Rukoiletko vaikket olisikaan uskovainen? Minä rukoilen ja en koe itseäni kovin kiivaaksi uskariksi
Uskon että moni tekee samaa. Jos pienet rukoukset lasketaan, saatan rukoilla kymmeniä kertoja päivässä.
Kommentit (5)
Miksei tuo ole sinusta uskovaisuutta?
Minusta uskis on se, joka uskoo Jumalaan. Sitä ei voi kukaan toinen sanoa, kuka uskoo oikein tai riittävästi. Jos uskoo, niin silloin uskoo. Jokaisen suhde jumalaan on henkilökohtainen.
Älkää antako näiden päiviräsästen kaltaisten hihhulien ainakaan määrittää sitä, koetteko olevanne uskossa. Määritelkää se itse ja olkaa rohkeasti omaa mieltä.
En usko, enkä rukoile. Miksi rukoilisin jollekin, jonka en usko olevan olemassa?
Lasketaanko oma "iltarukous"? Olen 9v asti saman hokeman päässäni hokenut ennen kuin menen nukkumaan. Rukoukseksi sitä tuskin voi kutsua koska jumalaa ei mainita ollenkaan eikä jeesusta tai enkeleitä.
"Hyvää yötä, toivottavasti aamulla herään. Ja toivottavasti en näe painajaisia".
Juontaa juurensa siihen kun mummi kuoli noihin aikoihin nukkuessaan ja aloin pelkäämään samaa, näin asiasta myös painajaisia. Jotenkin vain tuo on jäänyt päähän elämään ja yhä vain pakko mielessäni se hokea kun nukkumaan menen.
Rukoilen. Suhde Jumalaan on henkilökohtainen, kirkosta instituutiona tai muiden keksimistä kotkotuksista viis.
Olen rukoillut iltarukouksen lapsesta saakka ja teen niin edelleen. Tuntuu, että jotain kauheaa sattuu, jos jätän sen tekemättä. En kuulu kirkkoon, inhosin koulussa uskonnon oppiainetta, en ole opettanut lapsilleni iltarukousta enkä muutenkaan ohjannut seurakunnan pariin. Ovat käyneet rippikoulun omasta tahdostaan. Itseäni on aina ärsyttänyt kirkko instituutiona, ja vaikka luterilainen kirkko onkin nykyaikaistunut, on siinä vielä paljon sellaista sietämättömän vanhakantaista.