Lue keskustelun säännöt.
Aamurumbasta ja päiväkotiin viennistä, mitä mieltä olette??
12.02.2007 |
Siis kertokaapa nyt mitä mieltä olette tilanteesta ja perheemme aikatauluista?? Meille tulee näistä känää miehen kanssa koko ajan, ja jos ei nyt känää niin ainakin teatraalisia huokauksia ja kiukkuisia ilmeitä mieheltä. Tilanne siis seuraava: meillä on yksi lapsi 3v. joka on päiväkodissa. Minä normaalissa päivätyössä, mies tekee free lancer-töitä kotikonttorissa, työn laatu sellainen, että kellonajoilla tms. ei mitään väliä, eikä tarvitse olla juuri puhelimitse tavoitettavissa. Perheessä kaksi autoa, päiväkoti n. 4 km:n päästä kotoamme, ei työmatkani varrella.
Mun mielestä olisi ehdottomasti järkevintä, että mies huolehtisi aamuisin lapsen aamutoimista ja päiväkotiin viemisestä, koska hänellä ei ole kiire minnekään, voisi viedä lapsen päiväkotiin kelloon tuijottamatta, ja mä ehtisin vastaavasti aikaisemmin töihin ja pääsisin aikaisemmin poiskin, liukuva työaika kun on. Sitten hän voisi keskittyä töihinsä ja tehdä töitä vaikka viiteen-kuuteen asti ja mä huolehtisin lapsen päiväkodista hakemisesta, kaupassakäymisestä ja ruoanlaitosta. Mutta ehei. Mieheni on joka hemmetin aamu yhtä kärttyinen joutuessaan huolehtimaan aamurumbasta, osittain siksi että on tehnyt töitä aamuneljään eikä olisi millään jaksanut herätä.
Olen ihan h***tin kyllästynyt tilanteeseen. Aikuinen, kohta 7 v. naimisissa ollut mies ikäänkuin kuvittelee, että hän elää edelleen lapsetonta sinkkuelämää, jossa voi elää omien aikataulujensa mukaan ja että vaimo huolehtii kaikesta perheeseen ja lapseen liittyvästä oman päivätyönsä lisäksi. Argh!!
Kommentit (24)
Mulla oli hiukan samantapainen tilanne - sanon että oli, koska mies ei sitten koskaan suostunut sopeutumaan tavalliseen perhe-elämään ja sen vastuiden jakamiseen.
Pitkäaikainen yli 10 vuoden liitto oli takana ennen lapsen syntymää. Niin vain kävi että ero tuli pääasiassa tuosta kaiken vastuun kaatamisesta minun niskoilleni.
Vieteri venyy määrättyyn pisteeseen saakka ja sitten se katkeaa. Tulin tulokseen että minun on helpompi elää yksin lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan luovan freelancetyön ongelma.
Sitä on tosi raskasta tehdä kellon mukaan.
Ja minä siis olen nainen ja kuskaan lapset hoitoon ja teen kotitöitä oman työn lomassa jne.
Perusongelma on se, että se ajatus pulpahtaa aivoista silloin kun haluaa, ei silloin kun pitäisi. Ja joskus on hurja työvire päällä ja tuntuu suorastaan kuvottavalta jättää se käyttämättä. Ja vastaavasti joskus voi todellakin istua päivän siinä, eikä oikein tule mistään mitään.
13
Siis ihan pääosin se olen minä, joka vien päiväkotiin (" koska kerran autolla lähden" ) ja haen päiväkodista (" koska kerran autolla tulen" ) ja tietenkään se ei ole mulle iso homma, tavallista elämäähän se on, mutta ajattelenkin tässä nimenomaan lasta. Lapsen hoitopäivä lyhentyisi joka ainoa päivä ainakin tunnilla-puolellatoista, jos tätä systeemiä järkeistäisi, mikä mun mielestä on paljon ja tärkeää kolmevuotiaalle, joka ei erityisemmin rakasta päiväkodissa oloa.
Tiedän tasan tarkkaan mitä friikkarina oleminen on, koska olen itsekin tehnyt sitä (ja teen osin vieläkin), mutta mun mielestä olennaista on se, että mun mielestä aikuinen ihminen on ainakin jossain määrin velvollinen laittamaan perheensä ja lapsensa etusijalle niin kauan, kun lapsi (tai lapset) ovat pieniä. On tilanteita, joissa se ei olosuhteiden takia ole mahdollista, mutta tässä tapauksessa kyse ei ole olosuhteista vaan ihan omasta viitsimisestä ja asenteesta. Mies käy friikkarityönsä lisäksi kaupassa, tyhjentää ja täyttää astianpesukoneen ja pyyhkii keittiötasot, eli kyllä hän jotain tekee, mutta muu jääkin kyllä sitten mulle.
ap
AP:n mieheltä ei vaadita muuta kuin että hän tekisi työtään samaan aikaan kun lapsi on hoidossa ja osallistuisi kodin hoitamiseen työn ulkopuolisella ajalla kuten palkkatyöläisetkin.
Vierailija: