Elämässä on tarvinnut mennä jotain pieleen jos ei ole pystynyt hankkimaan ja maksamaan asuntoa velattomaksi

Olen panostanut muihin asioihin kuin omaan asuntoon. Varaa on nykyisellään ostaa vaikka kaksi asuntoa, mutta niin vaan asun vuokralla. Mikä siinä materiassa niin viehättää? 

Minun elämässä meni pieleen kokoomuksen valtaannousu ja siitä seurannut työmarkkinoiden myrkyttyminen. 

Vierailija kirjoitti:

Mukava tietää.

42v, talo ja lainat maksettu.

2 vuotta vanha velaton auto ja käyttötilillä yli 40k€.

Ostit auton velkarahalla? Miksi?

Kyllä pystyn ja pystyn ostamaan kertamaksulla mutta en halua ostaa omaa asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Ap se on varsinainen neropatti. Katsos kun kaikkien elämä ei ole sateenkaaria piereviä yksisarvisia. Elämässä tulee vastoinkäymisiä eikä elämä mene kuten haluaisi. 

Näin on. Mutta jos on tahtotilaa, työmoraalia ja kykyä pitkäjänteisyyteen niin saavuttaa varmasti paljon henkisellä tasolla huolimatta vastoinkäymisistä.

Sellaiset jotka huutelevat että ei elämä mene jonkun kuvitellun oppikirjan (jota siis ei ole tietenkään edes metaforisesti olemassa) voi jättää kiehumaan omissa oloissaan.

Minulla meni vähän pieleen siknä kun vanhempani olivat sijoittaneet kaikki lapsilisäni hieman huonosti tuottaviin osakkeisiin, mutta täytettyäni 18 vuotta pääsin onneksi itse osakkeitteni hallintaan ja siitä pikkuhiljaa sain korjattua tilanteen paremmaksi. Ensimmäisen asuntoni ostin omilla säästöilläni ja tällä hetkellä se on vuokra asuntokäytössä kun muutin sieltä nykyiseen asuntooni. Pienillä korjausliikkeillä elämästä saa rakennettua mieleisensä ja kun syntymästään asti säästää uutterasti niin pärjää kyllä elämässä.

Miksi ihmiset jotka käytännössä saavat ilmaisen täysin kuluttoman asunnon sekä täys'ylläpidon valtion kustantamana edes haluaisivat omistusasuntoa? Heidän elämänsä on helppoa vapaamatkustamista ja tämän kaiken he saavat tekemättä yhtään mitään.

Nämä omistusasunnolla kehuskelijat ovat kyllä jänniä ihmisiä, jostain syystä luulevat sen olevan kaikkien elämäntavoite. Yhdelläkään tuntemallani ei ole ollut kyseessä oikeasti hieno kateutta aiheuttava asunto/talo, vaan rähjäinen loukku jonka ainoa hyvä puoli oli sijainti Helsingissä. No ehkä sijoitusmielessä tajuan...

Omalla kohdalla 90-luvun lama ja 70-90 lukujen korkeat lainakorot.

Ostin ensiasunnon v 79 mutta ensimmäisen kerran laina taisi lyhetä v 97. Siihen saakka maksoimme pelkkiä korkoja 1 työssäkäyvän nettopalkan verran/kk.

No toki nyt jo maksettu ja talokin rahaksi muutettu jo vuosia sitten. Nykyinen okt on velaton