Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ketään muuta, joka ajattelee mitä vanhemmaksi tulee, että miten tyhmä ihminen todella on itse?
07.10.2024 |
Olen aivan käsittämättömän tyhmä.
En opi virheistäni, aina samaan lankaan astun. En ole kovin sivistynyt, en jaksa seurata politiikkaa, yleistieto huonoa. Kielet eivät suju eikä matemaattista lahjakkuutta ole.
En myöskään ole arjen hallinnassani hyvä. Käytän päihteitä, huono taloudellinen tilanne vaikka töitä on tullut tehtyä kymmenen vuotta. Velkaa on vaikka en omista yhtään mitään.
En huolehdi ulkonäöstäni enää, eristäytynyt ja tällainen ihme hihhuli. Pelkään vähän kaikkea ja samalla en oikein jaksa edes välittää enää mistään.
Nyt kun katson peiliin itseäni kaiken tämän jälkeen, miten olen aikani tuhlannut niin en voi olla tyytyväinen.
Olen jopa pohtinut lähteä elämästä koska olen niin turha ja tyhjä ihminen.
Kommentit (22)
Kyllä sitä vanhemmiten on tajunnut olevansa vähän tyhmä. Olisi ollut hyödyllisempää tajuta se varhaisemmassa vaiheessa ja tehdä sen pohjalta parempia päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otsikkokin näköjään on päin mäntyä kirjoitettu. Ehkä ymmärrätte pointin. Ap
Hyvä otsikko. Samaistun hieman, eli kyllä iän mukana huomaa sen, mikä oli tärkeää ja mikä aivan turhaa. Käytin alkoholia nuorempana mutta nykyään en ollenkaan, voin paremmin ja rahakin riittää sen myötä.
En kyllä sanoisi tuota tyhmyydeksi, kerta tiedostat tilanteen mainiosti ja jatkat samaa rataa siitä huolimatta. Nuo ovat kaikki helposti korjattavia asioita, mutta et ole vaivautunut. Jonkinlaista itsetuhoisuutta, itsevihaa, itsesabotaasia kenties?
Sen olen huomannut mitä enemmän itseäsi tyhmennät sen paremmin voit.
"Kun lakit päähän vedettiin, kaikesta kaikki tiedettiin. Mitä vanhemmiksi vartutaan, sitä tyhmemmiksi muututaan. Minä ainakaan en mistään tiedä paskaakaan."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä oivailsin ne elämän realiteetit jo parikymppisenä lähihoitajaopiskelijana. Tärkein kotoani saamani perintö on huono itsetuntoni. Minua ei koskaan kannustettu tai kehuttu. Siksi tein ekoissa duunipaikoissani töitä kuin hullu. Toivoin sen kompensoivan kiistämätöntä paskuuttani. Koska kärsivällisyys on tärkeämpää kuin äly, menestyin kohtuullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Sen olen huomannut mitä enemmän itseäsi tyhmennät sen paremmin voit.
Niin, ei koko aikaa tarvitse leikkiä niin helvetin aikuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tämä aikuisuus helppoa ole yhtään kenellekään. Jokainen muukin meistä kamppailee sen kanssa mitä hittoa me ollaan tekemässä. Välillä sitä koettaa unohtaa tuskan ja vetää kännit viinalla tai jeesuksella. Lopun aikaa meidän muidenkin täytyy pitää torjunta päällä ja elää feikkihymy naamalla epävarmuuksiemme kanssa.
Oikeastaan päin vastoin. Olisi ollut hienoa tehdä niitä päätöksiä omien toiveiden ja mielihalujen mukaan. Sen sijaan lähinnä joutui reagoimaan muutoksiin ja yrittää pysyä edes jotenkin jaloillaan.
Mennyttä aikaa ei saa ikinä takaisin. Tosin enää ei juuri kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan itseäni. Olen niin tyhmä. Jotain hahmotushäikkääkin on. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä vanhemmiten on tajunnut olevansa vähän tyhmä. Olisi ollut hyödyllisempää tajuta se varhaisemmassa vaiheessa ja tehdä sen pohjalta parempia päätöksiä.
Mikä siinä onkaan että katsoo asioita eristi. Koko aiempi elämä on ollut pelkkää idiotismia. Vaikka ei olekaan ollut kuin ap, päinvastoin, niin lopputulos on sama. Kaikki on silti hyvin, mutta noin ajatustasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Mitä vanhemmaksi tulee, sen vähemmän tajuaa tietävänsä. Lukiossa tiesin kaikesta kaiken. Nyt tiedän, etten oikeasti tiedä paljoakaan oikein mistään.
Aikoinaan kun pänttäsi tietoa päähänsä niin huomasi kuinka vähän kaikesta tietää. Aina kun opin jotain niin tajusin kuinka paljon en tiedä. Nyt vanhempana olen antanut vähän periksi ja alkanut kuuntelemaan omia ajatuksiani ja totutellut olemaan se mitä olen. Ei tämä vanheneminen loppujen lopuksi hassumpaa ole..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna havaintojesi olla rauhassa. Älä rakentele typeriä jatkotarinoita. Langatkaan eivät ole matto. Matto ei ole huone.
Kyllä, olen huomannut. Nuorempana sitä kuvitteli olevansa kärkikaartia ja ikuinen. Nyt tajuaa kuinka tyhmä sitä oli ja on edelleen. Ehkä vain eri tavalla.
Kyllä. Melkein järkyttynyt, kuinka urpo olen. Vaikka olinkin 9-10 oppilas ja kirjoitin monta laudaturia, ei se ns. oikeassa elämässä ole mitenkään näkynyt. Suorastaan naurettavaa, miten isona juttuna ulkopuoliset ovat koulumenestystä pitäneet, vaikka todellisuudessa elämäni on aina mennyt päin p:ttä.
Vierailija kirjoitti:
"Kun lakit päähän vedettiin, kaikesta kaikki tiedettiin. Mitä vanhemmiksi vartutaan, sitä tyhmemmiksi muututaan. Minä ainakaan en mistään tiedä paskaakaan."
Näinhän se on, mutta vanhempana ei välitäkään. Itsetunto kestää hyvin sen, ettei ole kaikkien alojen asiantuntija. Välillä tuntuu siltä, ettei ole asiantuntija edes omassa elämässään.
Kyllä, tuntuu että olen jopa tyhmentynyt joiltain osin. Ehkä tosin sisäiset vaatimukset kovenee, kun tuntuu että olisi pitänyt luoda ja oppia jo paljon enemmän tähän mennessä. Olen tosiaan tehnyt tyhmiä valintoja, jotka ovat vaikeuttaneet elämää suuresti. Ja toistuvasti tehnyt saman virheen esim en lopettanut tuhoontuomittua suhdetta ajoissa. Tiedostan, että monet muut ovat yhtä tyhmiä kuin itse ja se harmittaa, että itselläni on huonompi elämä koska en tehnyt yhtä hyviä päätöksiä kuin he.
Mitä apn tilanteeseen tulee, on kylläkin mielenterveysongelmista kyse. Niitä kannattaisi hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan itseäni. Olen niin tyhmä. Jotain hahmotushäikkääkin on. Ap
Et todellakaan ole. Fiksumpaa itseanayysia en ole lukenut pitkään aikaan.
Otsikkokin näköjään on päin mäntyä kirjoitettu. Ehkä ymmärrätte pointin. Ap