***LOKAlutusten perjantai***

...makin taal odottelen jonkinlaisia oireita...siis tanaa vaha ehka ekaa kertaa sillai BLAAH olo...mut ei kuitenkaa okseta tai mitaa...niiku joku sano et tulis nyt jotain ni tuntuis vahan oikeemmalta...mut siis ei kai kaikille sit vaa tuu niin heti niita oireita...ehka pitas olla ilonen koska nekin varmaa tulee viela...:D:D:D



hey, mitas ootte syopotelly..tuntooko etta on painoa jo lisaa tullu..???mulle ei maistu niiku mikaa kuiva ruoka oikee..vaa kaikki " rasvaset" ruoat ...juustot...liha...subs...jne. ja tuntuu et on jo painoo tullu...:(

Mukavaa (?) että joku muukin miettii samanlaisia asioita. Miehellekin kerroin näistä peloistani ja hän sanoi että tutkimustuloksia pitää aina katsoa kriittisesti. Laittoi siis asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Aikoi myös lukea samaisen artikkelin ja kertoa minulle mitä ne luvut oikeasti tarkoittavat.

Minä synnytän Jorvissa niinkuin esikoisenkin.



Toivotan sulle Ghigi pikaista paranemista flunssasta!



Ykä

Tuolta elokuisista tulin piipahtamaan, kun käyn välillä lukemassa tätä pinoa, kun on noita kuumeilukumppaneita tässä pinossa.



Minähän sen duodecimin linkin sinne toiseen ketjuun laitoin ja huomasin tuon sinun tekstisi. Eli onneksi miehesi olikin sinua jo rauhoitellut, että kaiken kaikkiaan nuo riskiluvut ovat kuitenkin tosi pienet täällä suomessa ja kannattaa ihmeessä jos asia mietityttää ja pelottaa käydä pelkopkl.lla sitten jossain välissä juttelemassa. Ja vielä juuri nuo riskiluvut niin kannattaa kääntää ne aina niin päin, että kuinka montaa synnyttäjää esim. 10 000:sta joku komplikaatio kohtaa ja vaikka sitten sektiolla tuo riski nousisi kolminkertaiseksi, niin jos alatiesynnytyksessä vaikka 1 10000:sta sen saa ja sektiossa sitten 3 10000 niin tulee vähän perspektiiviä siitä, että kuinka todennäköistä se tosiaan on omalla kohdalla.



Toivon, että et nyt liikaa huolehdi ja uskon, että kaikki sujuu mukavasti raskaudessasi!



juu ja tosiaan anteeksi, että tuppauduin tähän pinoon...

Tervetuloa uudet odottajat!

Esikoinen katsoo pikku kakkosta niin on hetki aikaa.

Väsyttää niin ku ihan kauheasti ja palelee koko ajan. Olen nukkunut 3 vko aika paksuissa vetimissä kun koko ajan on vilu (pitkikset, villasukat, t-paita, huppari +2 peittoa) Tänään on ollut kovaa venymisen tunnetta masussa, esikoisestakin oli ihan samanlaista. En malttaisi millään odottaa 1,5 vko sinne ultraan, meitä jännittää niin paljon että montakohan siellä on?

Edelleenkin kaikki makea tuntuu vastenmieliselle ja söisin vaan maitoa, leipää ja puuroa. Leivoin päivällä marjapiirakkaa eikä vois vähempää kiinnostaa sen syöminen

Pepsi rv 4+6 (jes huomenna alkaa uusi viikko)

Hello naiset!



Mulle itselleni ei ole tehty koskaan sektiota mutta olen niiden kanssa tekemisissä usein. Suunnitellut sektiot menevät yleensä AINA todella hienosti, isätkin pääsevät ainakin meillä mukaan, jos haluavat.

Voi riippua paikasta mutta meillä on usein tapana, että jos ensimmäinen on leikattu niin herkästi leikataan toinenkin kohtuarven takia, tietysti äidin toiveiden mukaisesti. Siitä kannattaa ehdottomasti mennä juttelemaan jo etukäteen. Varmasti ovat pelkopolilla ammattitaitoisia ihmisiä ;))) Tsemppiä vaan naiset :)



Tänne kuuluu melko samanlaisia oireita kuin kaikilla muillakin, väsyttää, paleltaa välillä tajuttomasti ja tissit on räjähdysherkät ja ISOT ;) Meilläkin herra on noteerannut kyllä ton rintavarustuksen...hih..

Myös noin mielialan vaihtelutkin ovat tuttuja, kiukusta pillitykseen... voe miesparkaa...



katarina 5+risat

[color=blue]Olipa taas kiva lukea pitkää pinoa. Uusia oli tullut mukaan -tervetuloa! Ja näyttää siltä, että aika monella on jo yksi tai useampia lapsia, joten mukava kuulla kokemuksia aiemmista raskauksistanne ja synnytyksistäkin. Vaikka kovin kaukaiselta se tuntuu :)

Itselläni on nyt alkanut lievä etominen ja ällötys sekä rintojen ARKUUS!!!joka on aika kammottavaa. Herään yölläkin siihen, kun kääntyilen. Kaikenlaista mielessä liikkuu ja varovaisesti vielä iloitsen tästä yli vuoden kestäneen toiveen täyttymisestä...en uskalla varmaan ennen neuvolaa ja ultraa tuuletella. Vaikka ei se pelko asioita mihinkään suuntaan muuta...mutta minkäs sitä itselleen voi :/ Mukavaa viikonloppua! [/color]

Isot pahoitteluni keskenmenon saaneille!



Molemmat lapseni ovat syntyneet sektiolla, esikoinen kiireellisesti kun synnytys pysähtyi, toinen suunnitellusti. Toinen sektio on merkitty papereihin pelkosektioksi, kun en suostunut synnytyksen käynnistykseen. Käynnistys on riskialttiimpaa kun takana on sektio, ja esikoisen käynnistetty synnytys oli alusta alkaen todella raju. Tässä raskaudessa siis tehdään luultavasti automaattisesti sektio, ja olen ihan tyytyväinen.



Oireista: Pientä ällötystä on jatkuvasti, mutta oksennus ei ole ollut lähelläkään. Itkuisuutta on edelleen ilmassa. Ja masu tuntuu jotenkin hassulta koko ajan, ehkä johtuen siitä että alavatsaa särkee hiukan ja jompaa kumpaa sivua alavatsasta vihloo äkillisissä liikkeissä etenkin yöllä makuuasennossa (mm. kun heitin kissan alas yöpöydältä viime yönä, se tolvana kun käveli kelloradioni päältä ja sai radion päälle...) Aamulla lapset halusivat ratsastaa päälläni kun makasin mahallani, ja jotenkin jo kauhistutti se meno masuvauvan takia, vaikkei se näillä viikoilla tietenkään mitään haittaa :o)



On vielä ollut vaikea sisäistää " kiellettyjä ruokia" , mm. ettei maksamakkaraa kannattaisi aina laittaa leivän päälle. Olen kyllä aiemmissakin odotuksissani syönyt silloin tällöin maksalaatikkoa tai -makkaraa, mutta näin alussa sitä haluaa pitää riskit mahdollisimman pienenä. Pepsi Maxin juomista yritän vähentää, vaikka aspartaami onkin sinänsä sallittu odottajille. Vichypullo on nytkin tuossa vieressä. Kalojen suhteen ei onneksi tarvitsekaan huolehtia, sillä olen kala-allerginen ja nautin kalani Möllerin kapseleissa.



Täytyy tästä lähteä nukuttamaan tuota 1v7kk vanhaa kiukkupussia.



Herkkupupu ja toukka rv 5+6

Kirjoitan tälleen myöhään, mutta vielähän tänne mukaan ehtii.. :)

Uusille tervetuloa joukkoon!!



Synnytyksestä: Esikoisen synnytys meni alusta loppuun ihan päin p....tä. Nyt synnytys pelottaa kovastikin, onneksi sinne on vielä aikaa. Esikoinen tuli kuitenkin imukupin avulla alateitse maailmaan, enkä oikein tiedä mitä haluaisin seuraavalta synnytykseltä. Sektio ei kyllä ole ajatuksissani kuulunut edes vaihtoehtoihin, mutta silti pelkään synnyttää alateitsekin. :O

Pelkään sitä miten tulen kestämään synnytyksen. Eihän se tietty välttämättä ole samanlainen kuin ensimmäinen, mutta jotenkin sitä ajattelee sen perusteella mitä on kokenut. Aion puhua tästä pelosta neuvolassa ja ä-polilla sitten aikanaan... Kaipa mieli tästä rauhottuu, jos se on mahdollista. Ja sinne on vielä aikaa...



Ei muuta kun hyvät viikonloput kaikille!