Lapsi ei opi tavaamaan!
Meillä oli perjantaina kehityskeskustelu 7v ekaluokkalaisesta. Olemme huomanneet että tyttö ei tahdo oppia millään tavaamaan. Hän on tuntenut kirjaimet jo 3 v mutta niiden yhdistäminen tavuiksi on äärettömän vaikeaa. Muut osaavat jo lukea ja osa jo pitkällä lukemisessa mutta tyttäremme ei edisty. Turhautuu ja itkee.
Kehityskeskustelussa opettaja totesi saman. Tyttö ei opi eikä osaa samaa kuin ikätoverit. Opettaja ehdottaa pienryhmää ja avustajaa sinne. Tällainen lapsi opettajan mukaan voi vaatia jopa 3 v oppiakseen lukemaan. Hänellä ei ollut erityisiä neuvoja vanhemmille.
Käytin tyttöä puheterapeutilla ässävian takia. Tämä oli sitä mieltä että tytölle pitää lukea paljon ja kuulla hyvää suomenkieltä. Pienryhmässä on puhumattomia lapsia joten en tiedä miten ryhmä edistää positiivista lukemista jos ei puhuta.
Muuten tyttö on ikätasoinen iloinen ja liikunnallinen. Kielikehitys jäljessä. Epätoivoista.
Kommentit (61)
Tämän on pakko olla provo. Koulua on käyty alle 2 kk. Läheskään kaikki lapset eivät ole oppineet lukemaan tässä ajassa.
Eipä sillä taidolla mitään enää nykyään teekään.
Miksi provoilet? Ei nykykoulussa tavata. Eikä vajaassa kahdessa kuukaudessa tarvitse oppia lukemaan. En usko että kukaan opettaja tuosta huolestuisi.
Oppia tavaamaan? Ei nykyään opeteta lukemaan tavaamalla vaan liukumalla äänteestä toiseen. Lapsi voisi pelata ekapeliä vaikka 30 min joka päivä. Ja alkaa edes yrittäkö lukea vielä enempää kuin kahden kirjaimen tavuja. En nyt olisi huolissani vielä. Eikö se ekaluokka vasta juuri alkanut?!
Minä en koskasn oppinut tavaamaan vaan opin suoraan lukemaan. Menin ihan sekaisin kun koulussa opetettiin tavaamista.Sitten yx päivä aloin vain lukea kun hahmotin kokonaisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Tämän on pakko olla provo. Koulua on käyty alle 2 kk. Läheskään kaikki lapset eivät ole oppineet lukemaan tässä ajassa.
Ei ole kyse lukemisesta, vaan
TA-VAA-MI-SES-TA!
Lapselle tulee lukea paljon, se on kodin tehtävä. Tutkimukset kertoo että niissä perheissä joissa lapsille luetaan paljon satuja, loruja ym kirjallisuutta niin ne tukevat lukemiseen opettelussa. Joten nyt kirja käteen ja ääneen lukemista joka ilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän on pakko olla provo. Koulua on käyty alle 2 kk. Läheskään kaikki lapset eivät ole oppineet lukemaan tässä ajassa.
Ei ole kyse lukemisesta, vaan
TA-VAA-MI-SES-TA!
Kouluissa ei ole opeteltu tavaamaan ainakaan viimeiseen 25 vuoteen.
Minä olin se lapsi, joka tunsin ekaluokalla kirjaimet, mutta en oppinut lukemaan. Opettaja jo huolestui, mikä vikana.
Kun sitten opin, toisella luokalla luin jo kaikki pienen koulukirjaston lastenkirjat. Älä siis ole suotta huolissasi.
Jossakin vaiheessa lasten piti oppia lukemaan liu'uttamalla, ilman tavaamista. Olisiko tämä sinun lapsellesi toimivat tapa, kun ymmärtäisi, miltä mikäkin kirjain kuulostaa? Huonompi puoli tuossa menetelmässä oli se, että tavutusta eivät kunnolla oppineet eivätkä sitä, milloin tulee kaksi samaa kirjainta peräkkäin.
Entisaikaan sanottiin, että lapsella kieli jää jalan alle puhumaan opeteltaessa. Eli aikaisin kävelemään oppinut ei oppinut puhumaan nopeasti, ja päin vastoin. Eräs äiti kertoi lapsestaan, joka oppi kävelemään 8-kuukauden ikäisenä, puhumaan 2-vuotiaana. Olisiko lukemaan opettelussa jotain samaa? Kun on vauhtia ja liikettä, ei aivot taivu samaan aikaan niin vaativaan tehtävään kuin lukemisen oppimiseen.
Ekapeli käyttöön.
Joka päivä kirjainten ja tavujen harjoittelua kotona.
Kehu ja kannusta.
Aloittakaa suuraakkosilla ja helpoilla teksteillä. Nykyisten aapisten ongelma mielestäni on, että teksti on liian vaikeaa pienille. Jos löydät 90-luvun Aapisen kirpparilta, niin siinä on lapsiystävällisemmät tekstit, jotka sopivat oikeasti lukemista vasta harjoittelevalle.
Lapsi ei oppinut lukemaan, tuplasi ekaluokan. Nyt kolmannella,vieläkin menee kirjaimia sekaisin, eikä lukeminen ole täysin sujuvaa. Harjoittelua joka päivä. Ja kyllä,lukemaan opetteleminen on tavujen opettelemista aluksi.
Ehtii vielä. Onhan kyseessä vasta ekaluokkalainen vai miten. Taputus käsillä (rauhallinen) voi auttaa joillakin tavaamisen opettelussa eli rytmitys. Steinerkoulussa oli taputusta käsillä ja lausua. Ja lisäksi paperilla jos näkee väliviivat, kirjassa. Lukihäiriön vaikutuksesta tai muiden ei tietoa, ei voi heti sanoa että se on. Ehkei kaikki aikuisetkaan aina muista tavaamista, ainakaan heti aamusta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi provoilet? Ei nykykoulussa tavata. Eikä vajaassa kahdessa kuukaudessa tarvitse oppia lukemaan. En usko että kukaan opettaja tuosta huolestuisi.
Kyllä voi huolestua, jos ekaluokkalaisten opettajilla on keskinäinen kilpailu siitä, kenen luokasta kaikki oppivat ensimmäisenä lukemaan. Järjetön homma, sillä siitä tuli stressiä opettajien lisäksi hitaammin oppiville lapsille ja heidän vanhemmilleen.. Kilpailu ei ainakaan parantanut oppimistulosta vaan päin vastoin.
Ap. Kyllä tässä aapisessa on tavuja. Enkä muutenkaan tiedä miksi sitä kirjainten yhdistämistä sanottaisiin. Anteeksi jos käytän vääriä termejä .uutta pääongelma on ettei lapsi opi mikä on käsittämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Ekapeli käyttöön.
Joka päivä kirjainten ja tavujen harjoittelua kotona.
Kehu ja kannusta.
Aloittakaa suuraakkosilla ja helpoilla teksteillä. Nykyisten aapisten ongelma mielestäni on, että teksti on liian vaikeaa pienille. Jos löydät 90-luvun Aapisen kirpparilta, niin siinä on lapsiystävällisemmät tekstit, jotka sopivat oikeasti lukemista vasta harjoittelevalle.
Ja vielä parempia ovat 60-luvun aapiset. Lukemista opeteltiin lyhyillä sanoilla : AI, UI, EI eli joilla on jotain merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Kyllä tässä aapisessa on tavuja. Enkä muutenkaan tiedä miksi sitä kirjainten yhdistämistä sanottaisiin. Anteeksi jos käytän vääriä termejä .uutta pääongelma on ettei lapsi opi mikä on käsittämätöntä.
Kaikki oppivat. Tarvitaan vain aikaa ja paljon toistoja. Sinun pitää nyt vain kehua ja kannustaa lastasi.
Voit motivoida lasta lupaamalla jonkun kivan jutun, kun hän oppii lukemaan. (esim. kun hän lukee kokonaisen kappaleen, sivun tai pienen kirjan itse)
Ilmeisesti kysymys ei ole tavaamaan oppimisesta, vaan siitä, että lapsi ei osaa yhdistää kirjaimia tavuiksi. Kysymys on enemmän siitä, että lapsi ei ole vielä keksinyt sitä periaatetta, miten homma toimii.
Voitte harjoitella tätä kotona aloittamalla vokaaleilla. Älä missään nimessä yritä käyttää vanhaa tapaa, jossa luetellaan ensin tavun kirjain kerrallaan ja sitten koko tavu yhteen luettuna, vaan selitä vain lapselle: "Kun tässä on vain yksi A peräkkäin, sanotaan se lyhyesti a. Tässä toisessa on kaksi A:ta peräkkäin. Se tarkoittaa sitä, että A sanotaan pitkästi aa." Samalla tavalla käytte läpi kaikki lyhyet ja pitkät vokaali ja harjoittelette niitä tarpeeksi. Huom: ei kahta eri vokaalia samaan tavuun.
Tämän jälkeen siirrytte harjoittelemaan tavuja, jotka alkavat R:llä tai S:llä ja joissa on sen jälkeen lyhyt tai pitkä vokaali. R tai S siksi, että niiden tunnistaminen on lapselle kaikista helpointa, koska ne poikkeavat niin selvästi muista konsonanteista.
Kun lapsesi tällaisten vaiheittain etenevien harjoitusten kautta keksii, miten homma toimii, on edistyminen sen jälkeen nopeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekapeli käyttöön.
Joka päivä kirjainten ja tavujen harjoittelua kotona.
Kehu ja kannusta.
Aloittakaa suuraakkosilla ja helpoilla teksteillä. Nykyisten aapisten ongelma mielestäni on, että teksti on liian vaikeaa pienille. Jos löydät 90-luvun Aapisen kirpparilta, niin siinä on lapsiystävällisemmät tekstit, jotka sopivat oikeasti lukemista vasta harjoittelevalle.
Ja vielä parempia ovat 60-luvun aapiset. Lukemista opeteltiin lyhyillä sanoilla : AI, UI, EI eli joilla on jotain merkitystä.
Ihan on lyhyet kirjainyhdistelmät käytössä nykyäänkin mistä lähdetään liikkeelle. Nykyaapinen sisältää monentasoisia tekstejä monentasoisille lukijoille. Harjoittelemaan opettelevilla on juuri nuita parin kirjaimen tavuja ja jo lukemista osaaville lauseita.
"Ennen vanhaan" lukemaan opittiin pääasiassa koulussa, nykyään hajonta on suurempi, luokassa suurin osa saattaa osata jo lukea ainakin jonkun verran.
Hitaille oppijoille voi tehdä aikamoisia paineita ja huonommuuden tunteita tajuta, että muu luokka osaa jo lukea ja itsellä on vaikeuksia.
Höpsis ap. Ei kukaan opettaja vielä tässäkohti puhu tuommoisia kun koulua on käyty huimat pari kuukautta. Hitaasti oppi meillä mutta kuitenkin ekalla joka on ihan normaalia. Meillä luettiin ja puhuttiin lapselle tosi paljon ja vielä kouluiässä, mutta silti oppi hitaasti.
Oletteko testanneet tytön kuulon ja näön. Voisin tytön neuropsykologille tai lääkäriin. Vasta diagnoosin jälkeen tietäisitte ongelman. Onko aivoissa jotain.