Perintörahat pankissa jo viidettä kuukautta!
Onko muilla mennyt näin kauan? Onko kokemuksia? Kaikki on valmiiksi tehty. Pankissa sanottiin kysyttäessä, että perunkirja on jonossa. On ruuhkaa.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Jonkun pitää jakaa rahat, ei ne sieltä itekseen tililtä jakaudu. Perunkirja ei kuulu perinnönjakoon mitenkään.
Juuri näin. Eihän se perukirja kerro sitä, minne rahat tilitetään. Täytyy myös tehdä tilin lopettamiset yms, (osakkailta valtakirjat) ja sitten pankki maksaa rahat pyydetyille tileille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain perintörahat samana päivänä. 420000 euroa siirtyi salamana äidin tililtä minun tilille. Oikeusaputoimisto auttoi tekemään perukirjan ja minä ja veljeni olimme ainoat perijät. Sitten mentiin osuuspankkiin suoraan oikeusaputoimistosta ja osuuspankissa meni 45 minuuttia kun rahaa siirrettiin ja äidin kolme tiliä suljettiin. Piti pistää nimi viiteen paperiin pankissa, siis minun ja veljeni nimmarit kaikkiin papereihin. Aika sutjakkaasti homma kävi. Pankkineiti kävi näyttämässä papereita pankin lakimiehelle ja siinä meni 10 minuuttia ja kaikki kunnossa siinä se.
Oikeusaputoimisto.. ette sitten veljesi kanssa oikein kouluissa pärjänneet. Onneksi köyhille on tuo ilmainen oikeusapustaja..
Oikeasti jakokirja on se, jonka pankki tarvitsee siihen, että perintörahat jaetaan. Jos taas rahat on tarkoitus siirtää jakamattomalle kuolinpesälle, tarvitaan perukirja, mutta myös joku ihminen hoitamaan asiaa valtakirjalla.
Kyllä pankki tarvitsee jakokirjan lisäksi aina myös perukirjan (ja sukuselvitykset, jos DVV ei ole vahvistanut perukirjan osakasluetteloa), koska juuri perukirjasta pankki näkee, ketkä ovat perillisiä ja mikä on kunkin osuus. Muutenhan vaikka naapurin Penan kuollessa minä ja sisareni voisimme tehdä jakokirjan, jonka mukaan jaamme Penan rahat puoliksi, ja marssia sen kanssa pankkiin, vaikka emme ole Penalle mitään sukua eikä hän ole tehnyt meille testamenttia.
Sen sijaan jakokirjaa ei aina tarvita, vaan joissakin tapauksissa (esim. kuolinpesällä on vain yksi osakas) pelkkä perukirja riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun pitää jakaa rahat, ei ne sieltä itekseen tililtä jakaudu. Perunkirja ei kuulu perinnönjakoon mitenkään.
Juuri näin. Eihän se perukirja kerro sitä, minne rahat tilitetään. Täytyy myös tehdä tilin lopettamiset yms, (osakkailta valtakirjat) ja sitten pankki maksaa rahat pyydetyille tileille.
Ihan tuore kokemus itsellä, ei pankki useimmissa tapauksissa tarvitse mitään jakokirjaa, jos ei pesässä ole osakkeita tai rahastoja, vaan pelkkää rahaa, perinnön kun voi jakaa periaatteessa sopimuksen mukaan miten vain. Eli toimitin pankkiin perukirjan, sukuselvityksen ja valtakirjan sisaruksiltani, ja pankki lopetti kuolleen äitini tilin ja siirsi rahat tililleni, josta jaoin ne eteenpäin. Aikaa meni 3 viikkoa papereiden toimituksesta, S pankissa. Jakokirjan voi tehdä jälkeenpäinkin, sitähän ei toimiteta esim verottajalle, toisin kuin perukirja.
Kuolinpesän hoitaja on nimeltään se jolle suku antaa valtakirjat.
Mun mielestä ei mitään ongelmaa, dvv:tarkasti perukirjan ja löi sinetin, se vietiin pankkiin ja käytettiin omaisuuden myynnissä.
Kun rahat oli tilillä, pesänhoitaja eli minä vein tilinumerot pankkiin ja istuin katsomassa kun virkailija laittoi rahat menemään.
Sukuselvitykset kyllä piti laittaa heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain perintörahat samana päivänä. 420000 euroa siirtyi salamana äidin tililtä minun tilille. Oikeusaputoimisto auttoi tekemään perukirjan ja minä ja veljeni olimme ainoat perijät. Sitten mentiin osuuspankkiin suoraan oikeusaputoimistosta ja osuuspankissa meni 45 minuuttia kun rahaa siirrettiin ja äidin kolme tiliä suljettiin. Piti pistää nimi viiteen paperiin pankissa, siis minun ja veljeni nimmarit kaikkiin papereihin. Aika sutjakkaasti homma kävi. Pankkineiti kävi näyttämässä papereita pankin lakimiehelle ja siinä meni 10 minuuttia ja kaikki kunnossa siinä se.
Mielenkiintoista, lakimies ei siis varmistanut edes sitä, että te olette perijät? Virkatodistukset pitäisi varmistaa.
Niin eikös ne tuossa syynätty kun pankkineiti kävi näyttämässä papereita lakimiehelle? Ei kait siinä oikeasti muutam
Ei niitä syynätä katsomalla, että paperi on olemassa. Lisäksi oikeusaputoimiston työntekijä tekee ihan samat virheet kuin naapurin Pera, jos hänelle annetaan väärät tiedot, joten siellä on nähtävästi pankissa lievästi leväperäinen systeemi. Mahdettiinko edes varmistaa rahanhakijoiden henkilöllisyys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pankki voi pantata perintörahoja. Perukirjan mukaan perintö jaetaan ja pesänjakaja jakaa perinnön eikä pankki voi siihen sano mitään vaan rahat pitää siirtää heti. Niii me tehtiin eikä ollut mitään ongelmaa, Minä ja veljeni saatiin 40 % kumpikin isäni omaisuudesta ja äitimme sai 20%
Mikä pesänjakaja? Ei useimmissa kuolinpesissä ole pesänjakajaa.
Ja kyllä pankki nimenomaan tarkistaa perukirjasta ja siihen liittyvistä sukuselvityksistä (sukuselvityksiä ei tarvita, jos DVV on vahvistanut kuolinpesän osakasluettelon), ketkä ovat perillisiä. Tähän tarkistukseen voi mennä aikaa.
Väitätkö, että ei riitä sen kuolinpesän osakkaitten allekirjoittama valtakirja? Siinä on yleensä myös tilinumerot, joille rahat siirretään. Itse asiassa pankki ei pantannut yhtään mitään, vaan yksi osakas
Olen eri kuin tuo edellinen, mutta väitän, että valtakirja ei riitä. Pitää esimerkiksi tarkastaa, että annetut pankkitilit ovat ko. henkilöiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pankki voi pantata perintörahoja. Perukirjan mukaan perintö jaetaan ja pesänjakaja jakaa perinnön eikä pankki voi siihen sano mitään vaan rahat pitää siirtää heti. Niii me tehtiin eikä ollut mitään ongelmaa, Minä ja veljeni saatiin 40 % kumpikin isäni omaisuudesta ja äitimme sai 20%
Mikä pesänjakaja? Ei useimmissa kuolinpesissä ole pesänjakajaa.
Ja kyllä pankki nimenomaan tarkistaa perukirjasta ja siihen liittyvistä sukuselvityksistä (sukuselvityksiä ei tarvita, jos DVV on vahvistanut kuolinpesän osakasluettelon), ketkä ovat perillisiä. Tähän tarkistukseen voi mennä aikaa.
Väitätkö, että ei riitä sen kuolinpesän osakkaitten allekirjoittama valtakirja? Siinä on yleensä myös tilinumerot, joille rahat siirretään. Itse asiassa pankki ei pantannut yhtään mitään, vaan yksi osakas
Mistä pankki tietää ilman perukirjaa ja siihen liittyviä sukuselvityksiä tai DVV:n vahvistusta, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita? Ilman sitä valtakirjassa voisi olla täysin ulkopuolisten nimet tai jonkun osakkaan allekirjoitus voisi puuttua. Pankki tarkistaa myös perukirjasta, että siihen ei ole merkitty velkoja, jotka pitäisi kattaa tilillä olevilla rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pankki voi pantata perintörahoja. Perukirjan mukaan perintö jaetaan ja pesänjakaja jakaa perinnön eikä pankki voi siihen sano mitään vaan rahat pitää siirtää heti. Niii me tehtiin eikä ollut mitään ongelmaa, Minä ja veljeni saatiin 40 % kumpikin isäni omaisuudesta ja äitimme sai 20%
Mikä pesänjakaja? Ei useimmissa kuolinpesissä ole pesänjakajaa.
Ja kyllä pankki nimenomaan tarkistaa perukirjasta ja siihen liittyvistä sukuselvityksistä (sukuselvityksiä ei tarvita, jos DVV on vahvistanut kuolinpesän osakasluettelon), ketkä ovat perillisiä. Tähän tarkistukseen voi mennä aikaa.
Väitätkö, että ei riitä sen kuolinpesän osakkaitten allekirjoittama valtakirja? Siinä on yleensä myös tilinumerot, joille rahat siirretään. Itse asiassa pankki ei pantannut yhtään mitään, vaan yksi osakas
Lopeta pesänjakaja-termin käyttö väärässä paikassa. Sillä on eri merkitys kuin pesän osakkaiden valtuuttama osakas joka tyhjentää tilit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sukuselvitys. Ei meiltä mitään sellaisia kysytty tai tarkistettu. Minä olin pesänjakaja ja oikeusaputoimistosta sain apua papereiden tekemiseen ja perukirjan tekemiseen jossa selvitettiin omaisuus. Kirkkoherranvirastosta saatiin paperi jossa todettiin että isäni lapset on minä ja veljeni. Sitten marssittiin pankkiin ja meni 40 minuuttia kun perintö jaettiin. Ei ne nordeassa paljoa kysellyt vaan lukivat papereita ja sillä selvä.
Sukuselvitys oli juuri se kirkkoherranvirastosta saatu paperi, jossa todettiin, että isäsi lapsia ovat sinä ja veljesi.
Ja ihan taatusti et ollut pesänjakaja. Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudesta silloin, kun perilliset eivät muuten pääse sopimukseen kuolinpesän jaosta. Useimmissa kuolinpesissä ei ole pesänjakajaa.
Minä muuten olin se pesänjakaja. Ei meillä ollut mitään riitoja kenenkään kanssa vaan minä jaoin perinnön ja kaikki oli tyytyväisiä, minä olin isäni nuorimmainen poika joten ei kukaan edes puhunut mitään että pitäisi käräjäoikeudesta hakea pesänjakajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain perintörahat samana päivänä. 420000 euroa siirtyi salamana äidin tililtä minun tilille. Oikeusaputoimisto auttoi tekemään perukirjan ja minä ja veljeni olimme ainoat perijät. Sitten mentiin osuuspankkiin suoraan oikeusaputoimistosta ja osuuspankissa meni 45 minuuttia kun rahaa siirrettiin ja äidin kolme tiliä suljettiin. Piti pistää nimi viiteen paperiin pankissa, siis minun ja veljeni nimmarit kaikkiin papereihin. Aika sutjakkaasti homma kävi. Pankkineiti kävi näyttämässä papereita pankin lakimiehelle ja siinä meni 10 minuuttia ja kaikki kunnossa siinä se.
Mielenkiintoista, lakimies ei siis varmistanut edes sitä, että te olette perijät? Virkatodistukset pitäisi varmistaa.
Niin eikös ne tuossa syynätty kun pankkineiti kävi näyttämässä pa
Ei niitä syynätä katsomalla, että paperi on olemassa. Lisäksi oikeusaputoimiston työntekijä tekee ihan samat virheet kuin naapurin Pera, jos hänelle annetaan väärät tiedot, joten siellä on nähtävästi pankissa lievästi leväperäinen systeemi. Mahdettiinko edes varmistaa rahanhakijoiden henkilöllisyys?
Tuossa tapauksessa oli ilmeisesti tosi yksinkertainen tapaus. Kuolinpesän omaisuutena oli vain rahaa pankkitilillä ja osakkaina kaksi vainajan lasta. Ei siinä mene monta minuuttia, kun pankin lakimies tarkastaa sukuselvitysvirkatodistuksesta, että vainajan lapset on merkitty perukirjaan oikein ja perukirjasta, että ei ole mitään estettä jakaa tilillä olevat rahat puoliksi ja maksaa ne vainajan lapsille.
Kylä ihmiset tekee monimutkaista perinnön jaostakin ja riitelevät sitten että kuka jakaa rahat ja päättää asioista ja sitten hakevat käräjäoikeudesta kalliin pesänjakajan. Tiedän yhden perheen joka riiteli perinnöstä ja 60 tonnia meni sitten kuluihin ja asianajajalle 100000 euron perinnöstä kun alkoivat riitelee. Meillä tehtiin yksinkertaisesti että minut nimettiin pesänjakajaksi ja minä hoidin kaikki asiat. Veljeni ja äitini kanssa päätettiin asia että minä olen se pesänjakaja joka jakaa isäni omaisuuden. Äitini sitä ei olisi jaksanut tehdä kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain perintörahat samana päivänä. 420000 euroa siirtyi salamana äidin tililtä minun tilille. Oikeusaputoimisto auttoi tekemään perukirjan ja minä ja veljeni olimme ainoat perijät. Sitten mentiin osuuspankkiin suoraan oikeusaputoimistosta ja osuuspankissa meni 45 minuuttia kun rahaa siirrettiin ja äidin kolme tiliä suljettiin. Piti pistää nimi viiteen paperiin pankissa, siis minun ja veljeni nimmarit kaikkiin papereihin. Aika sutjakkaasti homma kävi. Pankkineiti kävi näyttämässä papereita pankin lakimiehelle ja siinä meni 10 minuuttia ja kaikki kunnossa siinä se.
Miten ihmeessä oikeusaputoimisto auttaa, jos rahaa on paljon. Luulin sen olevan vain köyhille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun pitää jakaa rahat, ei ne sieltä itekseen tililtä jakaudu. Perunkirja ei kuulu perinnönjakoon mitenkään.
Juuri näin. Eihän se perukirja kerro sitä, minne rahat tilitetään. Täytyy myös tehdä tilin lopettamiset yms, (osakkailta valtakirjat) ja sitten pankki maksaa rahat pyydetyille tileille.
Ihan tuore kokemus itsellä, ei pankki useimmissa tapauksissa tarvitse mitään jakokirjaa, jos ei pesässä ole osakkeita tai rahastoja, vaan pelkkää rahaa, perinnön kun voi jakaa periaatteessa sopimuksen mukaan miten vain. Eli toimitin pankkiin perukirjan, sukuselvityksen ja valtakirjan sisaruksiltani, ja pankki lopetti kuolleen äitini tilin ja siirsi rahat tililleni, josta jaoin ne eteenpäin. Aikaa meni 3 viikkoa papereiden toimituksesta, S pankissa. Jakokirjan voi tehdä jälkeenpäinkin, sitähän ei toi
Osituksesta täytyy laatia osituskirja ja perinnönjaosta jakokirja. Osituksesta ja perinnönjaosta voi tehdä yhden asiakirjan. Yksi kopio asiakirjoista täytyy lähettää Verohallintoon.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perinnonjako/
Uskokaa nyt, se ei tee teistä pesänjakajaa, että hoidatte käytännössä perinnön jakamisen muiden perillisten pankkitileille. Pesänjakaja on oikeudellinen termi. Hän on käräjäoikeuden nimittämä henkilö, joka hoitaa perinnön jakamisen silloin, kun kuolinpesän osakkaat eivät pääse keskenään sopimukseen jaosta. Pesänjakaja ei voi koskaan olla itse kuolinpesän osakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sukuselvitys. Ei meiltä mitään sellaisia kysytty tai tarkistettu. Minä olin pesänjakaja ja oikeusaputoimistosta sain apua papereiden tekemiseen ja perukirjan tekemiseen jossa selvitettiin omaisuus. Kirkkoherranvirastosta saatiin paperi jossa todettiin että isäni lapset on minä ja veljeni. Sitten marssittiin pankkiin ja meni 40 minuuttia kun perintö jaettiin. Ei ne nordeassa paljoa kysellyt vaan lukivat papereita ja sillä selvä.
Sukuselvitys oli juuri se kirkkoherranvirastosta saatu paperi, jossa todettiin, että isäsi lapsia ovat sinä ja veljesi.
Ja ihan taatusti et ollut pesänjakaja. Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudesta silloin, kun perilliset eivät muuten pääse sopimukseen kuolinpesän jaosta. Useimmissa kuolinpesissä ei ole pesänjakajaa.
Minä muuten olin se pesänjakaja. Ei meillä ollut
Et ollut pesänjakaja, vaikka jaoit pesän varat muille osakkaille, usko nyt!
Vierailija kirjoitti:
Ei he perukirjaa tarvitse vaan jakokirjan ja valtakirjan yhdelle osakkaalle, joka kävelee pankkiin niiden kanssa ja jakaa rahat. Näin toimittiin meillä.
Perukirja on se, mikä tehdään ennen jakoa, ja minkä pankki vaatii. Lisäksi muiden kuolinpesän osakkaiden valtakirjat.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sukuselvitys. Ei meiltä mitään sellaisia kysytty tai tarkistettu. Minä olin pesänjakaja ja oikeusaputoimistosta sain apua papereiden tekemiseen ja perukirjan tekemiseen jossa selvitettiin omaisuus. Kirkkoherranvirastosta saatiin paperi jossa todettiin että isäni lapset on minä ja veljeni. Sitten marssittiin pankkiin ja meni 40 minuuttia kun perintö jaettiin. Ei ne nordeassa paljoa kysellyt vaan lukivat papereita ja sillä selvä.
Ymmärräthän, että se, että teitte noin, ei tarkoita, että se olisi mennyt oikein, tai että olisit tajunnut mistään mitään. Osana perunkirjoitusta on sukuselvitys eli virkatodistukset. Ne viedään pankkiin. Jos olette yhdessä veljesi kanssa ainoat kuolinpesän osakkaat, voitte yhdessä määrätä varoista.
Väitätkö, että ei riitä sen kuolinpesän osakkaitten allekirjoittama valtakirja? Siinä on yleensä myös tilinumerot, joille rahat siirretään. Itse asiassa pankki ei pantannut yhtään mitään, vaan yksi osakas toimi "pesänjakajana" valtakirjalla ja siirteli rahat vainajan tililtä perillisille. Loput jäivät hänelle itselleen.