Onko teille käynyt näin kuin Angelikalle? Minulle on

Luin Angelika Leikolan haastattelusta hyvän kohdan. Puki sanoiksi sen millaista "hyvienkin ystävien" käytös usein on. Haastattelu koskee eroa, mutta pätee kyllä kaikkiin vaikeisiin tilanteisiin. Ihmiset odottavat että selviät vaikeuksista yksiksesi ja sitten taas voivat palata kun olet ns ennallasi. Tässä ote: 

" Nyt kun kävin Jenkeissä ja oli vähän paha mieli pari päivää, ystävä tuli nukkumaan viereeni, piti kädestä kiinni, haki ruokaa ja järjesti työaikataulunsa uusiksi. Jos Suomessa kysyn apua, että hei, minulla on tosi paha mieli, hyvät ystävät vastaavat, että heillä on kahden viikon päästä 45 minuuttia aikaa lounaalle.

Täällä jätetään ihan yksin. Suomalaiset eivät kestä, jos joku romahtaa. Kun menee huonosti, ihmiset menevät koloihinsa odottamaan, että sinulla on kaikki hyvin ja sitten he voisivat palata. Mutta minulla onkin yllätys odottamassa kaikille ihmisille, jotka jättivät minut yksin eron jälkeen: ei ole enää ikinä mitään asiaa, hän napauttaa ja katsoo suoraan silmiin."