Haluatko kysyä jotain päiväkodin opelta?

ainakin meidän lapset tykkäis, olen leski ja miehen malli minun perheestäni kuin monen muunkin perheestä puuttuu. palkastahan se on kiinni tietty, mutta onahn nykyisin lähihoitajiksi valmistumassa miehiäkin. Vai onko?

Ajattelin lähteä töihin kun lapsi 1,5 vuotta.... Onko liian pieni?

Juorutaan ja arvostellaan kaikkea.

Virallisissa puheissa sitten ylistetään kodin ja päiväkodin yhteistyötä.



Mistä tämä johtuu?



Alan heikkoitsetunto?

mielestäni ihan ok. ap

Juuri tutustumisjakso takana ja hoito alkanut. Mietityttää, että miten ihmeessä ehtivät antaa huomiota yksilöllisesti lapsille? Syliä ei ainakaan ehditty ttutustumis viikolla antaa ollenkaan. Vaikka onkin 2-5v ryhmä kaipaavat hekin välillä muutakin kuin komentelua!!



Voinko äitinä auttaa lastani sopeutumaan joukkoon helpommin? Juteltu on paljon ja hyvin on lähtenyt hoitoura käyntiin. Voinko tehdä muutakin? Ryhmässä pari erittäin vilkasta lasta, joiden aisoissa pitelyyn menee paljon resursseja hoitajilta. Miten auttaa lata ystävystymään?

Toki siellä pienemmätkin pärjäävät, mutta mielestäni 3 vuotias " hyötyy" päiväkodissa olemisesta ja nautiikin siitä. Pienemmät itkevät paljon, ainakin alussa eikä syliä valitettavasti riitä kaikille. Aika oman onnensa nojassa ovat, vaikka hengissä toki selviävät. ap

" vaikea" , sillä hänessä on haastetta. ap

Johtuneeko siitä, että ns. ammattikasvattajat tietävät muka asiat aina paremmin? Vaikka näin ei todellisuudessa ikinä tietenkään ole! ap

toisten lapset paremmin kuin vanhemmat itse?

äitinä voit auttaa lasta sopetumaan omalla, positiivisella käyttäytymiselläsi, ole iloinen, kun menette päiväkotiin, juttele kotona lapsen kanssa päiväkodista ja kavereista positiiviseen sävyn jne. Jo se, että sinulla on mahdollisuus lapsen kanssa yhdessä tutustua päiväkotiin, auttaa lasta sopeutumaan. ap

En tiedä, onko se sitten jotain työtovereiden keskuudessa olevaa pätemisen tarvetta? ap

on tullut selaista kommenttia että huhu..

Sitten ehdotettiin lasten psykiatraakin ujouden takia. Sanoin , että ei se mitään hyödytä kun poika on aika ollut arka ja ujo lapsia.. Ei kun vika löydettiin kota ja vanhemista.. No mentiin sitten painostuksesta psykiatriaan ja sieltä tuli vastaus. Normaali terve poika hiukan ujo ja arka. Ei jatkotoimenpiteitä..



Jo meni ammattikasvattajat solmuun, kun vikaa ei ollutkaa vaan oli vain luonteen piirre. Todella ärsyttävää. Mutta eipä tuo haittaa, kun itse tunnen parhaiten lapseni.. Ja nyt jo tarhan hoitsutkin kuuntelee minua joka tunenen lapseni taatusi parhaiten!

Jotkut kasvattavat natsimeiningillä eli kuria kurin perään, mutta itse en usko siihen, vaan lempeämpään tapaan kasvattaa. Mutta mitä tehdä kun sana ei tehoa ja lapsi vaikka heittäytyy kirkumaan kaupan lattialle?



Tällä palstalla useat myös väittävät, että uhmaiän vaikeus on täysin vain vanhemmista ja heidän lässystä kasvatuksestaan kiinni. Eikä jokaisella lapsella ole temperamentti ja osalla helppo ja osalla vaativampi?

vaikkei kaupassa käydäkkään. Mutta itse olen huomannut seuraavan tehoavan: asetun lapsen tasolle, siis menen kyykkyyn, jotta voimme katsoa toisiamme silmiin samalta tasolta. Madallan ääntäni huomattavasti, puhun myös hyvin hitaasti ja kysyn lapselta : mikä on hätänä? voinko jotenkin auttaa? yleensä tässä vaiheessa lapsi rauhoittuu/ hämmentyy ja keskusteluyhteys on luotu. Siitä sitten jatkamme rauhallisesti keskustellen. ap