Minkä ikäiseksi arvelette elävänne?

80-85. Nyt 53.

Oikeasti pelkään kuolevani lähivuosina, kun lapset ovat vielä pieniä. Suvun elinikäennuste naisilla varmaan lähemmäs 90v. -N35

Olen nyt 70v ja ollut 3 vuotta eläkkeellä. Toivoisin eläväni vielä noin 10 vuotta jotta saan osan maksamistani eläkerahoista takaisin.

Mun äiti on nyt 82v, mutta itselläni on paljon terveellisemmät elämäntavat. Joten uskoisin eläväni ainakin häntä vanhemmaksi, ehkä 90v

Vierailija kirjoitti:

Kärsin vaikeasta unettomuudesta. Kuolen joko sairaskohtaukseen tai syöpään. Kuolen 40-60v. 

70v olisi varmaankin ehdoton maksimi. Jos elämä olisi mennyt toisin, olisin elänyt varmaan 100v, sillä pitkäikäinen suku. Ei mene tasan nallekarkit. Kehitys on ollut alusta alkaen hidasta (kuormittavat tekijät), joten en pahimmassa tapauksessa edes ehdi elää kunnolla ennen kuin kuolen. 

Tällä hetkellä tuntuu että maks 2 viikkoa. En jaksa enää elää kun terveys pettää. 

Lähes sata vuotta on tavoite.

Paljon asioita tekemättä.

Vielä pari tuntia. Lääke loppui, rahatkin. Eivätkä myy velaksi.

Olen nyt 40v ja toivon kuukahtavani pian. Sitä sitten tuskin tapahtuu ja elänkin satavuotiaaksi. Äidilläni tämä "kuolis pois"-asenne alkoi jo tuossa kuuskymppisenä.

Jotain siis 60-100 välillä

Mä haluaisin elää vanhaks mummoks asti. Vaikka 85-90v olis hyvä. Minulla on kohonnut rintasyöpäriski, äitini sairastui 50v iässä. Mammografiat olisi hyvä aloittaa jo nelikymppisenä. Nyt olen 38, ehkä ensi vuonna jo käyn. 

51. Heikko mielenterveys, elän päivän kerrallaan. Mut ehkä 77.

105 v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärsin vaikeasta unettomuudesta. Kuolen joko sairaskohtaukseen tai syöpään. Kuolen 40-60v. 

70v olisi varmaankin ehdoton maksimi. Jos elämä olisi mennyt toisin, olisin elänyt varmaan 100v, sillä pitkäikäinen suku. Ei mene tasan nallekarkit. Kehitys on ollut alusta alkaen hidasta (kuormittavat tekijät), joten en pahimmassa tapauksessa edes ehdi elää kunnolla ennen kuin kuolen. 

Ja siis olen virunut elämässäni jo yli puoli vuotta niin, että elimistö oli käytännössä täysin loppuun kulutettu. Sydän muljahteli ja tykytti paikoillaan ollessa, jalkoja piti nostaa ylöspäin kuin ääreishermosto oli niin heikkoa, verenpaine oli sairaalloisen matala, en hionnut kunnolla saunassakaan (vain muutama hikipisara), hiuksia tippui solkenaan jne. En koskaan palautunut tuosta. Jos sydän jatkaakin ihmeen kaupalla lyömistä maksimiajan, niin olen varmaan alla olevan naisen näköinen 😂.

https://www.ess.fi/paikalliset/332095

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärsin vaikeasta unettomuudesta. Kuolen joko sairaskohtaukseen tai syöpään. Kuolen 40-60v. 

70v olisi varmaankin ehdoton maksimi. Jos elämä olisi mennyt toisin, olisin elänyt varmaan 100v, sillä pitkäikäinen suku. Ei mene tasan nallekarkit. Kehitys on ollut alusta alkaen hidasta (kuormittavat tekijät), joten en pahimmassa tapauksessa edes ehdi elää kunnolla ennen kuin kuolen. 

Ja siis olen virunut elämässäni jo yli puoli vuotta niin, että elimistö oli käytännössä täysin loppuun kulutettu. Sydän muljahteli ja tykytti paikoillaan ollessa, jalkoja piti nostaa ylöspäin kuin ääreishermosto oli niin heikkoa, verenpaine oli sairaalloisen matala, en hionnut kunnolla saunassakaan (vain muutama hikipisara), hiuksia tippui solkenaan jne. En koskaan palautunut tuosta. Jos sydän jatkaakin ihmeen kaupalla l

Ei ääreishermosto vaan ääreisverenkierto. 

110v

Nyt pian 60v, elän korkeintaan 70-vuotiaaksi. Ei kauheasti kinostele mikään, varsinkin kun maailman meno muuttunut aivan sekopäiseksi naapurin putlerin takia. Olen tarpeeksi nähnyt muutenkin mitä vanheneminen tuo tullessaan: sairauksia, huolia läheisistä, nuorten mielenterveysongelmia, jatkuvia rahaongelmia. En enää jaksa vastaanottaa mitään ikävää elämääni. 

Ikää on 53 vuotta ja arvioni mukaan aikani on todella vähissä. 

Veikkaan vähän päälle kuusikymppiseksi. Enempää en missään nimessä haluaisikaan. Olen 50+

Noin 95 v, vaikken välttämättä niin vanhaksi haluaisikaan.