*** MARRASKUISET 05 UUTEEN VIIKKOON ***

Tunnollinen työntekijä täällä vaan surffailee. ;-) Ei vaan, ihmeen hiljainen päivä enkä jaksa vaan peukaloita pyöritellä.



Mites muilla meni viikonloppu? Paljon tuntuu porukka sairastelevan, se on kyllä kurjaa. Jessellä on myös flunssa sitkeässä edelleen, yskittää ja nenäkin valuu. Ja samaa vikaa itselläkin, mutta viikonloppuna käväistiin silti miehen kanssa miniristeilyllä (mukavaa!). Jesse oli mummulassa hoidossa sen aikaa, hyvin oli nukkunut ja hyvällä tuulellakin oli ollut. Mulle Jesse kyllä piti melkoista mökötystä kun tultiin takaisin, ei suostunut tulemaan syliin, isi vain kelpasi tai ukki tai mummi. Pikkuhiljaa lämpeni taas mullekin ja sitten olikin kovasti mun perään. Mutta kurjalle tuntui kun oli itsellä kova halu toista rutistella, pussailla ja sylitellä niin sitten vaan rimpuilee mun sylistä pois. Eipä ole ensimmäinen kerta kun Jesse mulle protestoi. Nuori kapinallinen. ;-)



Marica: Jessen maitoallergia (ja kananmuna-allergia) näkyi viime kesänä prick-testeissä, meitäkin oli kyllä varoitettu siitä ettei nuo testit ole välttämättä pienillä lapsilla kovin luotettavia. Toivottavasti teillä selviää niistä lapputesteistä jotain. Tiedän miten kurjaa on elää epätietoisuudessa. Jaksamista! Ootko muuten käyttänyt ruoanlaitossa kauramaitoa ja kaurakermaa? Niistä saa tehtyä maukasta ruokaa.



Nyt alkoi töissä vilkastua, joten tarvii jatkaa. Tulkaahan ahkerasti pinoutumaan. Katsotaan ehtisinkö itsekin vielä turinoida lisää tänään...

Ihanasti aurinko paistaa ikkunasta ja sininen taivas pilkottaa muutaman pilven lomasta. Onni nukkuu pihalla tyytyväisenä. Oltiin viikonloppu Tampereella ja siellä nukkui kovien pakkasten vuoksi päiväunet sisällä. Aika taistelua oli ja heräili jatkuvasti. Nyt jäi hymyilemään vaunuihin :)



Laitoin s-postilla kuvan Onnista kaikille. Meidän synttärikuvan lähetysprojekti on kestänyt siinä määrin, että nyt oli pakko toimia ;) Kuvat siis edelleen vanhalla koneella, osan on mies jo siirtänyt, mutta ei tietenkään niitä, joita itse tarvitsisin, mrr. Oli aika projekti saada poika kuvaan. Juoksi jatkuvasti pois tilanteista ja salaman jälkeen ruudulle jäi pelkkä hiustupsu ;) No yhden sain otettua kuitenkin. Onnilla on muuten luonnostaan hiukset välillä päälaelta pystyssä, en siis ole niitä kuvaan lakalla muotoillut ;) Kovin on ohkainen vielä pojan pehko.



Mukavaa, että piipahdit Auringonkukka töiden lomasta moikkaamassa :) Meillä on kanssa räkänokkaisuutta parina päivänä ollut pojalla ja näyttää jatkuvan. Toivotaan, että jätkät paranee pian!



Onni on hurahtanut lentokoneisiin! Hokee koko ajan lenko, lenko, lenko lentaa. Kurkkii ikkunoista, jos sattuisi lentokoneita näkyvän. Automatkatkin sujuu leppoisasti, kun tarkkailee ikkunoista lentokoneita ja voi sitä riemua, kun saa bongattua yhden :) Eilen ajettiin Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoradan viereen matkalla Tampereelta kotiin ja katseltiin kun koneet nousi nokan edestä ilmaan. Onni oli haltioissaan :)



Meillä aloitettiin kanssa xylitoltablettien syönti. Maistuvat makoisalta pojan suussa.



Tulkaas kirjoittelemaan!





Noema

Meillä siis pojalla nousi perjantaina yli 39 asteen kuume, illalla päivystyksessä todentui jo arvaamamme korvatulehdus joka on jo kolmasvajaan 2kk sisällä. Edellisestä häthätää 2 viikkoa. Lauantain piti vielä kovaa (korkeimmillaan tasan 40) kuumetta, mutta eilen alkoi jo helpottaa lääkekuurin myötä. Tänä aamuna ei kuumetta ole ollut.



En tiedä mistä tämä jo ilmeisesti joulusta saakka ollut krovakierre johtuu. Hammas on aina tullut tulehduksen aikaan ja ystäväni kertoikin että hänen pojallaan oli aikoinaan sama juttu. Uusi hammas toi aina korvatulehduksen. Poikamme kuorsaa myös kovasti, ehkä liian isot kitarisat aiheuttavat tulehdukset? No, ensi viikolla korvakontrolli, otan siellä puheeksi.



Hurjilta nuo kuumelukemat tuntuu, mutta ei poika näy pahemmin moksis olevan, yli 39 asteen kuumeessakin jaksoi rimpuilla moponsa kanssa entiseen malliin. Tuo Plaston mopo on nyt niin in=) Yöt on olleet aika rauhattomia.



Minä olen töistä tämän päivän pois, mutta huomenna on kyllä jo mentävä takaisin. Mikäli poikanen ei vielä huomenna ole hoitokunnossa jää isänsä kotiin. Tuntuu hassulta olla taas kotona päivä pojan kanssa. Tuntuu kuin äitiyslomasta olisi jo ikuisuus, vaikka vielä joulukuunkin olin kotona. Työt ovat vieneet mennessään ja kaikesta huolimatta se on tuntunut ihan hyvältä.



Poika on nukkunut päiväuniaan klo 11 saakka. Olen käyttänyt ajan hyödyksi ja soitellut rautakauppoja ja kysellyt tarjouksia talomme perustustarvikkeista.



Nyt täytyy mennä, on soittoaika lääkärille sen oman vesirokkorokoitteeni tiimoilta.



Manna

Toivottavasti vesirokko ei ole tarttunut sinuun, pidän peukkuja!





Noema



PS. Kertokaas kaikki, oletteko saaneet kuvan perille saakka! Ettei ole takertunut bittiavaruuteen.

Meillä itkuhälytin takkuilee, eli välillä ei ole yhteyttä joten joudun vähän väliä kurkkimaan ikkunasta onko Lotta jo herännyt.



auringonkukka05: ihanalta kuulosti tuo teidän miniristeily, ja ihana mököttöjä :)



Noema: kyllä Onnin kuva tuli perille, kiitokset! Ihana töyhtö päässä :)) Ja saman verran näyttäisi olevan hampaita kun meidän Lotalla.



Manna25: paranemisia teille!



Meillä viikonloppu meni hyvin, sain järjestettyä sen miehen syntymäpäiväyllätyksen lauantaille, ja oli täysin yllätetty vaikka niin moni tähän mun ylläriin osallistui! Ja tykkäsi kovasti, tosin hierojamies kuulemma vaikutti vähän homppelimieheltä ;) Käytiin sitten vielä Amarillossa syömässä hoitojen päälle, ja oli mukavaa. Tämän aikaa appivanhemmat olivat hoitamassa Lottaa.



Kertokaahan mammat oonko mä liian nipottaja hyväskän syönnin suhteen? Ja yleensäkin syönnin suhteen? Nimittäin Lotta oli appivanhempien luona perjantaina kolmisen tuntia hoidossa, annoin syöntiohjeet (tyyliin jos ei syö tätä, antakaa tätä, ja jos ei syö sitäkään älkää antako sitten mitään ...). No ei ollut syönyt lämmintä ruokaa mutta hedelmäsosetta kuitenkin purkillisen, olivat sitten käyneet välissä vaihtamassa vaipan ja sitten taasen ruokapöytään syömään leivänpäällismakkaroita ... Mä en voi oikein ymmärtää miks ne noin tekivät vaikka Lotta oli syönyt hedelmäsosetta hyvin??!! Ja sitten kun oltiin kahvipöydässä niin sanoivat että antaa vielä keksiä Lotalle, vaikka suunnillen tunnin välein oli siihen asti ympätty jotain suuhun ja tunnin päästä olisi iltapuuron aika ....



Sanoin sitten lauantaina ettei mielellään annettaisi mitään ylimääräistä Lotalle, niin eiköhän muumikeksejä sitten oltu annettu. Pitäiskö mun vaan nyt " niellä" nämä tämmöiset hiljaa ja toivoa että ymmärtäisivät joskus, vai sanonko joka kerta tuosta syömisestä erikseen, mitä mieltä olette? Jotenkin tuntuu niin hölmöltä olo, vähä niinku oisin liian tiukka tässä asiassa.



Mitäs muuta, niin joo, meillä kun juodaan edelleen korviketta (hiljaa hyvä tulee tavallisen maidon suhteen, laktoositonta olen nyt yrittänyt antaa ...), ja nan on muuttanut koostumustaan (tullut markkinoille nan1 ja nan2) niin Lotan mahan on alannut hieman reistailemaan ja tuntuu olevan mahasta kipeä. Soitin tänään Nestelle niin sanoivat että ovat lisänneet omega3rasvahappoja joukkoon näihin uusiin. Hitsiläinen, nyt pakko yrittää sitten saada sen tavallinen maito kehiin.



Nyt pitää käydä kurkkaamassa nukkuuko neiti vielä rauhassa.



Yritän palailla myöhemmin.



Tintta-liisa

Tintta-Liisalle herkkujen syönnistä... minusta et kuulosta lainkaan liian tiukalta. Me olemme samoilla linjoilla. Haluamme opettaa poikamme pienestä pitäen syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa ja ennenkaikkea säännöllisin ruoka-akoin. Eli ei juurikaan pientä napostelua pitkin päivää, se jos mikä tekee huonoa hampaille ja opettaa ihan vääränlaisia tapoja tulevaisuutta ja painonhallintaa ajatellen. Tai jos napostella haluaa, niin sitten se on jotain kasviksia, hedelmiä tai marjoja.



Meillä on kans isovanhempien kanssa ollut vääntöä kekseistä, mehusta ym. hyvästä. Ei tunnu menevän mielipiteemme millään perille. Äitini on muutenkin ihan mahdoton näissä ruoka-asioissa. Heti kun ensimmäisen kerran poika syödessään kääntää päänsä pois lusikalta, niin äitini on hokemassa että " ei sillä enää ole nälkä, ei ei älä anna enää, ei saa syöttää väkisellä" . Ja te 1-vuotiaiden vanhemmat kyllä tiedätte kuinka paljon muksuilla tätä temppuilua ruokaillessa on, se ei suinkaan ole kylläisyyden merkki.



Nyt kun olen tätä äitini touhua katsellut, niin enpä lainkaan ihmettele siskojani, jotka ovat nyt nuorina ja aikuisinakin aivan järkyttävän nirsoja. Ovat oppineet siihen, että heti kun kieltäytyy syömästä jotain, viedään ns. paha ruoka pois ja tuodaan herkkuja tilalle periaatteella " ei lapsen mieltä saa pahoittaa" . Voi arggh sentään!



Sama juttu juomisen kanssa (me kun sinnikkäästi nyt opettelemme mukista juomista). Poika kun kääntää päänsä pois parin ryypyn jälkeen, niin äiti on jo sitä mieltä ettei sillä enää jano ole. Siis lapsiko pärjäisi sillä nestemäärällä, että joisi joka syömmillä vain pari hörppyä?! Sanoin äidilleni, ettei 1-vuotias vielä kyllä meillä päätä itse kuinka paljon juo. Toki nyt ei väkisellä juoteta ja osataan kyllä tulkita milloin lapsi ei oikeasti enää halua ja milloin vain temppuilee. Mutta oletus kumminkin on, että joisi ainakin 1dl maitoa joka syönnillä.



Ja sitten mehuasiaan. Me emme halunneet juurikaan antaa lapsellemme mehua (nyt kuumeessa ollessa annoimme sitä hieman laimennettuna). Maito on pienelle hyvä juoma tilanteessa kuin tilanteessa, vedestä ei edes tykkää. Mummolassa tyrkytettäisiin koko ajan mehua, ihan vain hupijuomaksi.



Tulipas pitkä vuodatus tätä asiaa, mutta oikeesti, olen ollut tämän asian suhteen ihan pinna kireällä jo kauan.



Soittelin tosiaan lääkärille tänään tuosta omasta vesirokkorokotteesta. Huomenna se olisi mahdollisuus saada, ja 3kk kuluttua rokotteen toinen osa. Tiedä sitten mitä hyötyä siitä on, koska pojan päiväkodissa rokko jyllää jo. Rokotteen vuoksi ei saisi myöskään tulla raskaaksi (me emme käytä ehkäisyä) ja sivuvaikutuksina siinä voi olla jotain ihottumaa. Ja kallishan se on, kai jotain 70¿/1 rokote. No, pitää miettiä vielä yön yli.



Ja vielä loppuun pikainen kysymys: Mikä on 1-vuotiaalla kuumeen raja?



Poika juoksi juuri ihan hysteerisenä itkien luokseni, oli laittanut itse tv:n päälle ja säikähtänyt sitä sitten. Voi hyvänen aika=)



Nyt legoleikkeihin.



Manna

Kivalta kuulosti Auringonkukka teidän miniristeily. On se vaan mukavaa välillä jos saa viettää hetken kaksistaankin miehen kanssa, tekee hyvää :) Tule vaan toistekin tänne tervehtimään jos on töissä hiljaista :D



Noema, pitikin jo aiemmin sanoa että oli mukava kuulla että koiruus on toipunut leikkauksesta hyvin. On nuo karvakorvat niin rakkaita ystäviä. Meidänhän koira kuoli syksyllä, mutta sai kyllä elää pitkän koiranelämän, 13 ja puoli vuotiaaksi. Onnin kuva tuli perille, kiitos! Vauhtiveikolta tosiaan näyttää :) Monta hammasta näyttää olevan jo. Meidän seurakunnan alueeseen kuuluu parikin kirkkoa, joten saas nähdä tuletko tähän lähimpään. Harvoin tosin tulee kirkossa käytyä, välillä tavataan toisten äitien kanssa kirkon kahvilassa.



Manna voi mikä sairastelukierre teille on nyt pukannut. Koittakaa jaksaa, ei se voi loputtomiin kestää! Paranemista kaikille muillekin sairastaville.



En nyt muista olikos se Tintta vai kuka kun kyseli syömisasioista. Et ole minunkaan mielestä liian tiukka. Isovanhemmilla tuntuu olevan tosiaan kova tarve tuputtaa keksiä ja mehua ja rusinoita ja kaikkea herkkua näille pienille, kai haluavat sitten hemmotella lasta niin. Meillä on vähän sama juttu toisten isovanhempien kanssa. Ei se lapsi mielestäni siihen kuole, jos välillä saakin jotain hyvää maistaa. Vierastan vähän täyttä ehdottomuutta ja äärilaitaa monessa asiassa. Mutta kyllä se kuuluu vanhemmilla olla lopullinen päätösvalta mitä lapselle saa antaa ja milloin. Mielestäni voit hyvin sanoa asiasta vielä sopivan tilaisuuden tullen.



Viikonloppuna meillä oli kolme muksua yökylässä, itse olin lauantain töissä ja eilen kyläiltiin synttärikahveilla sukulaisissa. Siinä se viikonloppu vierähti.



Gerda ja karhunpoika

Piti tula kommentoimaan tuota ruoka-asiaa. Ukokaa pos, näin se vaan on, että isovanhemmat on hömppiä, ne saa tehä mitä niitä haluttaa ja me pienten asten vanhemmat olemme vain tiukkapiposia nipottajia.

No ei vaineskaan, mtta tuli niin elävästi mieleen aika esikoisen kanssa, ja ne loputtomat riidat siitä mitä lapselle saa antaa ja mitä ei. Mulla oli siloin kauheen vaikeaa ymmärtää miksi esim. anoppi ei taju lapsen parasta yms. Nyt kuopuksen kohalla olen aika paljon höllännyt otetta, koska ei se hermostuminen mitään auta. Toi 5-vuotias on muutenkin aika hyvä esimerkki siitä, että vaikka hän ei taaperona herkutella saanutkaan, niin nyt syö kuitenkin niitä kaikkea, joka oli taaperoaikaan kiellettyä.



Kyllähän isovanhempien pitäisi tässä kuunnella, mutta ei ne sitä kuitenkaan tee. Eli et ole Tintta-Liisa yhtään nipo, ja teet varmasti oikein jos vähän ojennat isovanhempia. Noin itsekin tein esikoisen aikaan. Nyt kakkosen kanssa juttu on toisin, mutta tämä on asia, joka kaikkien pitää kokea itse, omalla tyyliään.



Noema: kiitos Onnin kuvasta, tuli perille joo. Aika elohiiren oloinen poika sulla on :)



Nyt salkkareihin!

Ai niin meillä muuten huomenna 1,3 vee neuvola. Jee, saa mittoja!

Viikonloppu meni nopeeta.

Siivottiin, kyläiltiin ja ulkoiltiin.



noemalle kiitos Onnin kuvasta :)

Makee letti :) hurjasti on pojalla jo hampaita. Pertulla edelleen kaksi alhaalla.

Hieno homma, että hauva voi hyvin.



auringonkukka oli mukavasti risteillyt :) ihanalta kyllä kuulosti.



Mannan pojulle paranemista! Toivottavasti nyt sairastelu olisi teillä ohi.

Meillä oli sama juttu joulun alla, että kolme tulehdusta oli perätysten. Hampaita tuli myös samaan aikaan.



Herkuttelusta oli puhetta.

Kyllä minusta isovanhempien pitäisi kuunnella vanhempien mielipidettä ja toimia sen mukaisesti. Meillä toimii.



Herkkujakin saa silloin tällöin.

Mehua menee meillä tosi vähän, Perttu kerran saanut. Vesi on hyvä jano juoma ja maitoa ruuan kanssa. Pertulle annetaan yleensä a-jukurtteja ja niistä saa hyvin kalsiumia, joten ei kovin paljoa maitoa anneta.



Pertulla ens viikolla 1-vee piikki.



Hyvää Yötä!



Hilda

Hui, alkaa jännittämään, ylihuomenna ultra :) Olen aina ihan jäykkänä näissä ultrissa, pelkään niin kovin, että kaikki ei olisikaan kunnossa. Onneksi enää pari päivää jännitettävää!



Gerda, juurikin siinä kirkossa teen suurimman osan töistä, jossa on se uusi kahvila ;) Muissakin on kyllä keikkoja, mutta pääpiste on juuri siellä. Jos satut joskus paikalle ja näet siellä tumma- ja lyhyttukkaisen nuoren naisen, niin kiskaise hihasta :) Muistan, että koiranne kuoli, ikävää. Tosin varmasti helpottaa, kun tietää, että eli pitkään ja onnellisesti. Kaikkihan me tältä jossain vaiheessa liuetaan.



Tintta, et ole mielestäni liian tiukka. Isovanhempien mielestä tosin varmaankin, jos otat asian puheeksi. Eli pattitilanne. Miehen äiti on kanssa sellainen, että lisää sokeria ja herkkuja joka paikkaan, myös Onnille. Vieraillaan siellä niin harvoin, että en viitsi alkaa nalkuttamaan asiasta. Jos tavattaisiin useammin, niin varmasti mainitsisin. Oma äitini on ns. terveysintoilija, eli sinne mennessä ei ole samaa ongelmaa.



Manna, mun ymmärtääkseni normaali lämpö tämän ikäisillä on aamulla 37 ja illalla 37,5. Toki nousee leikkiessä vielä, mutta nämä lukemat pitäisi olla levossa. Niin ja pepusta mitattuna, kainalo/korva lukemia en tiedä.



Juu, hampaita löytyy Onnilta jo monta. Vielä kuukausi sitten oli neljä ylhäällä ja neljä alhaalla. Sitten putkahti samalla rytinällä neljä poskihammasta ja tänään huomasin, että alakulmahammas pilkottaa myös.



Mies toi Onnille eilen töistä tullessaan uuden mopon. Sellaisen, millä voi potkutella sisällä. Oli aivan haltioissaan. Kokosi sitä innoissaan isinsä kanssa ja jotkut osat meni ihan kohdalleenkin. Iltapuuron syönnistä ei meinannut tulla mitään, kun suuttui siitä, etteä joutui olemaan hetken erossa prätkästään :)



Nyt hyökkään gradukirjallisuuden kimppuun.





Noema

Meillä on muuton jälkeen tökkinyt netti oikein urakalla ja tästä surffailusta on tullut ihan satunnainen harrastus, mutta josko nyt taas pääsisin piireihin!



Välillä olen päässyt lukemaan kuulumisianne, niin en ole ihan ulalla. Tutulta kuulostaa teidän arki meidän arkeen verrattuna, eli samaa nuhaa, uhmaa, tanssia, syömistä, juomista, pottailua, iloa, onnea, nukkumista ja ulkoilua kuuluu tännekin. Nooa ei vielä puhu mitään, hakee kovasti sanoja, mutta sitä virallista ensimmäistä sanaa ei olla vielä bongattu. Vauhtia riittää muuten sitten puhumisen edestäkin, koivet on nytkin ihan mustelmilla, mihkä lie nekin kolautellut. Vuodenvaihteesta olen tehnyt töitä 20 h viikko ja poika on ollut mumminsa kanssa ne ajat. Hyvin on mennyt, puolin ja toisin. Ja meillehän on uusi tulokas tulossa kesäkuussa, joten lyhyt on tämä työpätkä.



Syömisistä on ollut juuri puhe: Kauempana asuvien sukulaiden yms kanssa olen lepsumpi, eli jos nyt nähdään kolme kertaa vuodessa, niin syöttääköön pojalle mitä käteen sattuu. Nämä vieressä asuvat appivanhemmat ovat sitten toinen juttu - varsinkin, kun tosiaan viettävät nyt pojan kanssa päivisinkin niin paljon aikaa. Onneksi ovat tosi hienotunteisia ihmisiä, jotka eilenkin sinne mennessämme kysyivät heti, että miten Nooa on syönyt, voiko antaa pillimehun, kun olivat varta vasten ostaneet. Sitähän en sitten tiedä, mitä tohuavat kun poika on siellä päivisin, mutta uskoisin, että linja pitää... hope so. Kyselevät tosi paljon, että miten toivomme heidän toimivan , että on varmasti samat säännöt ja on jotenkin tosi helppoa itse toimia, kun " vastapuoli" on noin vastaanottavainen, eikä tarvi asioista kiistellä. Ja mun viimeinen valttikortti on aina se, että lapsi arvostaa pidemmän päälle toisenlaista hellimistä, eli ajan antamista, leikkimistä ja suukottelua enemmän kuin sitä tikkaria, vaikka se juuri sillä hetkellä helpoin hellimiskeino oliskin.



Nooa ei suostu syömään mitään purkkiruokia, joten teen kaiken itse. Menee samat ruuat kun muillekin, muuten olisi aika rumba... Kaikki helpot nopeat ruokavinkit siis koko ajan hakusessa, ei viitsisi koko päivää kyökissä touhuilla...



p-p & Nooa kohta 1v 3kk

Hulinaa,hulinaa ja vielä kerran hulinaa! Meillä on ollut aivan mahoton päivä. Pienimmäinen nukahti juuri jo yöunille, isommat saa vielä hetken valvoa, sitten nekin nukkumaan. Eli rauhaisa loppuilta odottaa!



Hampaita meidän pikku-ukolla on jo 12. Ekat poskihampaat on tullu sekä ylhäälle että alhaalle. Hampaidenpesukin sujuu aika kivasti.



Herkkujen syömisestä..Mä en pidä mitään älyttömän tiukkaa linjaa herkkujen kans. Poikanen ei juurikaan syö makeeta. Mansikka Grandia juo aina välillä, saa maistaa aina jätskiä,pullaa ja keksiä. Aller´gia juttujen takia ei olla uskallettu antaa ja sitten jos poika on kerjännyt muiden syödessä jotain niin tähän asti on tyytynyt esim banaaniin. Mutta nytpä ei enää onnistukaan! Karkkia en nyt mielellään vielä anna, Muumi-keksi ja pieni pullapala on ihan ok.

Mäkään en kannata sellasta täysin tiukkaa linjaa, vaan sellasta normaalia ja kohtuudessa pysyvää. Pieni herkuttelu joskus ei kai tee pahaa kenellekään. Mutta jokainen vanhempi päättää lapsensa syömisistä ja mun mielestä sekin on ok, kyllä siinä tapauksessa pitää kunnioittaa vanhempien käskyä jos ei saa antaa herkkuja. Mut ne on nää mummut kyllä sellasia tuputtajia välillä.....:)



Peitoista ja tyynyistä oli jonkun tekstissä jotain...Meillä on käytössä sellanen lasten peitto ja matala tyyny. Peitto on isompi kuin vauvojen peitto mut pienempi kuin aikuisen peitto.



Mä ajattelin aloittaa eläkesäästämisen. Miten te muut kotona olevat mamit ja miksei muutkin, oletteko eläkesäästäjiä? Meillä on aikasemmin ollu näitä rahastosäästö-juttuja mut kaipa munkin pitää ajatella että jään eläkkeellekin sitten joskus...Tai onko sitten enää mitään eläkeikää kun mä sinne asti pääsen..? Töitä tehdään niin kauan kuin henki pihisee...



No mut väsy alkaa painaa..laitan saunan lämpenemään ja lapset nukkumaan. Jospa se ukko-kultakin pian tulis kotiin...Mukavaa viikkoa kaikille!!



äitykkä

Sorgen noi eiliset kirjoitusvirheet. Kirjottelin tollasella langattomalla näppiksellä jossa on infrapunayhteys, ja se mokoma nappasi aina kirjaimia pois. Sitten kun kuvaruutu oli niin huonolukuinen, en saanut kaikkea korjatuksi. Nyt toisella koneella liikenteessä.



Piti tulla kertomaan niitä mittoja, kun ollaan sellaisessa onnellisessa asemassa että saatiin extra 1,3 vee neuvola. Tyttö oli 79,7 cm pitkä ja painoa oli juuri ja juuri 9600g. On se vaan sellanen honkkeli että vielä käytetään 74 cm vaatteita. Erityisesti 80 cm housut on kaikki liian isoja ellei niissä ole lahkeissa resoria.



Eipä kummoisempia tänne. Töissä on taas sellainen meininki että " tapetaan" sillä työn määrällä. Ylitöitä pitäisi tehdä, mutta en kerta kaikkiaan pysty. Meillä arki-illat edelleen tosi itkuisia ja raskaita. Aikansa kutakin.



Auringonkukka, kuinka väsy Jesse on iltaisin?

Miten muitten päiväkotilapset jaksaa?

Meillä siis herätään klo7, tarhaan 7.30, poishaku 16.30, nukkumaan 20.30. Tarhassa yhdet 1,5 päiväunet.



Hyvää ystävänpäivää muuten kaikille!!!! Tuskin huomenna tuun kirjoittelemaan joten pakko toivottaa jo nyt :)



Terkuin

Tiituliitu

Meillä poika on tervehtynyt, tänään ei ole ollut kuumetta, eli huomenna palailee hoitoon. Ensi viikolla on korvakontrolli eli sitä odotellessa.



Joku kyseli päiväkotilaisten jaksamisesta. Meillä poika herää arkiaamuisin n. klo 7, nukkuu päiväunet 1,5-2h ja jaksaa niillä unilla siihen saakka kun menee yöunille 19.30-20. Ensimmäiset pari viikkoa oli hoidon alettua iltaisin väsyneempi (kun ennen hoitoa nukkui vielä kahdet päiväunetk), mutta ei enää. Jaksaa hyvin illat.



Noema, millainen mopo Onnilla on? Meidän poika sai 1v. lahjaksi Plaston mopon. On siitä hirveän innostunut nyt=) Potkuttelee varsinkin taakse päin ja taiteilee sen päällä kaikin tavoin. Taaperokärry on nyt kans suositumpi kuin koskaan, tykkää istuskella ja seisoskella siinä, taiteilee jopa yhdellä jalalla reunan päällä ja pitää työntöaisasta kiinni.



Suosikkilelut on kuitenkin muoviset kahvikupit ja lusikat sekä settiin kuuluva kahvipannu. Niiden kanssa touhuaa ja hämmentää kaikki illat. Ihana=)



Viikon jatkoja kaikille!



Manna

Täällä pyörii lasten laulut päässä, niitä ollaan kuunneltu tänäänkin paljon kun Jesse on oppinut pyytämään itse musiikkia. Menee kaapin luo minkä päällä on cd-soitin, osoittaa kädellään soitinta, notkuttaa polviaan kuin tanssisi ja komentaa. Ja sitten kuunnellaan lastenlaululevyjä laulaen ja tanssien. Jesse on nyt ihan viikon sisään oppinut tanssimaan, suloista. Vielä ei ole koreografioita kuin Noeman Onnilla, mutta perässä tullaan. ;-)



Tarhassa menee poitsulla ihan mukavasti, aamuisin itkustaa jo matkalla tarhaan (on oppinut tunnistamaan reitin) mutta on kuulemma ollut reipas ja iloinen. Ja yrittää komennella tätejäkin eli alkaa olla kuin kotonaan. ;-) Jesse on melkoinen pomottaja ja ilmaisee mielipiteensä muutenkin aika räväkästi. On kivaa kun poika on oppinut sanomaan joo ja ei. Joo sanotaan " oooo" samalla päätä innokkaasti nyökyttäen, ei on tiukka " e!" hieman murahtaen ja asiaankuuluvat pään pyöritykset vahvistavat vielä asian. Välillä kun Jesse on tohkeissaan jostain asiasta, pää pyörii ees sun taas niin ettei meinaa ottaa mitään selvää onko vastaus joo vai ei, mutta yleensä se on näissä tapauksissa joo. :-)



Noema: Kiitoksia suloisesta Onnin kuvasta! Iloinen veijarihurmuri! :-) Tsemppiä ultraan, toivottavasti kaikki on hienosti! Itse jännitin myös ultria kovasti, hyvä kun nukuttua sai edellisenä yönä. Samat pelot oli kuin sinullakin.



Manna: Tosi kurjaa kyllä kun teillä poika sairastaa nyt niin kovasti! Pikaista paranemista myös minulta ja paljon jaksamista teille vanhemmille!



Tintta-liisa: Samaa mieltä olen kuin muutkin eli et ole liian nipottaja, varmasti ärsyyntyisin itsekin vastaavassa tilanteessa. Luulen että jos Jessellä ei olisi allergioita niin oma äitini olisi varmasti tuputtamassa pojalle kaikenlaisia herkkuja. Tosin nähdään niin harvakseltaan että saattaisin sen jopa salliakin, jos kunnon ruokaakin olisi mennyt pohjille. Isovanhemmat on vähän sellaisia höpöjä, nauttivat siitä kun saavat hemmotella herkuilla. Omat mummuni olivat aikanaan ihan samanlaisia ja muistan saaneeni karkkia niin paljon että välillä oksensinkin. Toivottavasti Jessen mummut ei lähde tuolle linjalle, saattaisin antaa aika tiukkaa palautetta.



Gerda: Saatanpa tosiaan toistekin työkoneelta piipahtaa. On tämä meidän palsta sen verran koukuttanut, että kävin tänäänkin työaikana vaivihkaa juttujanne lueskelemassa. :-)



Pikku-pupunen: Kiva kun pääsit kirjoittelemaan, olen välillä miettinytkin mitä teille mahtaa kuulua. Jesse on myös koheltaja ja paikat aina mustelmilla, jopa toisessa pakarassa on parhaillaan pari mustelmaa vaikka luulisi vaippojen pehmustavan. :-) Meillä muuten sama juttu noiden purkkiruokien kanssa ettei enää oikein kelpaa. Tulee tarjottua niitä vain n. kerran kuussa joten kai ne ruoat maistuu sitten jotenkin oudolle ja erilaiselle. Hätävarana silti pidän jääkaapissa muutamaa purkkia.



Tiituliitu: Jesse on ehkä hieman normaalia väsyneempi ja kiukkuisempi arki-iltoina, mutta tuo väsyvaihe alkaa vasta siinä seitsemän hujakoilla, siihen saakka on yleensä ollut ihan hyväntuulinen. Jessellä on tosin vähän lyhyemmät tarhapäivät kun teen itse 6h työpäiviä. Meillä aamuherätys klo.7 (Jessellä ei uni maita pidempään), tarhaan 8.45, siellä 1.5-2h päiväunet, pois haetaan klo.15.30-16 ja illalla nukkumaan klo.20.



Tsemppiä teidän iltoihin ja töihin myös! Nykyään tuntuu kyllä monessa paikassa olevan vähän se mentaliteetti, että mehut pois vaan työntekijöistä ja palkataan sitten uutta porukkaa tilalle kun vanhat on burnoutin kourissa. Tuttu juttu ainakin omassa työpaikassa, ennen äippälomaa olin aika stressaantunut. Nyt mut on vielä päästetty helpolla, saa nähdä kuinka kauan tätä iloa kestää.



Meillä on huomenna tuo 1,3v neuvola, allergioiden takia päästiin siihen kun Jessen kasvamista seurataan tarkemmin. MPR-rokotuskin siellä ois tarkoitus tuikata, tiedä sitten siirretäänkö se seuraavaan kertaan kun poju on vielä vähän flunssassa.



Nyt suihkuun ja nukkumaan. Yritän ehtiä huomenna kirjoittelemaan neuvolakuulumisia ja rokotuksen jälkeisestä tarhapäivästä. Mahtaa tädeillä olla mukavaa. ;-)

Neuvolakäynti takana ja ihan kivasti menikin, vaikka rokotus tuntui sattuvan aika paljon ja se sitten itketti. Piikin pisti joku harjoittelijatyttö ja aika hätäistä työtä teki. Jesse ei ollut kunnolla edes aloillaan ja pääsi pikku kätösillään vähän neulaakin törkkimään kun tyttö pisti. Toivottavasti osui edes oikeaan kohtaan. :-/ Sanoivat että MPR-rokotuksesta voi 5-10 päivän kuluessa tulla oireena ihottumaa ja lämpöä / kuumetta. Kasvua on tullut tasaisesti, pituutta on nyt 79.5cm ja painoa 11.4kg. Seuraava neuvolakäynti on toukokuun puolessa välissä ja seuraava rokotus kuulemma vasta neljä vuotiaana.



Tarhaan Jesse jäi aamulla yllättävän nätisti. Vietiin sinne normaalia myöhemmin ja muilla lapsilla oli jo vauhdikkaat leikit kesken. Jesse jäi katselemaan kun pari lasta viiletti mopoilla ja taisi tuumia että tahtoo itsekin. :-) Vähän itki kun lähdettiin miehen kanssa pois, mutta itku loppui melkein samantien kun kadottiin näköpiiristä ulko-ovelle. Tänään tuleekin lyhyempi päivä kun mummu hakee välipalan jälkeen pulkkailemaan ja kotiin.



Hyvää ystävänpäivää kaikille! Tulkaahan kertomaan miten ystävänpäivän vietto sujuu. :-)

Meilläkin oli tänään 1v3kk neuvolakäynti. Poikanen on venähtänyt pituutta, lukemat oli 84,5 cm. Painoa oli 11kg 700g. Vauvan pyöreys alkaa hävitä. Pojalle laitettiin hib-rokotus tänään. MPR olisi sitten 1,5 v. käynnillä, mutta en oo vielä varma laitetaanko silloin vai ehkä vasta vähän myöhemmällä iällä. Asia on vielä harkinnassa.



Eilen oli varsinainen kolhupäivä. Ekaks kuului kovaa ryminää olohuoneesta, poikanen oli saanut etukaiuttimen tippumaan jalustaltaan tv-tasolle. Sen verran iso kolo tuli tv-tasoon kaiuttimen kulmasta, että kyllä monta kertaa huokaisin onnesta ettei saanut kaiutinta päähänsä. myöhemmin samana päivänä poikanen kompastui kovassa tohinassaan ja löi otsansa tuoliin. Tuli vähän vertakin :( Vielä veti illalla lipat kun liukastui jarrusukista huolimatta ja suoraan takaraivo edellä lattiaan. Huoh, voisipa ottaa osan noista kolhuista itselle. Tulee niin kurja mieli kun pieneen sattuu niin kovin, välillä kun olen ihan vieressäkin enkä silti ennätä haavereita estämään.



Miten te vietätte ystävänpäivää, tai vietättekö ensinkään? Meillä ei oo ollut tapana mitenkään erityisesti tätä päivää juhlistaa. Tänään ajattelin kyllä että siivoaisin kodin ja tekisin hyvää ruokaa, ja koittaisin olla hyvällä tuulella että miehen olisi mukava tulla töistä kotiin. :) välillä oon päivän puuhien jälkeen vähän kärttyinen illalla miehelle, vähän syyttäkin. en tiedä mistä semmoinen ärrimörri olo tulee, väsymyksestäkö vai mitä. ei jaksa enää miestä huomioida, kun on koko päivän antanut huomiota tuolle pikku-ukolle.



ajattelin, että voitaisiin myös tehdä pojan kanssa ystävänpäiväkortti miehelle :) poikanen tykkää välillä piirtää, jotain viivoja se paperiin tuhrustaa (välillä paperin ohi, välillä kynä suuhun...) nii ajattelin sen piirustuksesta tehä kortin.



olikos puhetta tyynyistä,peitoista? meillä ei oo vielä poikasella kumpaakaan käytössä. tai peitto on välillä ollut, mutta ei se päällä pysy ja meillä on niin lämmin sisällä että tarkenee hyvin ilmankin.



mistähän sen inspiraation sais siivoamiseen? poika ja kattimatti nukkuu. tekis itekin mieli vaan löhöillä tai mennä nukkumaan :)



Illalla mennään taas uimaan pitkästä aikaa, flunssa on hellittänyt vihdoin. kivaa :)



Hyvää ystävänpäivää marrasystävät!!



gerda ja karhunpoika

Pää lyö tyhjää jo valmiiksi.



Fannylla on neljä vee uhma. Meidän reippaasta ja hyvätapaisesta neidistä on tullut huutava ja suorastaan ärsyttävä kakara.



Pertulla silmätulehdus. Korvatulehdusta odotellaan. Fannylla molemmat oli reilu viikko sitten.



Ylläri pylläri, kun en muista mitä kirjuuttelitte.



Toivottelen ystävänpäivää kortein ja tekstarein ja soitoin. Parille ystävälle kudoin lapaset. Eipä juuri muuten vietetä. Elättelen kyllä pientä toivoa, että ukko-kulta tois jonkin yllärin, kun tulee töistä tässä illan päälle. Luulen kyllä, että jään ilman.



Mukavaa illan jatkoa koteihin :)



Hilda

Meillä ei olla vietetty ystävänpäivää mitenkään erityisemmin, mies on nyt vuorostaan kipeä eikä jaksa yhtään mitään... muuta kuin valittaa oloaan. Raivostuttavaa! Ostin hänelle kyllä jo eilen lahjaksi Hugo Bossin tuoksun ja paljon " neekerin pusuja" (en muista mikä niiden uusi virallinen nimi on), ei kiva kun saa itse saa sitten vastalahjaksi kuunnella marinaa koko päivän.



Tympii todella kun mies sairastui saman tien kun saatiin poika kuntoon. Perjantaina olisi yhdet isot juhlat joihin menoa olemme odottaneet kovasti, hankkineet lastenvahdinkin. Ekaa kertaa lähdettäisiin illalla yhdessä ulos sitten pojan syntymän. Saa nähdä ehtiikö mies tervehtyä perjantaiksi.



Poika oli tänään hirmuisen kiukkuinen koko illan. Kai hoitopäivä oli ollut niin väsyttävä, kun oli saanut olla monta päivää kotona ja nukkua kahdet unet.



Väsyttää itseäkin.



Manna

Meillä mies toi omenahillomunkkeja, niitä nassutettiin huulet sokerissa. Muuta " erityisohjelmaa" ei ole tiedossa :)



Pikku-pupuselle tervehdys! Kiva kuulla teistä pitkästä aikaa :)



Äitykkä, varmasti fiksua aloittaa tuo eläkesäästäminen! Mulla on suunnitelmissa sukeltaa työelämään suurinpiirtein kolmen vuoden kuluttua, enkä ala nyt säästämään. Rahaa tulee niin huonosti minun tililleni, että enpä tiedä mistä kyllä säästäisinkään ;) Miehellä on kaikenmaailman sijoitussalkut ja säästötilit meille, mutta minä olen aivan onneton rahankäyttäjä. Kaikki menee mitä tulee, woe woe.. No, enpä kyllä ole sen sortin ihminen, joka jäisi rahan perään itkemäänkään. Sanon aina miehellekin, kun kauhistelee mun tuhlailuja, että taivaan linnutkin pärjää hienosti, enköhän minäkin. Miehellä on kyllä kestämistä tällaisen humanistiretkun kanssa :D



Meillä on peittona sellainen lastenpeitto. Ihanan kuohkea, vaikka onkin vaan Ikeasta ostettu. Kooltaan vähän pinnistä suurempi. Tyynyä meillä ei ole. Yritin ottaa käyttöön, kun poika kerää pehmoleluja pään alle, mutta ei huoli tyynyä, vaan vaihtaa sen oitis nalleen. Suloinen :)



Tiituliitulle jaksamista töiden pariin! Toivottavasti eivät nyt ihan sinua hukuta hommiin. Varmasti raskasta tehdä ensin rankkaa päivää duunissa ja sitten vielä jaksaa kotona heilua äidin roolissa (eli siis hoitaa kotityöt ;).



Siitä se lähtee Auringonkukka se Jessen tanssiura! Kohta vedetään jo piruetteja :) Onnin lemppari on pyöriä pyllyä hetkuttaen ympyrää ja muljautella silmiä sillälailla todella kummallisesti, ihan kuin olisi jossain transsissa :D Aika hurjan näköistä :)



Toivottavasti Gerdan karhunpoika on selvinnyt nyt pienemmillä kolautuksilla! On se vaan hurjaa ja kurjaa, kun pikkuiset teloo itseään, eikä tosiaan aina ehdi auttamaan, vaikka olisi itse metrin päässä. Ihana idea tuo kortinteko! Tuliko hieno? Niin ja oliko mukavat uinnit? Me käytiin Onnin kanssa tuossa muutama päivä sitten Mäkelänrinteessä uimassa ja tykkäsi kovasti! Siellä on se pienten kahluuallas, jossa on pallo, josta suihkuaa vettä, voi se vasta oli Onnin mielestä hieno! Jaksoi ihmetellä sitä vaikka kuinka. Sitten yritti koko ajan juoda siitä :)



Hildalle jaksuja uhmiksen kanssa! Kyllä muakin valmiiksi jännittää, että onkohan Onnilla heinäkuussa pahimmat uhmat päällä kun vauva syntyy. Toisaalta on niin voimakastahtoinen, että uhmaa meillä on ollut jo muutaman kuukauden, eli toivon, että ei tulisi sellaista hurjan voimakasta piikkiä ollenkaan. No, toivossa on hyvä elää :)



Manna, eikös se niin ole, että miehet ovat aina sairaana TODELLA sairaita.. Minun mieheni ainakin maukuu " pullaa ja kääretorttua" pienessäkin flunssassa. Saisi palvella kuin mitäkin keuhkokuumeista. Toivottavasti miehesi tokenee perjantaihin mennessä ja pääsisitte viettämään mukavaa iltaa kahdenkesken!



Huomenna aamulla meillä on se ultra. Äitini tulee Onnia hoitamaan siksi aikaa. Sen suhteen ei siis tarvitse onneksi mitään erityisjärjestelyjä alkaa väsäämään.



Eipä tässä kummempia, kuin hyvää ystävänpäiväillan jatkoa kaikille!





Noema