Miksi muutaman kuukauden tapailun päättyminen sattuu niin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Minulla sattui aikoinaan myös vajaan parin kuukauden suhteen loppuminen. Kyseessä oli mies, jota olin katsellut sillä silmällä jo kuukausia ja se oli unelmieni täyttymys, että hän kiinnostui minusta. Tunne ei vaan ollut enää paremmin tutustuttuamme molemmin puolinen vaan kyseinen mies kertoi, ettei halua suhteeltamme muuta kuin kaveruutta. Olimme samalla vuosikurssilla ammattikorkeassa ja onneksi vaihdoin muutenkin koulua kun en olisi pystynyt pelkkään koulukaveruuteen. 

Vielä kuukausien ajan haaveilin, että hän ottaisi yhteyttä haluten minut takaisin. Tänä vuonna erosin pitkästä suhteesta enkä haikaile samalla tavalla yhteenpaluuta. Johtuu siitä kun viimeisimmässä suhteessa meni huonosti ja tuossa parin kuukauden suhteen tyngässä taas tunsin että olisin halunnut jatkaa.

Vähäks oot säälittävä muidu. Nyyhkyti nyyhkyti.

Vierailija kirjoitti:

Pettymys kun toiveet kaatuu.

Tai ihan vaan se että menettää itselleen tärkeän ihmisen. Itse olen joka kerta itkenyt kun tapailu on loppunut, oli se sitten toisen osapuolen tai minun aloitteestani. Kertoo siitä ettei ole ollut mikään yhdentekevä ihminen. Olen ymmärtänyt että joillain ihmisillä tapailun päättyminen ei tunnu missään, mikä on mielestäni erikoista.