Kun muistisairas ei halua tutkimuksiin

Mulla on läheinen jolla mun mielestä on alkavan muistisairauden merkkejä. Muutkin ovat asian huomanneet, mutta minä olen lähin omainen ja se hoitoon ohjaaminen olisi kaiketi mun homma. Mutta hän ei koe, että mikään olisi vialla ja hän ei mistään hinnasta suostu menemään tutkimuksiin.

Hän on nyt hiljattain ollut lääkärintutkimuksissa kuulon takia. Näissä tutkimuksissa pää on kuvattu ja tiedossa siis on, että kyseessä ei ole kasvain tai muu vamma. Lääkärillä ei kuitenkaan ole tietoa, että potillaalla on myös kognitiivisiaja toiminnaohjauksen haasteita. Ilmeisesti näitä muistiin liittyviä ongelmia ei pelkän kuvan perusteella edes analysoida. Pitäisi aina olla ne muistitestit ja epäilys heikenneistä taidoista. 

Muistisairaitahan on maa täynnä... kertokaapa muut, miten on homma mennyt, jos ETTE pakottaneet omaistanne tutkimuksiin? Varmastihan se ennemmin tai myöhemmin tulee muutakin kautta esille. 

Varhaisen hoidon hyödyt ovat varmasti ko. henkilöllä muutenkin tiedossa  + olen niistä aivan kyllästymiseen saakka paasannut.

Ketuttaa kyllä, kun jatkuvasti joudun hänen asioitaan hoitamaan, mutta hän ei suostu edes selvittämään mikä on vialla. Etenkin tämän takia tuntuu, että asialle pitäisi tehdä jotain.

Kyseessä on työssäkäyvä ihminen. Mielestäni tilanne ei ole vielä kovin paha, en esim. ole kovin huolissani autolla ajamisesta. Työssään hän ei käsittele mitään vaaraa aiheuttavia asioita. Mutta sovitut asiat ovat jatkuvasti sekaisin, ei muista mitä on sovittu ja päättelykyky on selvästi heikentynyt.