Olen aina ollut köyhä ja hämmästyn kun näen miten hienosti ihmiset asuvat

Mua surettaa se, että ollaan NS. Vahingon iloisia ja oikein toivotaan kaikille kärsimystä. Mun elämä on ollut aina enemmän tai vähemmän kärsimystä ja kuitenkaan en toivo samaa pskaa oikeasti kellekään. Tunnekuohussa nyt ajattelee ja sanoo mitä vain. Se ei ole kenenkään ihmisen etu tai yhteiskunnan tai talouden, että ihmisillä menee huonosti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen elämä vaatii varakkaat vanhemmat ja kovat kyynärpäät sekä säälimättömän luonteen. Niin ja kyvyn valehdella silmät ja suu täyteen asioita mitä muut haluaa kuulla.

Hyvä elintaso vaatii kyvyn valehdella? Haluaisitko hieman selventää tätä ajatustasi?

Voi kun olisi tajunnut, me vaan tyhmästi on tehty kovasti töitä.

Sen tosin kyllä soisi muuttuvan ja nämä joilla on paljon tukijoukkoja ja suhteita, jotka ei kirjaimellisesti ikinä saa kokea kun pska lentää tuulettimeen, voisivat pitää mölyt mahassa kaiken mene töihin jne länkytystensä kanssa. Jospa sinä sitten palkkaat ne kaikki kurjien kohtaloiden syrjäytyneet ihmiset ja lopetat NS. Paremman ihmisen esittämisen.  Sutkin voisi lähettää Vain yhden vesi pullon kanssa, vaikka saharaan ja sanoa perään lycka Till ja katsotaan kui käy ..

Hirveästi on selittelyä täällä, että miksi jotkut ovat varakkaita. Että on rahaa vanhemmilta ja velkaa, ja jos ei ole niin raha on hankittu valehtemalla (?). Ehkä se on sitten helpompi ajatella noin jos itsellä ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Sen tosin kyllä soisi muuttuvan ja nämä joilla on paljon tukijoukkoja ja suhteita, jotka ei kirjaimellisesti ikinä saa kokea kun pska lentää tuulettimeen, voisivat pitää mölyt mahassa kaiken mene töihin jne länkytystensä kanssa. Jospa sinä sitten palkkaat ne kaikki kurjien kohtaloiden syrjäytyneet ihmiset ja lopetat NS. Paremman ihmisen esittämisen.  Sutkin voisi lähettää Vain yhden vesi pullon kanssa, vaikka saharaan ja sanoa perään lycka Till ja katsotaan kui käy ..

Olen jo palkannut ihmisiä. En ole kertonut kenelläkään että mene töihin. Paska on lentänyt tuulettimeen jo monesti, kaikkeen ei auta raha. Haluatko vaihtaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Marraskuussa heikennetään irtisanomissuojaa.

Joten monelta lähtee hieno kämppä. Niitä ei tuilla makseta.

Tuskinpa ainakaa  siltä eläkeikäiseltä kirjailijalta lähtee talo alta.

Ap

Googlaapa Raija Orasen taloseikkailut ja auo päätäsi vasta sen jälkeen.

Velalla saa kun on takaajia, harva se suoriltaan sitä taloaan ostelee. Meillä lainaa n.125ke, ei mielestäni aivan paha kahdelle matalapalkka työläiselle. Olen ymmärtänyt että hesalaiset makselee jostain koirankopeista enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Näissä on usein takana se että vanhemmat ovat aikoinaan säästäneet isohkon summan rahaa lapselle jonka on saanut aikuisena käyttöönsä. Vanhemmat ovat myös muuten tukeneet lasta, on saatettu esimerkiksi opiskeluaikana maksaa käytännössä kaikki lapsen kulut, lapsi on voinut asua ilmaiseksi vanhempien omistamassa asunnossa tms. Monet maksavat myös aikuisen työssäkäyvän lapsensa laskuja. Takaavat lainoja yms. Tiedän useita tällaisia varakkaiden perheiden lapsia jotka asuvat ja elävät todella hienosti verrattuna siihen millaisia omia tuloja heillä on.

Isompi merkitys on sillä, miten oppii käyttämään rahaa. Vaikka olisi saman perheen lapsia, niin taloustilanne voi olla aivan erilainen. Toinen ostaa moottoripyörät sun muut velkarahalla ajattelematta hankinnasta syntyviä kuluja. Toinen harkitsee ennen ostopäätöstä ja moni täysin turha ostot jää tekemättä etenkin silloin, kun siihen ei ole varaa. Rahan tarve on kuin pohjaton kaivo, jos sitä ei osaa käyttää järkevästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen tekijän summa. Jos vanhemmilla on pitkä työura, voivat he tulla takaamaan hienon talon nuorillekin. Siinä sitten maksat sitä taloa 40v kumppanisi kanssa. Isovanhemmilta on voitu saada perintöä. Hieno asunto = paljon velkaa.

Meillä on hieno talo joka on ostettu aivan itse, eikä penniäkään velkaa. Mutta ajattele toki noin jos se helpottaa.

Olette siis nyhjöttäneet vuosia yksiössä keräten rahaa, tai saaneet perintöä. Muuten tuo ei ole mahdollista edes lakimiehen palkalla. Verotus pitää siitä huolen. Tai sitten asutte korvessa. Sieltä saakin hienon talon 150 000 eurolla. (En usko, että asut hienossa talossa. Sori. Haluaisit asua.)

Vierailija kirjoitti:

Elämme markkinataloudessa eli jos hoidat raha-asiasi ja oman kilpailukykysi kuntoon työmarkkinoilla, niin silloin on varaa ostaa hieno kallis omakotitalo. Perus rutiinityötä tekevällä siihen ei ole mahdollisuutta.

Oletko tyhmä? Entä jos on nyt niin luuseri, että on ollut ikänsä marketin kassana, ja sitten 50 vuotiaana saa tuon vinkin sinulta? Miten sitten käytännössä laitetaan kilpailukyky kuntoon, kun palkka on sama kaikille? 



Minä olen esimerkiksi ihan vatun hyvännäköinen. Minun ei tarvitse tehdä juuri mitään, pysyäkseni kunnossa. Vanhempani ovat varakkaita, joten ollessani työtön, sain laitettua ripset ja hiukset joka 3. viikko kuntoon. En silti kulje ympäriinsä ajatellen, että edustava ulkonäkäni olisi MINUN SAAVUTUKSENI, koska se on vain HYVÄÄ TUURIA, samaten kuin sinun menestyksesi. Se on vanhempiesi kannustuksen, hyvien vaikutteiden ja saamiesi geenien yhteissumma, johon lopulta et ole voinut vaikuttaa. Kaikille ei ole niin hyvä tuuri kuin sinulla. On imartelevaa ajatella, että olet tehnyt paljon työtä menestyksesi eteen, mutta pari juoppoa vanhempaa, ja huono tuuri satunnaisten onnenkantamoisten suhteen olisi helposti pystynyt sulkemaan neuvoja suoltavan leipäläpesi ja olisit katuojassa.  

Tulo ja varallisuuserot ovat kavaneet 90-luvulta lähtien kun pääoman verotukselta poistettiin progressio. Olen nähnyt monenlaisia asuntoja. Ylemmälläkeskiluokalla on isoja taloja ja keskisellä keskiluokalla pienempiä mutta uusia rakennetaan. Työväenluokan palkat ovat polkeneet käytännössä paikallaan. 90-luvun lamasta lähtien. Vaikka tekisi kokopäivätyötä. Ei ole varaa kuin kunnan rapistuneeseen vuokra asuntoon. Sisustus on halvinta lastulevy kalusteita ja parkkipaikalla ei ole alle 10v ikäistä autoa. 

Vierailija kirjoitti:

Elämme markkinataloudessa eli jos hoidat raha-asiasi ja oman kilpailukykysi kuntoon työmarkkinoilla, niin silloin on varaa ostaa hieno kallis omakotitalo. Perus rutiinityötä tekevällä siihen ei ole mahdollisuutta.

Ei kumminkaan käteisellä. Sun pitää ottaa velkaa ja maksaa sitä vuosikausia pois. Tosin se on tavallaan säästöön tulevaa rahaa.

Omakotiasuminen ei ole aina halpaa. Kustannukset kasvavat kokoajan ja sähkön hintaan et voi vaikuttaa.

Ennen tosin kun teit talon itse niin arvo voi olla moninkertaistunut. Mutta väärällä seudulla voi taas olla että asunnon arvo on laskenut reippaasti.

Tutuilla on omakotitaloja ja olen itsekin sellaisessa asunut. Tiedän siis mistä puhun.

Luksusasuntojen katsominen ilahduttaa. Asuisin mielelläni ylellisesti, jos olisi varaa.

Nykypalkallani ei todellakaan ole. 

Onneksi kotini on kaunis - ainakin minun silmissäni.

Itsekin ylisukupolvisesti köyhä, pienviljelijän tytär.nyt vanhuuseläkkeellä. Töitä olen yrittänyt aikoinaan tehdä sisukkaasti kunnes sairastuin ja työkyky meni.

Nyt olen köyhä eläkeläinen.  Tuttuja ajatuksia ovat minullekin ap:n esiintuomat.  Kauniita, kalliita koteja monilla, joihin ei itsellä ole koskaan ollut varaa.  Vanhaa rahaa ei ole, pieni äidinperintö vain.   

Voihan olla, että useat em kodit ovat vaan kauniita kulisseja mutta tuntuu, että olisi helpompi olla vaikka onneton ksuniissa kulisseissa kuin omassa ankeassa "läävässä".

Toki kirppareilta, kierrätyskeskuksista ym voi löytää kauniita huonehaluja, kodin tekstiilejä edullisesti jos jaksaa etsiä.  Olen itsekin löytänyt. 

Pitää vain yrittää saada merkityksellistä sisältöä elämälleen ei materiaalisista asioista. 

Ikkunaremontti maksaa 20 000 e. Katon korjaus, salaojat yms yms

Vierailija kirjoitti:

Mä ajattelin ottaa seuraavassa muutossa mukaan vain sängyn ja alkaa säästää sellaisiin huonekaluihin joista oikeasti tykkään. Nykyinen sisustus on sukulaisilta saatuja jämähuonekaluja, vanhoja ja rumia.

Ok, jos ne ovat lastulevyä. Kokopuiset huonekalut ovat nykyään huonolaatuisempia, eikä vaihtamalla parane.

Maaseudulla talot on suhteellisen halpoja.

Ehkä talo on perintö tai puolison.

Ehkä se on ostettu nousukaudella 80-luvulla.

Harva kirjailija Suomessa pääsee miljonääriksi.

Ei tule sellaista rahasummaa että alkaisin asua hienosti tai maksaisin henkilöautosta kymppitonnia enempää.

Vierailija kirjoitti:

Luksusasuntojen katsominen ilahduttaa. Asuisin mielelläni ylellisesti, jos olisi varaa.

Nykypalkallani ei todellakaan ole. 

Onneksi kotini on kaunis - ainakin minun silmissäni.

Minua ei ole koskaan ilahduttanut katsella niitä. Kolkkoja ja kylmänkalseita ovat kaikkine designkaluineen. Tykkään countrytyylistä ja asunkin niin, pienessä kivitalossa (150 neliötä) oliivipuiden ympäröimänä Toscanan kukkuloilla. Talo on yli sata vuotta vanha mutta remppautin sen vanhaa kunnioittaen mieleisekseni sadalla tonnilla. Viihdyn täällä jo melkein 15 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Sellainen elämä vaatii varakkaat vanhemmat ja kovat kyynärpäät sekä säälimättömän luonteen. Niin ja kyvyn valehdella silmät ja suu täyteen asioita mitä muut haluaa kuulla.

Joopa joo. Mun kaverin isä oli alkoholisti ja äiti taksikuski. Nyt kaverilla on iso uusi okt järven rannalla ja on yksi lempeimmistä ja empaattisimmista ihmisistä mitä tiedän. Opiskelu ja ahkeruus, se on ollut avain hänen menestykseen. Eikä ole ainoa tuttavapiirissä jolla on samantapainen tarina. Kaikilla ei toki kyvyt riitä, ei sille oikein mitään voi.