Helluntalaisuus?
Millä lailla helluntalaisuus eroaa valtauskonnosta? Minkälaisia tapoja helluntalaisilla on? Entä sääntöjä tai kieltoja?
Kommentit (8)
tai alkoholin suvaitseminen on ihan yksi sama sama juttu hellareilla tai evkuteileilla.
Pääero on se että hellarit eivät käytä lapsikastetta.
Joskus kasteelle menokin on estynyt, jos on tunnustanut polttavansa tupakkaa. Nykyään en tiedä, mutta ainakin ennen niin oli ja ihan täällä Helsingissä.
Minä itse en ole absolutisti ja piilottelen asiaa hellaripiireissä. Asioista ei puhuta avoimesti ja se on kaikista suurin ongelma. Kerran kuitenkin eräillä kahvikutsuilla eräät ihmiset sanoivat, että se ei kuulu uskovaisen elämään. Minä sanoin, että meillä alkoholi kuuluu tavalliseen elämään, sillä mieheni on tottunut tarjoamaan alkoholia kaikille tutuille paitsi jos tuntee toisen niin hyvin, että tietää, että tämä ei varmasti sitä halua.
Helluntailaisuus mielletään monesti lahkoksi, vaikka on hyvin samantyyppistä kun luterilaisuus. Edellä jo mainittiinkin, ettei heillä ole lapsikastetta vaan uskovien kaste. Lapset siunataan eli heidät tuodaan seurakunnan eteen, lasta ja perhettä siunataan eli heidän puolesta rukoillaan " julkisesti" . Monesti on tapana pitää tämä siunaamis- ja nimenantotilaisuus perheen kotona. Myös epävirallisia kummeja on alkanut ilmaantua helluntailaislapsille.
Upotuskasteen kautta ihminen liitetään paikallisseurakuntaan. Eli kun ihminen tulee uskoon, hän halutessaan menee kasteelle. Ehtoolliseen voi osallistua vain uskovien kasteen käynyt henkilö. Helluntailaiset perustelevat kasteen sillä, että Raamatussa mainitaan " joka uskoo JA kastetaan, pelastuu" . Heidän tulkintansa mukaan pitää ensin ottaa vastaan usko. Vauvan kastamisesta ei Raamatussa mainita.
Toinen eroavaisuus on Pyhän Hengen toiminnan korostaminen, mutta sitä alkaa olla enemmän myös luterilaisen kirkon piirissä. Yleisesti ottaen helluntaiseurakuntiin kuuluvat ovat tosissaan uskonsa kanssa. He elävät Raamatun antamien ohjeiden mukaan, eikä seurakunnilla ole mitään " sääntöjä" joita tulisi noudattaa. Tietysti on sellaisia kirjoittamattomia sääntöjä, joiden mukaan tulee elää. Alkoholi, tupakka, avoliitto ja esiaviolliset suhteet eivät luonnollisestikaan kuulu helluntaiuskovan elämään...
Helluntailiike on hiljattain rekisteröitynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi kun aikaisemmin seurakunnat ovat toimineet yhdistyspohjalta. Jokainen seurakunta ja sen jäsen voi erikseen päättää haluavatko rekisteröityä. Mainittakoon vielä, että helluntailaisuus on kasvavin herätysliike maailmassa. Helluntailaisia taitaa olla maailmassa suurinpiirtein 150 miljoonaa, kun Suomessa heitä on muutamia kymmeniä tuhansia.
Helsingissä jotkut helluntailaiset suhtautuvat hyvin vapaamielisesti alkoholinkäyttöön, mutta pääsääntöisesti ohjeena on ettei alkoholilla läträtä. Pienemmillä paikkakunnilla suhtautuminen alkoholiin on kielteisempää. Suurissa seurakunnissa vastuu on enemmän henkilöllä itsellään, koska kaikkien ihmisten hengellistä tilaa ei pystytä seuraamaan. Jokaisen seurakunnan toive on, että sen jäsenet voivat hyvin. Harvoin alkoholilla on myönteistä vaikutusta...
Toki on paljon ei-absolutisteja, jotka ottavat alkoholia pieniä määriä eikä se tee heistä sen huonompia. Ehkä asian suhteen halutaan siksi olla kielteisiä, että alkoholin vaikutukset tunnetaan. Monesti pieniä määriä käyttävä alkaa sallia itselleen enemmän ja pian siitä muodostuu ongelma, jota ei pystytä hallitsemaan. En kuitenkaan usko, että helluntaipiireissä kovin paheksutaan, jos uskovainen nauttii ruuan kanssa viiniä tai ottaa joskus saunaoluen. Jokainen tekee omantuntonsa mukaan. Tietysti on sekin vaara, että omatunto ns. paatuu ja alkaa sallia itselleen enemmän...
Mistäs hellari-srk ja pastorit muuten saisivat rahaa ja palkka?
Seurakuntalaiset siis kustantavat seurakunnan !
Joku antaa useammin ja toinen harvemmin. Joku antaa bruttotuloista ja toinen antaa nettotuloista. Ne eivät ole pakolliset.
Joskus saarnoissa puhutaan siitä, että ne olisi hyvä antaa. Ehkä se jonkun henkilön herättää, joka ei muuten kymmenyksiä antaisi. Useimmille ne puheet eivät vaikuta: he antaisivat ilman puheitakin ja toiset eivät anna, vaikka miten asiasta saarnattaisiin.
Suurinta vihaa ehkä aiheuttavat joidenkin perinnöt. Olen kuullut, että jotkut antavat perintönsä helluntaiseurakunnalle ja siitä sitten tulee syytteitä, että seurakunta on huijannut omaisuuden vanhukselta. Luulen kuitenkin, että suurin osa on tehnyt päätöksensä täysin sielun ja ruumin voimissa.
Käytössä on uskovien kaste. Mitään ihmeellisiä sääntöjä tai kieltoja ei ole.