Kuinka järkevänä pidätte 200 000 euron asuntolainaa 30 v maksuajalla kun sille tulee korkoja lähes 170 000
Tää on siis tänä päivänä ihan normaalilaina pk-seudulla...en ikinä suostuis!!!!!!!!!
Kommentit (47)
Eli siinä on oltava se 30 v jos aiot siitä jotain hyötyä. Ei se muutoin olis pankeille niin hyvä lypsylehmä :)
Jos on varaa huolehtia talon ylläpitokustannuksista niin mikä on ongelma?
Vierailija:
Ne ketkä vaihtavat pienempään, mutta entäs ne jotka asuvat tosissaan siinä vuonna miekka ja kirves valmistuneessa talossaan koko loppuelämänsä!
tasaerälyhennyksin 25 vuotta. Joten aiemmalla huomauttajalle, kaikki ei ole silloin korkoa.
Sitten me lototaan ja per*****sti. :)
En tiedä 21, mikä tää " sun aluees" on, mutta pääkaupunkiseudulla kehä ykkösen sisällä mekin asutaan eikä ole tuommoista määrää edes asunnon hinta, puhumattakaan lainamäärästä.
Mut me tyydytäänkin vähään (tai ainakin joidenkin mielestä) ja nautitaan elämässä muusta kuin asunnon sijainnista tai suuresta koosta. No sijainti siinä mielessä tärkeää, että on palvelut yms. lähellä ja on rauhallista, mutta ei makseta osoitteesta. Ja me sitten nautitaan elämässä hyvänkuuloisen osoitteen sijaan korvapuusteista ;-)
Jokainen tavallaan, mutta eniten surku tulee niitä, jotka ottavat 200000 euron lainan ja sitten eivät esim. voi pitää yhtään hoitovapaata kun lapsia syntyy. Jos päätös on tietoinen, niin ei siinä mitään, mutta jos tilanteeseen vaan ajaudutaan ja se tuntuu itsestä pahalta, niin sitten on harmillisempaa.
Vierailija:
Mites luulet laman syntyneen? :DDDDTaidat olla aika nuori... Silloinhan rakensivat ökytaloja ja ottivat lainaa niin paljon kuin pankit antoivat ja muutamaa vuotta myöhemmin alkoivat pahat maksuvaikeudet ja pakkohuutokaupat.
Taisit heilua liikaa Metropolissa 80-luvulla...
Meillä oli lainaa alunperin 133 000 euroa ja korkoja laskennallisesti n. 30 000 euroa. Vaikka korot on nousseet (huom!) normaalitasolle, niin ei tuollaisiin summiin ikinä päästä.
iso perheasunto 800 eurolla kuussa ei taida sijaita Helsingissä. Näissä vertailuissa pitäisi katsoa, minkä arvoinen se vuokra-asunto on ja suhteuttaa se maksettuun vuokraan. Esim. meidän asunnosta vuokraa joutuisi maksamaan 1200 euroa - asunnon myyntihinta olisi 290 000, vastike 300 euroa. Jos omaa pääomaa olisi edes se 90 000, niin vuokran määrällä pystyisi jo lyhentämään lainaa ilman että asumiskulut kasvaisivat. Ja silloin jäisi säästöön se lyhennyksen määrä + asunnon arvonnousu tulisi omaan pussiin. Bonuksena olisi varma asunto ja mahdollisuus vaikuttaa yhtiän hoitoon. Tietysti kirpaisee maksaa kamalasti korkoja pankille, mutta ei minusta tunnu yhtään mukavammalata ajatukselta maksaa vuokranantajalle pelkästä omsistamisesta - sama kai se kuka kapitalisti minun kustannuksellani rikastuu, minä mietin vain miten itselle jää mahdollisimman paljon käteen.
Vierailija:
Olette siis maksaneet 30v päästä pankille ainakin sen 370 000 ja jos yhtiövastikkeenne tai muu vastaava olisi vaikka 250/kk niin siitä tulisi sitten 90 000 vielä päälle! Eli yhteensä 460 000!!! Vielä päälle korjaus ym kustannukset niin puhutaan varmasti 500 000.Me asumme nyt vuokralla isossa perheasunnossa jossa 800 vuokra ja sitten, kun lapset kasvaa niin muutetaan pienempään. 30 vuodessa me ollaan maksettu 288 000 vuokraa ja säästöön voidaan siis laittaa tuo 212 000!!!!!! Ilman velkahelvettiä siis eteenpäin... ja riskejä...
Toki vuokrat myös nousee, mutta elämä on silti niin huoletonta, kun ei ole lainkaan velkaa ja pienempään muuttokin on helppoa... Toisin, kun ne jotka asuvat siinä rintamiestalossa hamaan loppuun saakka
Edelliselle sen verran, että oikeasti voi laskea, että jos vuokralla saa asua alle 5% asunnon arvosta vuodessa, niin se on kyllä ihan siinä ja rajalla, että kumpi on kannattavampaa. Alle 5% jos vastaavan asunnon hinnasta on vuokra, niin silloin on kannattavampaa olla vuokralla.
Näistä laskelmista helposti nämä omistusasunnon omistajat unohtavat tosiaan näitä remontteja yms. Lisäksi edellinen oli sijoittamassa 90000 euroa asuntoon. Mikäli tämä summa ei olisi kiinni asunnossa eli asuisi vuokralla, niin senhän voisi sijoittaa jonnekin, jossa se tuottaisikin jotain. Ja mistä edellinen tietää että asunnon arvo nousisi? Entä jos laskisikin?
Näissä laskelmissa todellakin melkein kaikki unohtaa osan tekijöistä ja sitten puolustellaan vaillinaisilla jutuilla omaa kantaa. Ihan yhtä hassua on verrata 60m2 kaksion vuokraa ja omakotitalon kuluja, mutta ihan yhtä hassua on laskea omakotitalon kuluiksi pelkkää lainanhoitokulua.
Faktoina voitanee todeta tuo 5% sääntö vastaavista asunnoista ja se, että oli sitten oman asunnon ostaja kuin sijoittakin niin silloin ei kannata ostaa kun on hinnat korkealla vaan silloin kun hinnat ovat alhaalla. On aivan sama ostetaanko silloin ensiasuntoa vai ollaanko vaihtamassa isompaan.
Ainakin Helsingin ns arvoalueilla ovat asuntojen myyntihinnat nousseet niin huimasti etteivät vähääkään fiksummat sijoittajat enää niitä osta, sillä vuokratuotto jää (vastikkeiden jälkeen) todella maltilliseksi. Näillä alueilla voi todellakin käydä niin, että vuokralla asuminen tulee omistusasumista edullisemmaksi jos katsotaan kokonaiskustannuksia ja oletetaan, että omistusasunto on kustannettu miltei kokonaan velkarahalla (kuten moni onkin). Korot, muut lainanhoitokulut, remontit ja vastikkeet nostavat omistusasumisen hintaa yllättävän paljon itse lainan lyhennyksen päälle.
Nyt joku sanoo, että nouseehan se vuokrakin. Joo, mutta tuskin yli 2 prossaa vuodessa (kuten asuntojen hinnat) jos vuokranantaja on yksityishenkilö. Miettikää sitä.
arvo muuttuu varmasti! Kun 80-luvulla osti asunnon (3h+k)pääkaupunkiseudulla hintaan 200 000 mk niin nyt siitä saa 200 000 euroa! Eli kyllä omistusasunto kannattaa omalla tavallaan. Vaikka sitten tuostakin asunnosta olisi maksanut korkoja niin onhan siinä arvo noussut kuitenkin. En oikein usko et pitkällä tähtäimellä asuntojen hinnat kuitenkaan tippuvat. Jos tosiaan tarkastellaan monta kymmentä vuotta eteenpäin.
Meille kävi niin et kun ostimme 5 vuotta sitten asunnon hintaan 65 000 e (kaksio pääkaupunkiseudulla), on sen hinta nyt yli 100 000 e. Tuo nousu kattaa korkomenoja ihan kivasti. Ja todella verrattuna vuokralla asumiseen niin tuo asuntohan jää itselle kun se on maksettu.
että nimeomaan arvoalueilla vuokra-asunnon tuotto jää alhaiseksi. Sitä vastoin halvalla lähiöalueella vuokratuotto on hyvä suhteessa asuntoon sijoitettuun pääomaan.
Asuntolainastahan saa myös n. 30 % koroista vähennettyä verotuksessa.
sijoittamista kun omaisuutta on ollut suht vähän (=tavallinen ihminen) viimeisen 60 vuoden ajan ja ennusteissa mikään ei ole muuttunut. Kun puhutaan pitkän aikavälin sijoittamisesta (yli 15 vuotta), on asunto aina ollut hyvä sijoitus. Jopa lama-ajan yli -- jos ostit 80-luvulla eikä ollut pakko myydä hintojen pohjakosketuksen aikaan 90-luvun alussa, teit hyvän sijoituksen. Kaikkien laskelmien mukaan omistusasuminen on aina ollut vuokra-asumista halvempaa KESKIMÄÄRIN. Jos siis asut minivuokralla sukulaisten nurkissa, ei päde sinuun, mutta keskimäärin asuminen on ollut taloudellisesti edukkaampaa AINA omassa.
Sama juttu pätee osakkeisiin, mutta niihin kannattaa sijoittaa vasta, kun asunto jo on jos haluaa pelata varman päälle.
Miksei voisi asua vuokralla ja sijoittaa ylimääräiset säästönsä (kenties saman verran kuin asuntovelallinen kaveri maksaa pankille korkoja) osakkeisiin?
osakkeet ovat epävarmempi kohde kuin oma asunto. Kuten edellinen juuri todisti.
ajattelu että laina otetaan vaikka ei ole mitään säästössä. Kymmenen vuotta sitten kun ostimme ensiasuntomme, olimme ensin pari vuotta säästäneet ja otimme kohtuullisen summan lainaa. Muutaman vuoden päästä ostimme isomman asunnon, ja laina taas pysyi kohtuullisena kun olimme mukana markkinoilla jo edellisellä asunnollamme.
Nykyään jotkut ostavat omakotitalonkin ensimmäiseksi omaksi asunnoksi eivätkä juurikaan säästä etukäteen.
Ja näistä tarkasteluista unohdetaan tyystin usein myös rahan arvon muuttuminen. Jos asunto maksoi joskus 200000 mk ja nyt maksaa 200000 euroa (ja tarkastelussa on muukin kuin viimeiset 11 vuotta, jotka on eletty nousukautta ja jatkuvaa nousukauttahan ei voi taloudessa olla, tai ei ole ainakaan koskaan aikaisemmin olla), niin huomioon pitää ottaa myös se, että rahan arvo muuttuu.
Oman asunnon ostaminen on pitkällä aikajänteellä tosiaan aina kannattavaa, mutta ei silloin kyllä, kun ollaan ostamassa nousukauden huipussa ja kokonaan velkarahalla ihan äkkiä päästä " voitoille" . Voittoa tulis jos jaksaisi odottaa sen 5-6 vuotta vuokralla että hinnat laskee ja sitten vasta ostaisi.
Tuohan sisältää sen oletuksen, että hinnat nousisivat tästä vieläkin. Ei sellaista kukaan voi varmuudella sanoa. Ihan yhtä hyvin voi sijoittaa osakkeisiin. Voivathan nekin nousta arvossaan tai sitten ei.
Sitäpaitsi, fiksu kiinteistösijoittaja ostaa silloin kun kiinteistöjen hinnat ovat laskussa.
Vierailija:
sijoittamista kun omaisuutta on ollut suht vähän (=tavallinen ihminen) viimeisen 60 vuoden ajan ja ennusteissa mikään ei ole muuttunut. Kun puhutaan pitkän aikavälin sijoittamisesta (yli 15 vuotta), on asunto aina ollut hyvä sijoitus. Jopa lama-ajan yli -- jos ostit 80-luvulla eikä ollut pakko myydä hintojen pohjakosketuksen aikaan 90-luvun alussa, teit hyvän sijoituksen. Kaikkien laskelmien mukaan omistusasuminen on aina ollut vuokra-asumista halvempaa KESKIMÄÄRIN. Jos siis asut minivuokralla sukulaisten nurkissa, ei päde sinuun, mutta keskimäärin asuminen on ollut taloudellisesti edukkaampaa AINA omassa.Sama juttu pätee osakkeisiin, mutta niihin kannattaa sijoittaa vasta, kun asunto jo on jos haluaa pelata varman päälle.
Hyvällä tuurilla jää vielä rahaakin käteen.
Tai ehkä jäämme asumaan sitten siihen omaan ja maksamme vain pientä vastiketta, mitä on taatusti vuokraa halvempi :)
Vierailija: