Ärsyttää lapsettomat, jotka kauhistelevat pikkulapsiperheiden rutiineja!
Aika harva vauva tai taapero menee nukkumaan itsenäisesti ilman minkäänlaisia hyssyttelyjä. Tai syö kiltisti, sotkematta ihan kaikkea. Istuu paikallaan, ei koskaan juoksentele, kitise, ole väsynyt, kiukuttele.... Pienet lapset eivät ole mitään robotteja. Lapseton ystäväni aina pyörittelee silmiään, jos joku parivuotias koskee johonkin koriste-esineisiin, vaikka on jo kerran sanottu, ettei niin saisi tehdä.
Kommentit (12)
Syöminen, koriste-esineet jne.
Ennen ei kai ollut sillä tavalla tuota roinaa ja koristetta kyllä, että ei heidän aikana tarvinnut vahtia niitä.
Ja syöminen, pula-aikana ei saanut YHTÄÄN sotkea ja 1-vuotiaat pakkosyötettiin varmaan kouluikään asti, ettei mene ruokaa hukkaan tippuessa jne... Kuri oli aikamoista vitsan kanssa heilumista...
Kauhistelevat aina meidän lasten " kurittomuutta" .
tuleekin yksi lapsi, joka on allerginen, ei nuku millään ilveellä, ei suostu syömään yhtään mitään. Mitkään vanhat kikat eivät autakaan. Näin meillä. :)
Anopille ei kerta kaikkiaan mene jakeluun, että meidän lapsi nukkuu päiväunet klo 13-15 välillä, että sen täytyy saada muutakin ruokaa kuin pullaa ja että se pitää saada nukkumaan viimeistään klo 21. Anopin mielestä lapsi voi joustaa eli ilmeisesti nukkua sitten seisaalleen kun on tarpeeksi väsynyt ja syödä pullaa ja kakkua ja päälle makaroonia kun ei makean jälkeen enää muu maistu. No, eipä se mikään mestarikasvattaja ole ikinä ollutkaan.
Ja arvostelevat meidän tapaamme tehdä.
Oltiin tässä pari viikkoa sitten viikonloppukylässä miehen siskon ja hänen miehensä luona - lapsettomia. Meidän 2v. vilkkaan pojan olisi heidän mielestään pitänyt istua kiltisti sohvan nurkassa ja lueskella aikansa kuluksi vaikka kirjaa. No, eipä istunut. Pahinta oli se, että miehen sisko kielsi koko ajan poikaamme, todella kovastikin, ja poika oli ihan ymmällään. Esim. tilanteessa jossa poika söi leipää keittiössä ja muruja tippui lattialle, olisi pitänyt syödä kunnolla pelleilemättä. Lähdettiin sitten sunnuntaina jo puolilta päivin pois, kun en enää jaksanut.
Eipä tarvii sinne taas vähään aikaan mennä.
jos rutiineista puhutaan, ja valittaa saa, niin itseäni taas perheellisenä ärsyttää ne perheelliset kaverit, joiden elämä on lasten syntymisen jälkeen pelkkää rutiinia, ettei enää löydy aikaa edes ystävien luokse kyläänmenoon, kun kaikki elämä menee sekaisin, jos päiväunet ja ruokailut ei ihan tavallisilla terveillä lapsilla osu sekunnilleen oikeaan aikaan.
Niin, eihän se haittaa vaikka ne päiväunet vähän venyisi, mutta ei siellä kylässäkään ole enää kellään kivaa, kun lapsi on yliväsynyt, sokerihumalassa ja nälkäinen. Päivässä kyllä riittää tunteja sen verran, että voi lapsen tarpeet ottaa huomioon.
No, mua ei kiinnosta ihmetellä vuodenikäisen kanssa, että mihin aikaan sit nukutaan, kun herää kotona hyvinnukutun automatkan jälkeen.. Tai koululainen ei jaksa nousta kahdeksan aamuun kouluun, kun nukkumaanmeno on venynyt..
Tämä " ystäväni" vertaa lastani aina kummityttöönsä: " kyllä Maija jo kävi potalla tuossa iässä" , " ei Maija nuku tähän aikaan päiväunia" , jne. Ja kummitytön äidin raskaus oli kuin oppikirjasta: ei kremppaa, ei mitään ongelmaa, vaan loppuun asti jaksoi sitä ja tätä.
Kun itse olinkin raskausaikana saikulla 1,5 kk supistelun takia, " ystäväni" ei voinut millään käsittää, että hoitona oli todellakin lepo, enkä voinut viilettää paikasta toiseen, autoilla satoja kilometrejä, yms. vaikka kyllä tuo kummitytön äiti pystyi mihin vaan ihan synnytykseen saakka.
" Ystäväni" ei kertakaikkiaan käsitä, että lapseni nukkuu päiväunet noin suunnilleen samaan aikaan joka päivä, enkä voi silloin lähteä kaupungille.
Ja mikä kummallisinta, lapseni vierasti tietyssä vaiheessa, joten saattoi tirauttaa itkun vieraamman ihmisen tehdessä tuttavuutta liian läheltä. " Ystäväni" heitti vitsinä (?) tällaisessa tilanteessa " outo lapsi!" , mutta naamasta saatoin lukea, että oli ihan tosissaan tätä mieltä. Kun ei se kummityttö ikinä ollut häntä vierastanut...
en tosiaan tajua, miksi kaikki pitää tehdä sekunnin tarkkuudella. On meilläkin olemassa rutiinit, mutta niistä voi tarvittaessa joustaa. 9
joiden lapset jo isoja koululaisia. Vaikka kuinka pyytää tulemaan vasta taaperon päikkäreiden jälkeen tai lähtemään ennen niitä niin evvk. Ainakaan eivät voi olla hiljaa....
Ja minua sitten taas säälittää ne lapselliset ihmiset, jotka eivät ymmärrä, että vaikka heidän vauvansa nukahtaa nukuttamatta, niin kaikkien vauvat eivät sitä tee. Jopa useiden lasten äidit kauhistelevat näitä rutiineja, ja perusteluna on juuri tuo: " Ei meilläkään niin tehty" . Luulisi monen lapsen kokemuksella jo tajunneen, että lapset ovat erilaisia. Tuo oli hyvin sanottu, että eivät ole robotteja.