Auttakaa tässä asiassa: Ystävä, väittää minun ovelasti vihjailevan asioita.

Vierailija kirjoitti:

Onko hän ainoa ystäväsi, kun siedät selvästi joko mielenvikaista tai tarkoituksella kiusaavaa ihmistä?

Hyvä neuvo: älä tee enää mitään hänen kanssaan. Pysy erossa niin paljon kuin mahdollista. Ei häneltä voi sinulle haukkumista tulla, kun laitat eston kaikkiin mahdollisiin paikkoihin.

Ei hän ainoa ole, mutta tulee jo raskaaksi hänen solvauksensa. Hän kertoo, että tietyistä syistä on ollut kesäpaikassa hyvin pitkään. No ne ovat hänen tiettyjä syitään. Ystävät kertovat avoimesti. Minusta hän itse on se salaperäinen ja kiertää asiaansa.

Sano ihan suoraan että et vihjaile mitään. Että et puhu niin. Minulla oli ystävä joka aika luuli että vilpittömät kehut ja ystävällisyys oli keljuilua, koska oli kasvanut sellaisessa ympäristössä. Piti ihan oikeasti selventää että minä en tee niin, koska oli aina jotenkin varuillaan.

Jos sanon hänelle suoraan, kun mieleni tekisi sanoa, että hänellä on mielenterveydellinen ongelma, niin hän räjähtäisi. On selvää jos on liikaa paineita niin ahdistuu ja elimistö ei sellaista kestä , jostain purkautuu negatiivinen energia, mutta väärälle henkilölle suunnattuna.

Palstalla kirjoittajien mielestä ystävän/entisen ystävän mielenterveys ei ole kunnossa. Luulen, että siihen löytyisi ammattiapua, mutta hänen ylpeytensä ei salli alistua tunnustamaan omia heikkouksia. Marttyyriyttä nähtävästi.

Vierailija kirjoitti:

Sano ihan suoraan että et vihjaile mitään. Että et puhu niin. Minulla oli ystävä joka aika luuli että vilpittömät kehut ja ystävällisyys oli keljuilua, koska oli kasvanut sellaisessa ympäristössä. Piti ihan oikeasti selventää että minä en tee niin, koska oli aina jotenkin varuillaan.

Olen hänelle yrittänyt selventää, etten vihjaile mtään. Mutta vähä vähältä olen siirtynyt vain yleisiin asioihin, kohta hän löytää säätilasta vihollisen itselleen.

Mutta hän pitää minua suurimpana vihollisenaan, kukaan ei ole häntä niin vihjailevaan sävyyn lähestynyt kuin minä viime vuoden aikana. Muut ovat hänen ystäviään. Hän pitää oikeutenaan sanoa suoraan kaikesta, mutta itse ei kestä pienintäkään arvostelua. Vaikka arvostelua en ole tehnytkään, enkä moitetta.

Vainoharhaisus miten se todella kuvailaan? Paraneeko siitä?

Tämä ketjussa mainittu vainoharhaisuus ei ole sairaus eikä diagnoosi, vaan oire jostain. Joltain mielenterveyshäiriöltä kuulostaa, tai jos on iäkkäämpi, niin alkava muistisairauskin voi aiheuttaa tuon tyyppistä käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämänkaltainen vainoharhaisuus tulee? Omiin sairauksiin liittyvä vainoharhaisuus on tunnettua, mutta ystävää kohtaan, en tunne. Olen kyllä aikeissa jättää hänet. Luulen että hänellä on niinpaljon sisäisä ja perheongelmia, joita hän projisoi minua kohtaan. Hätähuutona en hänen käyttäytymistään voi pitää.

Onko varma, että et vihjaile mitään?