Kokemuksia osastolle joutumisesta psykoosin takia?
Miten ensimmäiset päivät siellä menevät? Kuinka kauan jouduit olemaan? Saitko tai halusitko pitää yhteyttä läheisiin? Läheinen joutui sinne, mutta en ole kuullut hänestä vuorokauteen mitään. Huoli on kova.
Kommentit (39)
En muista ekapäivistä paljon mitään. Muistan että odotin ulospääsyä takki päällä ja laukku pakattuna. Ilmeisesti olin niin psykoottinen, että mut eristettiin. Se oli kyllä aika kamalaa. Siellä pistettiin jotain mömmöjä niin että varmaan nukuin ison osan ajasta.
Itkin kaksi päivää. Sitten alkoi lääkkeet vähän tehota. Sain oman huoneen. Olin avo-osastolla enkä muista miten olin läheisiin yhteydessä. Mulla oli myös puhelimeen ja salakuunteluun liittyviä harhoja joten ostin simpukkapuhelimen ja pari prepaid-liittymää. Vähän vielä harhaisen lähdin kotiin kymmenen päivän jälkeen. Kohta viisi vuotta mennyt enkä ole täysin terve vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
En muista ekapäivistä paljon mitään. Muistan että odotin ulospääsyä takki päällä ja laukku pakattuna. Ilmeisesti olin niin psykoottinen, että mut eristettiin. Se oli kyllä aika kamalaa. Siellä pistettiin jotain mömmöjä niin että varmaan nukuin ison osan ajasta.
Jos siellä pyyhittiin sinun muistiasi? MK-ultrassakin pyyhittiin muistia sähköshokeilla, isoilla annoksilla rauhoittavia ja pitämällä potilaita pitkiä aikoja unessa.
Minulle annettiin sähköhoitoa ja sain sivuvaikutuksena pahoja muistivaikeuksia. Unohdin mm. täysin minua avohoidossa hoitaneiden lääkäreiden nimet ja aloin muistaa, että olisi ollut vielä joku kolmaskin lääkäri jota ei siis ollut. Unohdin myös missä oli sairaalan kantiini, vaikka olin käynyt siellä. Olin unohtanut myös täysin yhden hoitajan, jonka kanssa olin viettänyt aikaa. Tämä selvisi siis myöhemmin, kun kyseinen hoitaja tervehti ja sanoi muistavansa minut. Minä vaan mietin, etten ole tuota koskaan tavannutkaan. Nämä muistioireet katosivat 1-2kk sähköhoidon lopettamisen jälkeen, mutta jotain dissosiaatioteorioota niistä on varmaan muodostettu.
Voitu antaa lääkettä niin, saattaa olla pökkyräinen olo, tai jopa unten mailla. Ehkä?
En ymmärrä, mitä järkeä on hoitaa osastolla ihmisiä kun sitten kuitenkin heidät lähetetään sairaana kotiin. Omaiseni myös piilotti lääkkeitään osastolla, että sitäkään ei valvottu kunnolla. Yhtä tyhjän kanssa oli.
Vierailija kirjoitti:
Lepareihin joutuu.
Paikalle pitää käskea uskova joka sanoo, poistu paha henki Jeesuksen nimessä!
Sitten paha henki lähtee pois riivaamasta ja potilas alkaa voimaan paremmin kun hänelle tarjotaan hiljalleen syötävää ja juotavaa.
On mahdollista, että sinäkin joskus sairastut, toivotaan yhdessä, että kanssaihmiset eivät silloin ilku sulle.
No siellä työnnetään puoli litraa nestemäistä diapamia aluksi. Potilas nukkuu suunnilleen ensimmäisen vuorokauden joka on hyvä juttu. Aivot saa lepoa. Olen ollut n. 10 kertaa. M39
Vierailija kirjoitti:
En muista ekapäivistä paljon mitään. Muistan että odotin ulospääsyä takki päällä ja laukku pakattuna. Ilmeisesti olin niin psykoottinen, että mut eristettiin. Se oli kyllä aika kamalaa. Siellä pistettiin jotain mömmöjä niin että varmaan nukuin ison osan ajasta.
Kuulostaa rankalta kokemukselta. Hyvin mahdollista, että hänkin on nukkunut tämän ajan tai ollut muuten lääkittynä, ettei jaksa puhua puhelimessa.
Vierailija kirjoitti:
Itkin kaksi päivää. Sitten alkoi lääkkeet vähän tehota. Sain oman huoneen. Olin avo-osastolla enkä muista miten olin läheisiin yhteydessä. Mulla oli myös puhelimeen ja salakuunteluun liittyviä harhoja joten ostin simpukkapuhelimen ja pari prepaid-liittymää. Vähän vielä harhaisen lähdin kotiin kymmenen päivän jälkeen. Kohta viisi vuotta mennyt enkä ole täysin terve vieläkään.
Huonot muistikuvat tapahtumista ovat ilmeisesti yleisiä?
Vierailija kirjoitti:
Minulle annettiin sähköhoitoa ja sain sivuvaikutuksena pahoja muistivaikeuksia. Unohdin mm. täysin minua avohoidossa hoitaneiden lääkäreiden nimet ja aloin muistaa, että olisi ollut vielä joku kolmaskin lääkäri jota ei siis ollut. Unohdin myös missä oli sairaalan kantiini, vaikka olin käynyt siellä. Olin unohtanut myös täysin yhden hoitajan, jonka kanssa olin viettänyt aikaa. Tämä selvisi siis myöhemmin, kun kyseinen hoitaja tervehti ja sanoi muistavansa minut. Minä vaan mietin, etten ole tuota koskaan tavannutkaan. Nämä muistioireet katosivat 1-2kk sähköhoidon lopettamisen jälkeen, mutta jotain dissosiaatioteorioota niistä on varmaan muodostettu.
Itse en ole sähköhoitoa juuri tuosta syystä halunnut mt-ongelmiini. Muistin menettäminen kuulostaa sen verran pelottavalta. Kai siihen potilaan suostumus tarvitaan, vaikka olisikin psykoottinen?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, mitä järkeä on hoitaa osastolla ihmisiä kun sitten kuitenkin heidät lähetetään sairaana kotiin. Omaiseni myös piilotti lääkkeitään osastolla, että sitäkään ei valvottu kunnolla. Yhtä tyhjän kanssa oli.
Joillain osastoilla hoito on sitten toteutettu todella huonosti...
Vierailija kirjoitti:
Siellä on hoitajia, jotka pitävät huolen.
Toivottavasti ei ole vain hoitajien armoilla, vaan saa apua lääkäriltä.
Pitää olla perusteet. Ei riitä että tuntuu tai vaikuttaa psykoottiselta. Lääkärin tulee olla virkasuhteessa ja mahdollista potilasta tulee haastatella tarkkailuaikana usein.
Hoito perustuu luottamuksellisuuteen, lakiin ja ymmärrykseen. Kaikki kirjalliset dokumentit on annettava viipymättä tarkkailtavalle. Lääkityksistä on lupa kieltäytyä. Asiakkaaseen tulee suhtautua järkevästi. Hoitoa ei saa käyttää ns kostotoimenpiteisiin, jos asiakas nyt vaikka ilmaisisi mielipiteitään ja lakituntemustaan.
Tässä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle annettiin sähköhoitoa ja sain sivuvaikutuksena pahoja muistivaikeuksia. Unohdin mm. täysin minua avohoidossa hoitaneiden lääkäreiden nimet ja aloin muistaa, että olisi ollut vielä joku kolmaskin lääkäri jota ei siis ollut. Unohdin myös missä oli sairaalan kantiini, vaikka olin käynyt siellä. Olin unohtanut myös täysin yhden hoitajan, jonka kanssa olin viettänyt aikaa. Tämä selvisi siis myöhemmin, kun kyseinen hoitaja tervehti ja sanoi muistavansa minut. Minä vaan mietin, etten ole tuota koskaan tavannutkaan. Nämä muistioireet katosivat 1-2kk sähköhoidon lopettamisen jälkeen, mutta jotain dissosiaatioteorioota niistä on varmaan muodostettu.
Itse en ole sähköhoitoa juuri tuosta syystä halunnut mt-ongelmiini. Muistin menettäminen kuulostaa sen verran pelottavalta. Kai siihen potilaan suostumus tarvitaan, vaikka olisikin psykoottinen?
Ei valitettavasti tarvita. Mutta ei se ensimmäisenä vaihtoehtona ole.
Kannattaa antaa toipua rauhassa. Kaikki ovat psykoosin ja lääkkeiden takia sekaisin. Itse olisin toivonut tosin myöhemmin toivuttuani yhteydenottoa läheisiltäni.
Joo, voi olla niinkin. Ehkä jollekin juttelu riittää.