Lue keskustelun säännöt.
Miksi työnhausta on tullut teatteria?
10.10.2024 |
Miksi työnhausta on tehty niin vaikeaa tänä päivänä? Meillä on kuulemma työvoimapula, vaikka työttömiä on reilusti enemmän kuin avoimia työpaikkoja, ja moniin yksinkertaisempiinkin töihin täytyy tehdä monisivuiset hakemukset videoineen kaikkineen. Jos kerran on työvoimapula, miksi moinen prosessi? Miksi ennen riitti vain se, että käveltiin työpaikalle, kysyttiin töitä ja sovittiin haastattelu jos sitäkään? Miksi nykyään täytyy suorittaa hirveä temppurata, että pääsee edes kaupan kassalle? Ymmärrän, että joihinkin johtajatason paikkoihin voi olla pidempi prosessi, mutta kun kyse on usein näissä ihan semmoisista suht yksinkertaisista töistä. Nyt kaikki ne, jotka eivät ole verbaalisesti niin taitavia tai eivät osaa esiintyä videoilla, mutta olisivat loistavia työntekijöitä muuten, jäävät helposti rannalle työnhaussa.
Olisi muuten kiva nähdä joskus päättäjiä, joilla on jonkin tason ymmärrystä nykyajan työmarkkinoiden tilanteesta ja tehdä päätöksiä sen perusteella eikä kuvitella, että nykyään vain mennään kokopäivätöihin suunnilleen kävelemällä työpaikan ovesta sisään.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnhakijoita on liikaa.
Tätähän ei haluta myöntää tänä päivänä, vaan kuvitellaan, miten työttömät vain makaavat laiskoina kotona sipsiä mussuttaen nostaen ylellisiä tukia eikä työt kelpaa, vaikka nenän eteen tarjottaisiin. Todellisuus on se, että johonkin Finnkinon kassallekin on yli 800 hakijaa, työnhakuprosessit on pitkiä moniin paikkoihin ja korkeakoulutettuja on sen verran paljon, ettei heillekään enää riitä samalla tavalla työtä. Työelämä on sirpaloitunut, mutta päättäjät tekivät osa-aikatyön ja keilkatyön tekemisestä entistä vaikeampaa, kun kuvitellaan, että kokoaikatyötä on saatavilla kaikille.
Ja kun tätä yrittää sanoa "menkää töihin" -huutelijoille, niin tulee jotain mussutusta kuinka työtä kyllä löytyy, jos vain on ahkera ja työhaluinen.
On kyllä huolestuttavaa, että meillä on yhä niin paljon matalasti koulutettua työvoimaa, että yhdestä Finnkinon kanssatyöntekijän paikasta käydään tuollaista taistelua. Jännä juttu siinäkin mielessä, että nuorisotyöttömyys ei ole yhtä paha kuin finanssikriisin aikaan, eikä nuoriakaan ole niin paljon, joten siellä hakijoiden joukossa on pakko olla sellaisiakin jotka olisivat jo ehtineet kouluttautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei ainakaan naurata vaikka olen turvallisessa työpaikassa ja hyvällä palkalla. Voin kuvitella suomalaisesta mielenlaadusta että moni nauttii. Varsinkin Arto sen kampaviinerinsä kanssa.