Ihmiset jotka puhuvat vain isoista lapsistaan ja elävät lastensa kautta ovat rasittavia

Montako aloitusta aiot vielä tehdä tästä asiasta? Toiset on ylpeitä lapsistaan, koeta jaksaa sen kanssa. 

Samaa mieltä. Mulla on kaksi lasta, mutta sen verran omaa elämää, ettei tarvitse jaaritella heidän asioistaan muille.

Miksei sulla ole omaa elämää?

Vierailija kirjoitti:

Montako aloitusta aiot vielä tehdä tästä asiasta? Toiset on ylpeitä lapsistaan, koeta jaksaa sen kanssa. 

Niin monta kuin niitä poistetaan.

Olen ylpeä lapsistani, kyse ei ole siitä. Puhunkin heistä, mutta ei he ole minun ainoa elämäni. Osaan elää omaanikin. ap

Olen aina ihmetellyt ihmisiä jotka tauotta jauhavat lastensa tekemisiä, koulumenestystä, harrastuksia, kaverisuhteita, seurustelua, matkoja. Ymmärrän että toisten ikätoverien tai kaverien äitien kanssa asioita vaihdellaan, tämä on aivan normaalia. Mutta oikeasti, kun nuoret kasvaa, niin opetelkaa puhumaan muustakin! On äärettömän kyllästyttävää kuunnella ihmistä, jolla ei ole omaa elämää vielä lasten ollessa aikuisia, aina vaan x sitä ja tätä, hänen veli sitä ja tuota, pojan perhe plaaplaa

Miksi tämä aloitus poistetaan? Mun mielestä kiinnostava keskustelunaihe.

Tänään poistettu myös monta muuta täysin asiallista ja tavallista keskustelunaihetta, jotka muina päivinä olisivat saaneet jäädä. 

Ei ole napanuora katkennut. Miettikää tulevia miniä- / vävykokelaita. Eivät pysty hyväksymään että joku muu kuin oma vanhempi on mussukalle rakkaampi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä aloitus poistetaan? Mun mielestä kiinnostava keskustelunaihe.

Tänään poistettu myös monta muuta täysin asiallista ja tavallista keskustelunaihetta, jotka muina päivinä olisivat saaneet jäädä. 

Ihmettelen samaa, tämähän on ihan normaali keskustelu tämäkin.

He ovat usein myös niitä, jotka elävät menneessä. Usein niissä vanhoissa hyvissä ajoissa, kun lapset oli pieniä. Aina jutut palaa niihin muistoihin, kun sen jälkeen ei ole juuri mitään kai tapahtunut heidän elämässään. Muistonsa saa jokainen tietysti pitää, mutta vieraampana ihmisenä on rasittavaa kuunnella niitä samoja tarinoita yhä uudelleen. 

Siis kenellä ei ole omaa elämää, ap:lla vai näillä vanhemmilla?

Niin, ei ainakaan perheettömille yksinäisille ihmisille ole kiva kuunnella noita lapsi ja lapsenlapset juttuja.

Kyllähän perheelliset vaihtavat tällaisia kuulumisiaan keskenään, kun ovat samassa elämäntilanteessa.

Onneksi ei tarvitse ylpeiden ihmisten kanssa olla missään tekemisissä. Heidän tavoitteena on tuntea itsensä muita paremmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako aloitusta aiot vielä tehdä tästä asiasta? Toiset on ylpeitä lapsistaan, koeta jaksaa sen kanssa. 

Niin monta kuin niitä poistetaan.

Olen ylpeä lapsistani, kyse ei ole siitä. Puhunkin heistä, mutta ei he ole minun ainoa elämäni. Osaan elää omaanikin. ap

No eipä sulla näytä olevan elämää kun valitat toisten lapsista vaikka voisit tehdä ihan omannäköisen aloituksen. eri

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ei tarvitse ylpeiden ihmisten kanssa olla missään tekemisissä. Heidän tavoitteena on tuntea itsensä muita paremmaksi.

Ei ihmiset ole ylpeitä, jos puhuvat lapsistaan, ei ne jutut aina iloisia asioita ole, lapsi voi tuottaa surua ja murhettakin.

Mua ainakin pänni todella kovaa kun joku äidin tuttu tuli vastaan ja rupesi muina miehinä keskustelemaan MINUN asioistani. Äiti siis oli juorunnut jollekin omalle tutulleen minusta, ilman lupaa.

Onneksi ei enää tarvi kohdata moista tilannetta kun olen muuttanut sen verran kauas.