Onko kellekään käynyt niin että ei ole valmistunut yliopistosta tai ammattikorkeassa, koska ei pääse tenteistä läpi?
Voiko käydä niin että jos on vaan niin tyhmä ettei opi jotain juttua?
Kommentit (19)
Ei voi olla mahdollista, jos lukee edes muutaman tunnin viikossa. Jos pääsee korkeakouluun asti niin kyllä selviää opinnoistakin, jos vähän viitsii yrittää.
On toki aloja, minne on helppo päästä sisään, mutta vaikeampi valmistua. Matematiikka on yksi.
Aika harva tutkintolinja on Suomessa enää niin vaativa, että oikeasti noin voisi käydä. Rimaa on laskettu ja roimasti kun 50% ikäluokasta käy korkeakoulun.
Ehkä jossain lääketieteellisessä voisi kuvitella olevan sellaisia blokkerikursseja kun ei ketä tahansa voi päästää lääkäriksi. Muistaakseni uutisissa on ollut juttu, että Afrikasta oli tullut opiskelija sinne ja oikeusjuttu kun ei ollut läpäissyt tenttejä ja tutkintoa aikamääreissä.
Lääkikseen oli paljon vaikeampi päästä kuin valmistua. Itse asiassa lääkis oli aika helppo, vaati toki ahkeruutta eli lukemista, mutta ei tolkuttomasti. Joltain matikalta tai fysiikalta en olisi valmistunut, ei ois lahjat riittäneet.
Oletko jo pyytänyt lisäaikaa tentteihin tai korvaavia suoritustapoja?
Vierailija kirjoitti:
On toki aloja, minne on helppo päästä sisään, mutta vaikeampi valmistua. Matematiikka on yksi.
Sieltäkin valmistuu kaikenlaisia. Kun katsoo graduja, niin osa on neroja kun taas toisten kirjoitelmat olisi voinut matemaattisesti lahjakas lukiolainenkin laatia.
Yllä jo mainittu matematiikka voi olla sellainen aine, että älli ei yksinkertaisesti riitä. Toki on ulkopuolisen vaikea sanoa, kuka oikeasti joutuu luovuttamaan älyn puutteen takia ja kuka on vaan laiskuuttaan ja saamattomuuttaan jättänyt opinnot kesken.
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen oli paljon vaikeampi päästä kuin valmistua. Itse asiassa lääkis oli aika helppo, vaati toki ahkeruutta eli lukemista, mutta ei tolkuttomasti. Joltain matikalta tai fysiikalta en olisi valmistunut, ei ois lahjat riittäneet.
Minusta tuntuu, että monet lääkikseen päässeistä on matemaattisesti lahjakkaampia kuin osa TKK:lta valmistuneista, oman kokemuksen mukaan. Lääkiksen pääsykokeissakin fysiikan tehtävät ovat hankalampia kuin TKK:n nykyisin.
Mulla oli yks kaveri joka opiskeli maisteria Ruotsissa teknillisessä korkeakoulussa. Pohjalla kandi jostain ei niin hyvästä yliopistosta. Ei meinannut millään päästä jotain algoritmikurssia läpi, enkä ole varma valmistuiko koskaan.
Aallon tefyyn on vaikea päästä sisään mutta vielä vaikeampi tulla ulos. Moni vaihtaa alaa kun ei vaan tajua.
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen oli paljon vaikeampi päästä kuin valmistua. Itse asiassa lääkis oli aika helppo, vaati toki ahkeruutta eli lukemista, mutta ei tolkuttomasti. Joltain matikalta tai fysiikalta en olisi valmistunut, ei ois lahjat riittäneet.
Hammaslääkiksestä oli kyllä vaikea valmistua.
Ainakin meidän alalla kaikki pääsevät kursseista läpi, sillä rahoitus yliopistolle tulee ajallaan valmistuneista. Kurssit tehdään sellaisiksi, että vähälahjaisinkin selviää niistä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen oli paljon vaikeampi päästä kuin valmistua. Itse asiassa lääkis oli aika helppo, vaati toki ahkeruutta eli lukemista, mutta ei tolkuttomasti. Joltain matikalta tai fysiikalta en olisi valmistunut, ei ois lahjat riittäneet.
Hammaslääkiksestä oli kyllä vaikea valmistua.
Miksi?
Ammattikorkean virkamiesruotsi, kun pitää olla 50 % maksimipisteistä, että saa arvosanaksi sen ykkösen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta kertaa saa yrittää?
Kun olin yliopistossa 2002-2008, niin useimpia kursseja sai yrittää tenttiä niin monta kertaa kuin halusi. En tiedä, onko tällainen käytäntö enää voimassa.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkean virkamiesruotsi, kun pitää olla 50 % maksimipisteistä, että saa arvosanaksi sen ykkösen.
Sehän on ihan naurettavan helppoa. Oikeasti ihan nolo kurssi verrattuna lukion ensimmäisiin ruotsin kursseihin.
Onhan se mahdollista, mutta olisiko opiskelutekniikassa vika ja parannettavaa?