Onko työelämässä hyötyä siitä että osaa sekä suomea että ruotsia?
Nyt mietin siis pk-seutua enimmäkseen. Ossan ruotsia, suomea ja englantia sujuvalla tasolla.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidosta on aina hyötyä. Mutta suomenkielisen kannattaa aina tehdä ruotsalaisten kanssa oikea bisnes englanniksi. Ei kannata antaa toiselle kotikenttäetua kielen suhteen, vaikka osaisikin kieltä ihan hyvin.
Entä jos oma ruotsi on parempi kuin enkku?
Aika kenkkua
En ymmärrä ap:n kysymystä.
Jos ap puhuu sujuvaa ruotsia, suomea ja englantia, niin on joutunut käyttämään kieltä todella paljon. Jotta se on sujuvaa. Kyllä kai nyt sillä kokemuksella tietää itsekin, onko siitä ollut hyötyä vai ei, ilman että sitä pitää täällä tiedustella?
Ei työelämä ole mitenkään irti siviilielämästä.
Riippuu töistä. Ite en oo käyttäny kertaakaan koulun jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Hotellialalla kandee osaa kieliä!
Hotellialalla riittää, että osaa sanoa tervetuloa ja päivää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hotellialalla kandee osaa kieliä!
Hotellialalla riittää, että osaa sanoa tervetuloa ja päivää
Varsinkin Suomessa. Suomalainen on niin järjettömän epäkohtelias ja kömpelö asiakaspalvelija, että toista niin tumpeloa kansakuntaa saa hakea.
Ruotsista ei ole mitään hyötyä. Suomesta on kun ollaan Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista ei ole mitään hyötyä. Suomesta on kun ollaan Suomessa.
mutta entä ruotsinkieliset suomalaiset
Kielitaidosta on aina hyötyä. Olisi hienoa osata kaikki mahdolliset kielet.
On kyllä ja paljonkin. Itse olen johtajana Suomessa ruotsalaisessa konsernissa ja ehto oli, että ruotsia on osattava.
Ruotsista hyötyä ainoastaan jos puoliso on ruotsinkielinen ja yrität vongata pillua, suihinotosta on turha haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Olisi parempi jos opettelisit saksan ja espanjan tuohon päälle. Jotain muita kieliä kuten ukraina, italia, ranska.
somali, kurdi ja arabinkieli myös
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ja paljonkin. Itse olen johtajana Suomessa ruotsalaisessa konsernissa ja ehto oli, että ruotsia on osattava.
ikean mööbeleitä voi myydä englanniksikin
Yhden viskipullon olen ruotsilla tienannut, kun eräällä duunikeikalla ruotsalaiset kollegat nälvivät puukkofinneistä (olin mora kourassa veistämässä kaapelia) ja ilmoitin että kuulin & ymmärsin mitä sanoivat. Noloina sitten anteeksipyyntönä toivat potin skottiviskiä.
Siinä se 6+1 vuoden ruotsin hyödyt. Sen sijaan kesken jäänyt D-saksa ryydittynä kansalaisopiston kielikursseilla toivat usean vuoden ajan keikkaa Alppien tienoille, niin rahallisesti kuin kokemuksina hienoja reissuja. Tässä haaveilen muuttavani sinne viimeisten 10 duunivuoden ajaksi...
On, paljonkin. Käytännön asiakaspalveluammateissa jne pärjää tietysti pelkällä englannillakin, mutta yritäppä mennä vaikka tekemään kv kauppaa Pohjoismaihin niin huomaat nopeasti että olet altavastaaja jos et puhu ollenkaan ruotsia kun alan seminaarissa kaikki asiakkaat hölöttävät keskenään skandinaaviskaa.
Toinen työelämän tilanne missä ruotsinkielestä on suurta hyötyä on jos työskentelet yrityksessä jolla on paljon toimintaa ja henkilöstöä sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Ja näitä firmojahan on Helsingin pörssi täynnä. Kun mietitään kuka nimitetään pohjoismaiden aluejohtajaksi niin annat aika ison tasoituksen jos puhut vain suomea.
Itse pidin parikymppisenä ruotsia turhana, mutta nyt kun maileja on kertynyt vähän enemmän ja olen ollut parissakin isossa firmassa keskijohdossa niin alan ymmärtämään että miksi ruotsinkielen taito on todella tärkeä.
Säälittävimpiä ovat nuoret jotka vielä ylpeilevät sillä etteivät puhu kuin englantia ja suomea. Jos tähtää ABC:n kassalle niin tuo toki voi riittää. Toisaalta monella paikkakunnalla Suomen etelä ja länsiosissa siinä ABC:lläkin tarvitaan ruotsinkieltä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ap:n kysymystä.
Jos ap puhuu sujuvaa ruotsia, suomea ja englantia, niin on joutunut käyttämään kieltä todella paljon. Jotta se on sujuvaa. Kyllä kai nyt sillä kokemuksella tietää itsekin, onko siitä ollut hyötyä vai ei, ilman että sitä pitää täällä tiedustella?
Ei työelämä ole mitenkään irti siviilielämästä.
Tällainen kysymys viittaa lähinnä siihen, ettei kokemusta työelämästä ole ehtinyt kertyä juuri muutenkaan kuin kielten parissa. Joissain tapauksissa tämä voisi olla ymmärrettävissä, jos nuoren työnhakijan kotipaikka tai perhe on kaksikielinen suomi/ruotsi ja koulussa luettua pitkää englantia on vahvistettu vaihto-oppilasvuodella jenkeissä. Silloin peruskielitaito voi olla sujuva mutta ammattialan erityissanaston opettelu on vielä edessä äidinkielelläkin.
Julkisella sektorilla tarvitsee enemmän, yksityisissä yrityksissä vähemmän. Usein kansainvälisissä yrityksissä työkieli englanti vaikka olisi ruotsalainen yritys.
Vaasan sekä Raaseporin/Hangon seudulla vaaditaan kuulemma lähes kaikissa työtehtävissä ruotsin kielen taitoa.
Entä jos oma ruotsi on parempi kuin enkku?