Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tunnetteko ketään joka olisi tavannut miehen netin kautta??

Vierailija
14.02.2007 |

Mietin että uskaltaisiko/kannattaisiko yrittää?? Lapsellisena sitä pääsee niin vähän ihmisten ilmoille että aika minimaaliset mahdollisuuden tavata ketään.

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
14.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin löysin mieheni netistä. Nyt yhteinen lapsi oman esikoiseni lisäksi, talo, kihlat ja häät tulossa. Erittäin hyvä kohtaamispaikka tuo netti, se oma kulta kun ei välttämättä asu samassa kaupungissa vielä. ;)

Vierailija
22/28 |
14.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei oltais muuten varmasti yhdessä, sillä baareissa kiinnitin huomiota aina ihan toisenlaisiin tyyppeihin jne...



Nyt ollaan oltu naimisissa reilu 6 v ja kaksi lasta on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
14.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat naimisissa ja kaksi lasta.

Vierailija
24/28 |
14.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt on oltu yhdessä 7 vuotta joista 5 naimisissa, kolmas lapsi on tuloillaan. Hyvin menee ja olemme onnellisia, hän on todellakin elämäni mies.

Vierailija
25/28 |
14.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika inhoja juttuja olen kuullut miehistä jotka eivät todellakaan kerro totuutta itsestään sähköposteissa...

Vierailija
26/28 |
14.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan yhtä helppoa se on muuallakin valehdella itsestään ja totuus tulee ennen pitkää ilmi. Minä tapasin mieheni netissä. Olemme olleet yhdessä yli 5 vuotta, naimisissa 1,5 vuotta. Itse taas vierastan baarissa tapaamista: kännitila, hirveä tungos, kova musiikki... Netissä oli niin kiva jutella keskenään ja sitten tavata. Yleensä ne baarissa tavatut miehet ovat olleet suurempia pettymyksiä kuin netin kautta tavatut miehet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
14.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ekat treffit kaupungilla, käytiin syömässä. Saldona vaivautunut olo ja kaikki rohkeus piti kerätä ja sanoa ei kiitos (yksinhuoltajaisä, jonka ex vaimo oli mielisairaalassa, vähä ressukka oli koko mies ja " rakastui" heti, yök..)



Toka yritys miehen kotona kahvit.. Oli vannoutunut vanhapoika, työnarkomaani, ja ei ollut koskaan asunut tai seurustellut pitempään. Kivan näköinen ja mukava nauru, mutta jotenkin vaan tökki.. Emme tavanneet enää, soitteli ja tekstaili perään pariin otteeseen.



Kolmas ja vika yritys, myös kahville miehen kotiin. Maanviljelijä, hauska seuramies, mutta oikeesti ihan hirveän lihava ja jotenkin irstaan oloinen. Suuttui kun en halunnu tavata toista kertaa, soittelee joskus mutten vastaa, kun puhuu noin tunnin kerrallaan ja kertoo pikkukylänsä aikamiespoikien ryyppyreissuja...



Eli siis... Ei sieltä ketään löydä=) tai ainakin pitäisi olla sitkeämpi, ja epäillä aina, kun puhelimessa ja netissä on niin helppo antaa ihan toinen kuva itsestään. Lensin siis lankaan kolmesti... Oma ihanan mieheni tapasin ystävieni kautta ja se oli kyllä rakkautta ensi silmäyksellä ja vieläpä molemmin puolin.

Vierailija
28/28 |
14.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sillä tiellä ollaan, kuusi vuotta jo aviossakin. Onnellisia kahden lapsen vanhempia ollaan.