Sinä jolla on ahdistuneisuushäiriö, mikä lääkitys sinulla on?

Ei mikään. Lääkkeistä vapaa jo vuodesta 2016.

Ei mikään. 

Ei mitään, koska lääkärit eivät usko, että olen jatkuvasti ahdistanut.

Miten kauan olet syönyt cipralexia ap? Itselläni se 10mg.

Liikuntaa ja terveelliset elämäntavat.

Nuoruudessa tuli oltua zombie-lääkityksellä.

Sertraliini 150 mg ja Opamox tarvittaessa (käytän alle 10 tablettia vuodessa). Kävin 3 vuotta kognitiivisessa psykoterapiassa. Hyvin tyytyväinen tilanteeseen nyt.

Opamox tarvittaessa. Vajaa 2 vuotta oli escitalopram 10mg, joka lihotti ja siksi jätin lääkityksen. Olen tällä hetkellä työtön ja kova hinku olisi päästä töihin. Pelkään kylläkin, että en pysty töihin ilman lääkitystä.

Citalopram. Ap, menee ainakin 14 vrk aloituksesta ennenkuin se alkaa auttaa 👍🏼

Ei mikään. Oli opamoxit, ei niistä oikein tuntunut hyötyä olevan. Tyrkytti masennuslääkitystä, sitä en ottanut. Yritän urheilla ja uida kylmissä vesissä lievittääkseni ahdistusta. Välillä ahdistus on kyllä niin hirveää, että tekisi mieli tehdä lopullinen ratkaisu.

Ssri-lääkkeet kokemukseni mukaan tehottomia

ei mitään

Sivusta kyselen, että minkälaista käytännön apua lääkityksestä teille on ollut? Auttaako esim. hoitamaan/kohtaamaan ahdistavat asiat normaalisti? Itsellä ahdistus nostaa jälleen päätään, ja pahimmillaan se on lähes invalidisoivaa, puhumattakaan siitä, että saisin hoidettua vaikka sosiaalista kanssakäymistä vaativat tehtävät. Muuttaisiko lääkitys siis vaikka sitä, että yhtäkkiä pystyisikin muina miehinä vastaamaan viesteihin? 

Keskiolutta nautiskelen.

Opamox tarvittaessa, ehkä kerran kuussa. Minulle yritettiin masislääkkeitä joskus, mutta kävin lääkärillä Jenkeissä töissä ollessani, ja siellä kerrottiin jo 7 vuotta sitten että masislääkkeet eivät ole oikea lääkitys ahdistuneisuushäiriöön paniikkikohtauksineen. Kuulemma masislääkkeet koukuttavat pahemmin ja rasittavat elimistöä enemmän kuin rauhottavat. Siinä kohtaa tajusin että Suomen lääketiede vaikuttaa olevan muita länsimaita 10 vuotta jäljessä.

Tästä masennuslääkkeiden koukuttamisesta ollut Ruotsin lehdissä juttua vuosia sitten, siellä oli yli puoli miljoonaa koukuttuneet niihin.

Itse käytin nuorena. Mukana tuli +20kg ylipainoa ja se, että perheeni ja ystäväni kertoivat, että olin vain "kävelevä zombie" kun niitä käytin.

Rupesin sitten lukemaan/kuuntelemaan kirjallisuutta ahdistuksesta, masennuksesta, itsensä kehittämisestä, itsetunnon kehittämisestä, traumojen ylitsepääsemisestä ym... Ja ahdistushäiriö on niiden myötä kadonnut.

Vierailija kirjoitti:

Sivusta kyselen, että minkälaista käytännön apua lääkityksestä teille on ollut? Auttaako esim. hoitamaan/kohtaamaan ahdistavat asiat normaalisti? Itsellä ahdistus nostaa jälleen päätään, ja pahimmillaan se on lähes invalidisoivaa, puhumattakaan siitä, että saisin hoidettua vaikka sosiaalista kanssakäymistä vaativat tehtävät. Muuttaisiko lääkitys siis vaikka sitä, että yhtäkkiä pystyisikin muina miehinä vastaamaan viesteihin? 

Ei tuo sitä, että käyttäytyisit ns. normaalisti ja voisit toimia normaalisti. enemmänkin susta tulee sellainen zombie, joka ei oikein välitä mistään eikä reagoi yhtään mihinkään. Oot kuin kone, mutta et kuitenkaan mikään tehokas kone, vaan enemmänkin kone joka on hidas ja ei aina reagoi kaikkeen.

Lyrica 75mg, 1x2. Propral 10mg tarvittaessa sekä diapam 5mg -1tbl ns. viimeiseen hätään.

Aiemmin oli opamox 15mg diapamin sijaan mutta haittoja tuli joten vaihto diapamiin. Harvoin käytän, koska lyrica säännöllisesti otettuna toimii loistavasti. 

Mielialalääkkeistä ei apua ollut ahdistukseen. Kokeiltu citalopram, duloksetiini, venlafaxiini, sertraliini, lamotrigiini, aurorix, brintellix, voxra näin äkkiseltään mitä muistan. Ongelmia lisännyt adhd lääkitys, josta haittana ahdistuneisuutta lisää. Hyötyjä ja haittoja punnittu. 

" Ahdistus" PYH Laiskojen keksimä tekosyy työhaluttomuudelle. Perussuomalaiset eivät " ahdistu" vaan nostavat Suomen. Pois vassarivätystely !

Citalopram ollut nyt jo 12 vuotta kolmea noin puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen kestävää taukoa lukuun ottamatta. Olen  lopettanut lääkityksen suunnitellusti ja ongelmitta kolme kertaa. Oireet ovat kuitenkin jossain kohtaa palanneet uudelleen, pahimpana unettomuus, joten olen joutunut aloittamaan lääkityksen uudelleen. Nyt olen jo noin kolme vuotta syönyt lääkettä putkeen, enkä ole halunnut lopettaa, koska lääkityksen aloittaminen on ollut joka kerran todella vaikeaa. Apua lääkkeestä on ollut vasta noin kuukauden kuluttua aloituksesta ja alkuun ahdistus on pahentunut todella paljon samoin kuin unettomuus. Arvelen siis, että jos nyt lopettaisin, joutuisin taas jossain vaiheessa kokemaan tuon aloitusvaiheen.

Lääkkeen kanssa koen kyllä ahdistusta välillä, mutta se on itseni kokemana sellaista normaalia ahdistusta, ei sellaista kaikenkattavaa pakokauhua, jonka valtaan olen ennen joutunut. Lääkkeestä ei ole ollut minulle merkittäviä haittoja, joten siksikin haluan sitä toistaiseksi jatkaa.

Olen perheellinen, asiantuntijatyössä oleva keski-ikäinen nainen. Hoidan omaa hyvinvointia myös harrastamalla aktiivisesti liikuntaa ja päihteettömällä elämällä. Muutkin omaa hyvinvointia tukevat asiat siis mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivusta kyselen, että minkälaista käytännön apua lääkityksestä teille on ollut? Auttaako esim. hoitamaan/kohtaamaan ahdistavat asiat normaalisti? Itsellä ahdistus nostaa jälleen päätään, ja pahimmillaan se on lähes invalidisoivaa, puhumattakaan siitä, että saisin hoidettua vaikka sosiaalista kanssakäymistä vaativat tehtävät. Muuttaisiko lääkitys siis vaikka sitä, että yhtäkkiä pystyisikin muina miehinä vastaamaan viesteihin? 

 

Ei tuo sitä, että käyttäytyisit ns. normaalisti ja voisit toimia normaalisti. enemmänkin susta tulee sellainen zombie, joka ei oikein välitä mistään eikä reagoi yhtään mihinkään. Oot kuin kone, mutta et kuitenkaan mikään tehokas kone, vaan enemmänkin kone joka on hidas ja ei aina reagoi kaikkeen.

Ok, kiitos tästä. Jatkan en siis samaan lääkkeettömään malliin kuin ennenkin, hyväksyen, että elämääni kuuluu tällaiset vaikeat kaudet ja en vain pysty kaikkeen siihen mihin muut. Toki se aina pelottaa selviänkö tällä kertaa.