Miltä tämmöinen ystävyys, naiset 40+ teistä kuulostaa?
Tarjosimme kesällä ystäväni perheelle 2 vkon matkan ulkomaille kalliiseen kohteeseen johon tekemämme työn kautta oli mahdollista päästä.
Matkasta tuli kuluja meille n. 1500€ (vuokra/ ansionmenetys, vessapaperit sun muut kulutustarvikkeet), mutta en alkanut alleviivaamaan tai pyytämään mitään summia, kun OLETIN itsestään selvästi että tämä ystäväni tajuaa että kuluja laitetaan toki puoliksi tai edes osiin. Matkalle olisi ollut halukkaita sisaruksemme perheineen ja monet muutkin ystäväperheemme.
Oletimme matkan loppuvaiheessa, kun he eivät olleet tarjoutuneet kustantamaan edes 200€, että he sanovat edes kiitos että pääsimme tälle matkalle ja tarjoavat meidän perheellemme siellä esim. illallisen. Kumpaakaan ei koskaan tullut, eivät koskaan kiittäneet mitenkään, ei viestillä Whatsappiin eivätkä kasvotusten siellä. Illalliselle mentiin, mutta lasku ohjattiin lopuksi meille.
Matkan jälkeen oletimme että he ovat varmaan väsyneitä, joten he kiittävät sitten Suomessa.
Että kutsuvat meitä kahville/ leikkimään ja kiittävät hienosta matkasta. Tai järjestävät esim italialaisen illan jossa muistellaan matkaa. Kumpaakaan ei ole tullut. Ei ole kutsuttu kylään enää ollenkaan.
Lisäksi matkalla olivat ottaneet vahingossa lastemme leluja ja jotain muita tavaroitamme (sekoittuneet?) ja lupasivat palauttaa ne heti kotona. Matkasta on nyt 4kk, ja tietenkään, mitään tavaroitamme ei luonnollisestikaan ole palautettu.
Nyt tässä vaiheessa alkaa mennä itselläni yli. Koska kutsuimme, emme odottaneet tuhansien eurojen maksua (mitä tämä todellisuus oli, ja kauttamme pääsivät sinne). Odotimme tasan näitä asioita
- Kiittäminen
- Tavaroiden palauttaminen
- Jonkinlainen ystävällisyys meitä kohtaan, esim viesti tai kahvittelu kiitokseksi
On tullut kauhea hyväksikäytön maku ja olo tästä käytöksestä. Otetaan matka, ja sen jälkeen ei pidetä mitään yhteyttä, ei kutsuta edes kahville. Mitään käytöstapoja ei ole näköjään olemassa. Onko kenelläkään mitään vastaavaa kokemusta?
Kommentit (72)
Ai oliko tää se sama trolli, joka rarjoilee sitä ulkomaan asuntoaan vähän väliä ja aina käy huonosti? Just joo.
Pahin virhe: "OLETIN itsestään selvästi".
Itsehän olisin arvioinut etukäteen budjetin juoksevista kuluista ja ilmoittanut toiselle perheelle heidän osuuden. Olisivat voineet sitten päättää, haluavatko tarttua diiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin ristiriita on aloituksen "tarjosimme matkan" ja "oletimme, että kulut laitetaan puoliksi" välillä.
Oletin, että matkan kustantaminen tarkoittaa lentoja ja hotelleja, nuo kulut niitä juoksevia kuluja joita maksaisit kotonakin. Minusta aivan itsestäänselvää ettei matkalle mennä toisten elätettäväksi.
Niin minustakin, mutta jos toinen tarjoaa niin otan vastaan. Ei ap:n ole ollut mikään pakko tarjota. Ravintolassa voi sanoa, että maksetaan lasku puoliksi ja jos kämpille hankitaan ruokaa niin voi sanoa että käykää te nyt vuorostanne kaupassa kun me käytiin eilen. Kaikkein parasta olisi tietenkin käydä jo ennen matkaa läpi, millaisella talouspolitiikalla mennään. Aina ihmettelen yhtä paljon ihmisiä jotka ei osaa ihan normaalia vuorovaikutusta ja sitten kyräilevät ja haukkuvat takanapäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin ristiriita on aloituksen "tarjosimme matkan" ja "oletimme, että kulut laitetaan puoliksi" välillä.
Oletin, että matkan kustantaminen tarkoittaa lentoja ja hotelleja, nuo kulut niitä juoksevia kuluja joita maksaisit kotonakin. Minusta aivan itsestäänselvää ettei matkalle mennä toisten elätettäväksi.
Niin minustakin, mutta jos toinen tarjoaa niin otan vastaan. Ei ap:n ole ollut mikään pakko tarjota. Ravintolassa voi sanoa, että maksetaan lasku puoliksi ja jos kämpille hankitaan ruokaa niin voi sanoa että käykää te nyt vuorostanne kaupassa kun me käytiin eilen. Kaikkein parasta olisi tietenkin käydä jo ennen matkaa läpi, millaisella talouspolitiikalla mennään. Aina ihmettelen yhtä paljon ihmisiä jotka ei osaa ihan normaalia vuorovaikutusta ja sitten kyräilevät ja haukkuvat takanapäin.
Toki noin voi toimia. Minusta kuulostaa todella puuduttavalta jos aikuiselle ihmiselle täytyy erikseen selittää nuokin. Vastaisuudessa menisin jonkun sellaisen kanssa, jolle ei tarvitse selventää että kaksi viikkoa on suht pitkä aika ja jos maksaisit ruokasi myös kotona, olisi aiheellista maksaa ne edes osin tai ainakin kiittää kunnolla kun joku tarjoaa.
Ap:n kaveri oli antanut ymmärtää kiittävänsä myöhemmin (viemällä syömään), eikä tehnyt niin. Minusta se on jo törkeää ja selkeää hyväksikäyttämistä.
Meille kotona opetettiin ihan pienestä lähtien, että tarjottu on tarjottu ja annettu on annettu. Se tarkoitti, että annettua ei saa pyytää takaisin, eikä tarjoomuksista odottaa vastalahjaa. Tietenkin opetettiin myös kiittämään.
Aloittajalla ovat nyt menneet tarjoaminen, kulujen jakaminen ja vuokraaminen selvästi sekaisin, ja lisäksi keulii pahasti tuolla vastalahjafantasian puolella. Italialainen ilta, totta tosiaan.
Ystävinään kannattaa pitää sellaisia ihmisiä, joiden kanssa vastavuoroisuus ja keskustelu sopii sujuvasti, ei olettajia, piilovuokraajia sen paremmin kuin lokkejakaan.
Vierailija kirjoitti:
Meille kotona opetettiin ihan pienestä lähtien, että tarjottu on tarjottu ja annettu on annettu. Se tarkoitti, että annettua ei saa pyytää takaisin, eikä tarjoomuksista odottaa vastalahjaa. Tietenkin opetettiin myös kiittämään.
Aloittajalla ovat nyt menneet tarjoaminen, kulujen jakaminen ja vuokraaminen selvästi sekaisin, ja lisäksi keulii pahasti tuolla vastalahjafantasian puolella. Italialainen ilta, totta tosiaan.
Ystävinään kannattaa pitää sellaisia ihmisiä, joiden kanssa vastavuoroisuus ja keskustelu sopii sujuvasti, ei olettajia, piilovuokraajia sen paremmin kuin lokkejakaan.
Minulle taas on opetettu, että ystävyyteen kuuluu vastavuoroisuus. Ei tarvitse aina mennä puntit ihan tasan, koska ihmisillä on eri tulotaso ja elämäntilanteet, mutta pidän ilmiselvänä ettei sellainen ystävyys, jossa vain toinen antaa lahjoja ja piffaa kaiken, voi kestää tai olla tasapainossa.
Tärkeintä on se ele, vaikkapa illallinen. Minulla on ystävä, jonka kutsun välillä perheensä kanssa mökilleni pohjoiseen, koska hän tykkää siitä. En tietenkään oleta, että vastavuoroisuus on sitä että hänenkin pitää kutsua minut jollekin mökille. Hän kutsuu minut välillä illalliselle kotiinsa, se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille kotona opetettiin ihan pienestä lähtien, että tarjottu on tarjottu ja annettu on annettu. Se tarkoitti, että annettua ei saa pyytää takaisin, eikä tarjoomuksista odottaa vastalahjaa. Tietenkin opetettiin myös kiittämään.
Aloittajalla ovat nyt menneet tarjoaminen, kulujen jakaminen ja vuokraaminen selvästi sekaisin, ja lisäksi keulii pahasti tuolla vastalahjafantasian puolella. Italialainen ilta, totta tosiaan.
Ystävinään kannattaa pitää sellaisia ihmisiä, joiden kanssa vastavuoroisuus ja keskustelu sopii sujuvasti, ei olettajia, piilovuokraajia sen paremmin kuin lokkejakaan.
Minulle taas on opetettu, että ystävyyteen kuuluu vastavuoroisuus. Ei tarvitse aina mennä puntit ihan tasan, koska ihmisillä on eri tulotaso ja elämäntilanteet, mutta pidän ilmiselvänä ettei sellainen ystävyys, jossa vain toinen antaa l
Toki vastavuoroisuus on kaunista, ja jos luet, mitä kirjoitin, mainitsen sen itsekin.
Aloittajan toimintatavasta vastenmielisen tekee se, että hän ei tarjoa pyyteettömästi, vaan laskeskelee lahjansa arvoa ja rakentelee odotuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin ristiriita on aloituksen "tarjosimme matkan" ja "oletimme, että kulut laitetaan puoliksi" välillä.
Oletin, että matkan kustantaminen tarkoittaa lentoja ja hotelleja, nuo kulut niitä juoksevia kuluja joita maksaisit kotonakin. Minusta aivan itsestäänselvää ettei matkalle mennä toisten elätettäväksi.
Niin minustakin, mutta jos toinen tarjoaa niin otan vastaan. Ei ap:n ole ollut mikään pakko tarjota. Ravintolassa voi sanoa, että maksetaan lasku puoliksi ja jos kämpille hankitaan ruokaa niin voi sanoa että käykää te nyt vuorostanne kaupassa kun me käytiin eilen. Kaikkein parasta olisi tietenkin käydä jo ennen matkaa läpi, millaisella talouspolitiikalla mennään. Aina ihmettelen yhtä paljon ihmisiä jotka ei osaa ihan normaalia vuorovaikutusta ja
Toki noin voi toimia. Minusta kuulostaa todella puuduttavalta jos aikuiselle ihmiselle täytyy erikseen selittää nuokin. Vastaisuudessa menisin jonkun sellaisen kanssa, jolle ei tarvitse selventää että kaksi viikkoa on suht pitkä aika ja jos maksaisit ruokasi myös kotona, olisi aiheellista maksaa ne edes osin tai ainakin kiittää kunnolla kun joku tarjoaa.
Ap:n kaveri oli antanut ymmärtää kiittävänsä myöhemmin (viemällä syömään), eikä tehnyt niin. Minusta se on jo törkeää ja selkeää hyväksikäyttämistä.
Toki se olisi mukavinta jos kaikki aikuiset ajattelisivat samoin kuin minä ja osaisivat toimia kuten minä haluan. Niin kauan kuin niin ei ole, minä EN vedä lompakkoa esiin ravintolassa ja maksa kaikkien ruokia, jos en oikeasti halua tarjota. En myöskään kanna toisille ruokaa kaupasta tuppisuuna ja harmittele kun he syövät minun ostamani ruokia ja käyttävät minun ostamaani vessapaperia. Siinä ei vaan ole mitään järkeä. Jos teen noin, syytän jälkikäteen vain itseäni.
Kiittäminen on ehdottoman tärkeetä ja peruskäytöstapoja kun jotain tarjotaan, mutta joku "italialaisen illan" järjestäminen vähän liikaa kuviteltu.
Sinulla on huono ihmistuntemus, kun olet alunperinkään mihinkään matkahommaan tuollaisen kanssa lähtenyt.
Oletin, että matkan kustantaminen tarkoittaa lentoja ja hotelleja, nuo kulut niitä juoksevia kuluja joita maksaisit kotonakin. Minusta aivan itsestäänselvää ettei matkalle mennä toisten elätettäväksi.