesi vastaileminen. Ei tämä ota tulta tälläkään kertaa.

Mitä? Aika moni näyttää olevan juuri sitä mieltä, että käytöstavat kunniaan. Ja sitä, että ystävyys on vastavuoroista.