Lue keskustelun säännöt.
Mistä voin tietää, missä toisten rajat menevät ja mistä voi puhua?
30.10.2024 |
Minulla ei ole mitään diagnoosia, mutta olen aspergerhenkinen ainakin omasta mielestäni. Olen työelämässä, asiantuntijatyössä.
Usein törmään siihen, että en osaa lukea sosiaalisia tilanteita. Toisten rajoja ja huumorintajua nyt esimerkiksi. En osaa lukea sarkasmia läheskään aina. Toisten rajoista en oikein koskaan tiedä, mikä on ok. Puhunpa pintapuolisista tai syvällisistä aiheista, niin usein menee pieleen. Jos menen juttelemaan tuntemattomalle äidille leikkipuistossa "onpas kiva leikkipuisto, oletteko käyneet täällä ennenkin" niin reaktio on suunnilleen juuollaan ja äiti lähtee pois. Tai jos läheisemmältä työkaverilta kysyn kahden kesken, että miten olet jaksanut avioeron jälkeen (josta työkaveri mainitsi palaverissa), niin sanotaan etten halua puhua siitä. Olen ihan ihmeissäni, että mistä minä tiedän, mistä voi puhua ja missä ihmisten rajat menevät?
Kommentit (8)
Älä ota esille mitään ikävää asiaa kenenkään kanssa. Kukaan ei halua puhua vaikeista asioista muille, jos ei aloita keskustelua itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri noin saat selville rajat: kysymällä. Työkaveri kertoi sinulle, ettei halua puhua, joten nyt tiedät hänen rajansa. Kaikki hyvin, olet kuitenkin osoittanut hänelle empatiaa ja välittämistä. Moka tuo olisi ollut vain, jos olisit alkanut inttää ja kysyä lisää, vaikka hän jo sanoi ettei halua puhua.
Kummassakaan esimerkissä ei ole mitään vikaa, olet toiminut ihan oikein. Tuo leikkipuiston tyyppi ei vain halunnut puhua, älä ota sitä henkilökohtaisesti.
yleensä ei kannata kysyä liian henkilökohtaisia asioita.
Usein voisi olla hyvä idea pehmentää sanomaansa: sinun ei ole pakko kertoa, mutta haluan silti kysyä, miten olet jaksanut? En halua olla tungetteleva, mutta kysyn silti. Tms.
Älä juttele tuntemattomalle. Suomessa vain henkisesti tärähtäneet toimivat niin. Huom. tämä oli vain asioiden toteamus: ei arvostelma, että miten asioiden pitäisi tai ei pitäisi olla.
Tuo fyysisesti liian lähelle tunkeminen voi tosiaan olla myös syy karkuun lähtemiselle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse puhua itse. Jos joku muu puhuttelee, on vain samaa mieltä kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Kummassakaan esimerkissä ei ole mitään vikaa, olet toiminut ihan oikein. Tuo leikkipuiston tyyppi ei vain halunnut puhua, älä ota sitä henkilökohtaisesti.
yleensä ei kannata kysyä liian henkilökohtaisia asioita.
Usein voisi olla hyvä idea pehmentää sanomaansa: sinun ei ole pakko kertoa, mutta haluan silti kysyä, miten olet jaksanut? En halua olla tungetteleva, mutta kysyn silti. Tms.
minusta tällainen on ihan turhaa. sinun ei ole pakko vastata ja en halua tunkeilla, mutta kuinka usein harrastat seksiä aviopuolisosi kanssa. Ei tuo pehmitys auta ollenkaan, jos kysymys on sopimaton.
1. Älä mene liian lähelle ihmistä, jota et tunne. Monet kokevat tuon ahdistavana ja lähtevät karkuun. Juttele aluksi vähän kauempaa.
2. Jos ihminen ei itse ota puheeksi kanssasi jotain ikävää asiaa. Älä kysy siitä häneltä. Jos ihminen haluaa puhua asiasta kanssasi hän tekee sen aloitteen itse.