Olen tavallinen nainen vaikka..
.. Olen ison firman johtotehtävissä, alaisia 43. Harrastan tavoitteellisesti. Asun omakotitalossa yksin. Säännöllisesti ainoa lapseni vierailee luonani.
Tykkään kiertää kirppiksiä, eräillä ja olla kuluttamatta hömppää..
Jotain sutinaa on ollut eroni jälkeen, josta jo 7 vuotta. Mutta tuntuu ettei kuulu mihinkään.
Miehet joista kiinnostuisin oikeasti pelästyvät tai jotain, kun tutustuvat minuun enemmän. Tai kun kerron miten elän..
Miehet joista en kiinnostu, mutta osoittavat minulle huomiota ovat pinnallisia ja liian täydellisiä. Tuskin muuta kun omaa hyötyä hakemassa, joko sänkyyn, uraa, rahaa..
Et on tääkin tylsää.
Kommentit (13)
Mihin sinä miestä tarttet? Hommaa koira.
Mulla on kaksi koiraa.
En ole lumihiutale.
Kun voisikin tutustua ihan ihmisenä, ilman hyötymistä, lokerointia, tasoja jossain.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi koiraa.
En ole lumihiutale.
Kun voisikin tutustua ihan ihmisenä, ilman hyötymistä, lokerointia, tasoja jossain.
Mä ohitan ihan vaan siksi että on niitä koiria.
Tiedän mitä tarkoitat. Ihan tavallisia me loppujen lopuksi suurin osa ollaan. Mullakin oli vähän sama tilanne siinä mielessä että en ole tuloiltani tai ulkonäöltäni keskiverto mutta elän täysin tavallista elämää. Koen olevani tavallisuuden ruumiillistuma :)
Sun ihminen on vielä jossain. Itse löysin omani.
Saahan sitä pelästyä, mutta ei sen homman tarvitse siihen tyssätä. Monenlaisista asioista pääsee yli, kun ehtii vähän mutustella niitä.
Minkälaisia ne miehet sitten ovat olleet, joista olet kiinnostunut?
Ei kiltti ja kunnollinen mies hae seksiseuraa vaan parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiltti ja kunnollinen mies hae seksiseuraa vaan parisuhdetta.
Miten tuo liittyy edes aiheeseen? Toisaalta miksi kunnollinen mies ei hakisi seksiseuraa, tai vaikka kunnollinen nainen? Seksihän on yksi elämän suurimmista iloista.
ohis, luulin olevani se uniikki lh; tältä palstalta opin, että on muitakin, samanlaisia. - En siis olekaan, ja hyvä huomio!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaksi koiraa.
En ole lumihiutale.
Kun voisikin tutustua ihan ihmisenä, ilman hyötymistä, lokerointia, tasoja jossain.
Älä kerro niille heti kaikkea.
Älä kerro, että olet mikään johtaja. Sano, että olet toimistotyöläinen ja harrastat lenkkeilyä.
Sitten vasta pikkuhiljaa, kun tutustutte, vpit sanoa vähän jossain sivulauseessa, vaikka mainita alaisista. Tajuaa sitten vähitellen mikä olet eikä se tule liian äkkiä.
Monet miehet pelkää johtoasemassa olevia naisia ja ehkä kokevat itsensä heikoksi.
Ole vaatimattoman oloinen puheissa, luulevat pääsevänsä pätemään ja sitten kun tutustutte niin ongelma yleensä poistuu. Jos ei niin sit ei oo sopiva sulle.
Muuten ok, mutta miten voi kirjoittaa vauva-palstalla ettei kuluta hömppää..
Ei johtajienkaan tarvitse koko ajan pingottaa ja olla tosikkoja ja kuluttamatta hömppää.
Kyllä mä ainakin vaan tarvitsen nollaamista ja hömppää raskaan työn vastapainoksi.
Monista asiantuntija- ja johtotyypeistä saa vähän tosikon kuvan just siks, ku kaikki kiva on kiellettyä ja vapaa-ajallakin harrastetaan vaan jotain itsensä kehittämistä tai ekonometrian kiemuroita.
Mitä ne miehet pelästyy? Kysyn tätä siksi, kun itsekin asun yksin omakotitalossa, minulla on mökki ja teen töitä alalla, joka on epätyypillinen naisille. Koulutuksena on sitä myös. Kukaan ei ole vielä pelästynyt.
Oikeasti et ole sitä mieltä, että olet tavallinen nainen. Luulet olevasi erityislaatuinen lumihiutale.