Mitä ajattelet tästä ihmistyypistä: uskovainen alkoholisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä alkoholismista on tehtävä parannus. Kun ihminen saa ottaa uskoa vastaan Jumalalta, hän uudestisyntyy Pyhästä Hengestä. Jeesus tulee uskovan elämään.

Pyhä Henki johdattaa ihmistä parannuksen tielle. Juoppous on tietoinen synti, syntinen elämäntapa. Siitä on päästävä eroon. Toki joku alkoholisti saa ottaa uskoa vastaan ja turvautua Jeesukseen niin elämänsä loppumetreillä, miltei kuolinvuoteella ettei ehdi tehdä parannus, on silti pelastettu.

 

Alkoholin kohtuukäyttö ei ole synti, mutta juoppous on. 

 

Että addiktio korvautuu huuhaalla, itsepetoksella ja toisella addiktiolla. Noinhan se menee. 

Ei. Jos ihminen ei ole uudestisyntynyt, hän ei voi tehdä parannusta, kuten Jeesus puhuu tuossa Nikodeemukselle:

Joh 3: 3 - 16

Jeesus vastasi hänelle: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa. 4Nikodemos kysyi: Kuinka ihminen voi vanhana syntyä? Ei kai hän voi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä uudestaan? 5 Jeesus vastasi: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. 6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha, ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. 7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä. 8 Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Näin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.

9Nikodemos kysyi häneltä: Kuinka tämä kaikki voi tapahtua? 10 Jeesus vastasi: Etkö sinä, joka olet Israelin opettaja, ymmärrä tätä? 11 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme siitä, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme. 12 Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista asioista, kuinka sitten voisitte uskoa, jos puhun teille taivaallisista? 13 Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen paitsi hän, joka tuli alas taivaasta, Ihmisen Poika. 14 Ja niin kuin Mooses korotti käärmeen autiomaassa, niin on Ihmisen Poika korotettava, 15 että jokaisella, joka uskoo häneen, olisi iankaikkinen elämä.

16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. 1 

Ihmisiä kai ne uskovaisetkin ovat heikkouksineen päivineen. Kari Tapiokin oli syvästi uskossa vaikka viina veikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pitäisi ajatella? Ei Jeesukseen uskominen tarkoita sitä etteikö olisi paheita ja syntejä. Niinhän kaikilla on ainakin jonkinasteisesti. Moni tuleekin juuri uskoon tunnistaessaan vikansa ja pyytäessään niitä anteeksi. Totta kai tavoitteena tulisi olla pyrkimys päästä eroon synneistään, mutta ei se nyt niin yksinkertaista aina ole. Sellaisia ihmiset ovat. 

 

On ihan eri asia tehdä joku synti, katua, pyytää anteeksi ja tehdä siitä parannus - Kun elää jatkuvasti siinä synnissä, katumatta.

Sillä vaikka pyytää anteeksikin, se EI auta, koska EI parannusta tee, vaan jatkaa ryyppäämistä ym syntiä.

Ymmärrätkö tämän?

 

Miksi luulet, että alkoholisti ei katuisi tekojaan? En usko, että on kovinkaa

Nimenomaan.Olkoon synnissä eläminen (=  paha tapa, addiktio) mikä tahansa, se pitää lopettaa Jumalan avulla ja Jeesuksen nimessä.

Alkoholismi on sairaus, johon on tarjolla apua.

Raitistuin itse 13 vuotta sitten Minnesota-mallisessa hoitopaikassa. Paikassa oli yhtä aikaa kanssani muutamia uskovaisia toipumassa samasta sairaudesta. 

 

Uskovainen voi sairastua alkoholismiin samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin. 

Toki sellaisissa uskonsuunnissa, joissa alkoholin käyttö on täysin kielletty, ei pääse myöskään alkoholisoitumaan.

Alkoholismi on sairaus, johon voi sairastua kuka tahansa meistä.

Päihdesairaan tulisi oppia olemaan armollinen itselleen, rakastamaan itseään terveen kunnioittavalla, epäitsekkäällä tavalla. Näkemään ruumiinsa ja mielensä Jumalan suurena mestariteoksena jota ei tahtoisi enää turmella, vaan hyödyntää muiden iloksi, tavalla tai toisella. 

Juominen tai huumeiden käyttö on käytännössä hidasta itsemurhaa, pakoa todellisuudesta tai sisäänpäin kääntynyttä itseinhoa, äärimmäistä neuvottomuutta elämän suuren mysterin edessä. 

Voi olla vaikea uskoa elämän hyvyyteen, jos ei ole sellaista sattunut juuri kokemaan, vaan kohtalo on koskettanut kovalla kouralla. Juuri tässä suhteessa voisi kuitenkin auttaa usko; kuljettaen ihmisen epäluulon ja itseinhon ylitse maailman syleiltäväksi ja syleilijäksi, löytämään todellisen ihmisyytensä, nöyrtymään heikkoutensa ja avun tarpeensa edessä, löytämään vahvuuden heikkoutensa siemenistä, kasvattamaan siemenistä uuden rakkauden hedelmän. 

Sellaisia on itseasiassa aika paljon. Vanhempia setä- ja täti -ihmisiä jotka on kasvatettu uskonnollisiksi ja höveleiksi, mutta jos tlilanne sallii, retkahtaa. On jopa pappeja joilla on alkoholiongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Uskovainen alkoholisti on terminä täysin järjetön. Jeesus kuoli ristillä sen takia, että olisimme vapaat synnistä (Joh. 8:36). Hän ei mennyt ristille sen takia, että voisimme jatkaa synnissä elämistä. Jos joku elää jatkuvassa synnissä ja väittää samalla olevansa kristitty, on hän valehtelija. Kristitty voi toki langeta syntiin, mutta siitä noustaan jälleen (Sananl. 24:16). On eri asia kaatua kerran mutalammikoon, kuin jäädä sinne rypemään kuin sika.

Kun on aina jokin mille voi ulkoistaa kaiken niin onhan se kätevää. Minä en pysty tuollaiseen itsepetokseen. Aikuinen tietää olevansa vastuussa silloinkin kun on päihtynyt nautinto aineilla. Jos ei pysy mopo käsissä niin älä aja mopolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pitäisi ajatella? Ei Jeesukseen uskominen tarkoita sitä etteikö olisi paheita ja syntejä. Niinhän kaikilla on ainakin jonkinasteisesti. Moni tuleekin juuri uskoon tunnistaessaan vikansa ja pyytäessään niitä anteeksi. Totta kai tavoitteena tulisi olla pyrkimys päästä eroon synneistään, mutta ei se nyt niin yksinkertaista aina ole. Sellaisia ihmiset ovat. 

Ihminen voi löytää uskon kautta riittävästi voimaa päästääkseen irti riippuvuuksistaan ja kohdatakseen itsensä sekä elämänsä juuri sellaisina kuin ne ovat. Uskonvoimaa voi löytää kristinuskosta, luonnonpalvontaa harjoittaneista pakanauskonnoista, buddhalaisuudesta, uskosta yksittäiseen pyhimykseen ja niin edelleen. Ne kaikki ovat Yhden ilmausta ja elävät tuossa Yhdessä.

Usko voi antaa voimaa monin tavoin:

1. muistuttamalla, että jokainen ihminen on äärimmäisen arvokas ja rakas, myös synt

Muut uskonnot ovat epäjumalauskontoja, jotka vievät kadotukseen. Voivat tuoda feikkirauhan, jonka takana on Saa tana. 

Vain Raamatullinen Jeesus pelastaa!

Olen itse vähän tuollainen. Synti on olemassa mutta armoa ei voi vaatimalla vaatia, joten alkoholismi saattaa olla ihmisen ns. kohtalo, ennen kuin hän pääsee siitä yli armon ja jumalan avulla.

Vierailija kirjoitti:

Sellaisia on itseasiassa aika paljon. Vanhempia setä- ja täti -ihmisiä jotka on kasvatettu uskonnollisiksi ja höveleiksi, mutta jos tlilanne sallii, retkahtaa. On jopa pappeja joilla on alkoholiongelma. 

On paljon pappeja jotka eivät usko edes Jumalaan, ja tuo pappeus on heille vain ammatti. Valitettavasti.

On todella vastenmielinen ihmistyyppi. Kännissä satutetaan muita jatkuvasti, mutta kaiken saa anteeksi jumalalta, joten voi jatkaa samaa vuosikymmeniä. 

No onse jalompi ihmisenä kuin alkkis ateisti.

Pappi?

Tällaisen selityksen joskus sain: alkoholin käyttö on tarpeetonta.  En ole alkkis, joskus hiukan holautin liikaa konjakkia kylmänä pakkaspäivänä totiin, ei hän moralisoinut, tuossa vaan oli ajatusta.

Vierailija kirjoitti:

On todella vastenmielinen ihmistyyppi. Kännissä satutetaan muita jatkuvasti, mutta kaiken saa anteeksi jumalalta, joten voi jatkaa samaa vuosikymmeniä. 

Ei se ihan noikaan mene. Jumala antaa anteeksi kun lopettaa synnin teon ja tekee parannuksen. Jumala ei hyväksy synneissä eläminen.

Toki ihmisluonne on syntinen ja turmeltunut. Syntinen elämäntapa, tietoiset synnit ovat kuiteinkin aivan eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Sellaisia on itseasiassa aika paljon. Vanhempia setä- ja täti -ihmisiä jotka on kasvatettu uskonnollisiksi ja höveleiksi, mutta jos tlilanne sallii, retkahtaa. On jopa pappeja joilla on alkoholiongelma. 

Uskonnollisuus on elävän uskon vastakohta. 

Jeesus on todellinen ja elävä Jumala joka pelastaa, rakastaa ja auttaa, mutta vain niitä jotka luopuvat kaikesta tämän maailman asioista sydämestään ja antavat elämänsä johdatuksen täysin Jeesukselle Kristukselle. 

Ihmiset eivät ymmärrä millään, ettei uskonto tai ihmisen omat teot pelasta ketään. 

Rukoile Jumalaa, Jeesusta Kristusta pelastamaan elämäsi, niin sinä pelastut, kun koko sydämestäsi Häntä rukoilet. 

Vierailija kirjoitti:

Päihdesairaan tulisi oppia olemaan armollinen itselleen, rakastamaan itseään terveen kunnioittavalla, epäitsekkäällä tavalla. Näkemään ruumiinsa ja mielensä Jumalan suurena mestariteoksena jota ei tahtoisi enää turmella, vaan hyödyntää muiden iloksi, tavalla tai toisella. 

Juominen tai huumeiden käyttö on käytännössä hidasta itsemurhaa, pakoa todellisuudesta tai sisäänpäin kääntynyttä itseinhoa, äärimmäistä neuvottomuutta elämän suuren mysterin edessä. 

Voi olla vaikea uskoa elämän hyvyyteen, jos ei ole sellaista sattunut juuri kokemaan, vaan kohtalo on koskettanut kovalla kouralla. Juuri tässä suhteessa voisi kuitenkin auttaa usko; kuljettaen ihmisen epäluulon ja itseinhon ylitse maailman syleiltäväksi ja syleilijäksi, löytämään todellisen ihmisyytensä, nöyrtymään heikkoutensa ja avun tarpeensa edessä, löytämään vahvuuden heikkoutensa siemenistä, kasvattamaan siemenistä uuden rakkauden hedelmän

Kun tulin Jeesus-uskoon 35 vuotta sitten, sanouduin irti tupakasta, pilvestä ja alkoholista saman tien, enkä ole niitä enää sen jälkeen käyttänyt, koska en tarvi niitä enää, koska mulla on Isä Jumala, Jeesus Kristus ja Pyhä Henki. 

Miksei muut pysty siihen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä alkoholismista on tehtävä parannus. Kun ihminen saa ottaa uskoa vastaan Jumalalta, hän uudestisyntyy Pyhästä Hengestä. Jeesus tulee uskovan elämään.

Pyhä Henki johdattaa ihmistä parannuksen tielle. Juoppous on tietoinen synti, syntinen elämäntapa. Siitä on päästävä eroon. Toki joku alkoholisti saa ottaa uskoa vastaan ja turvautua Jeesukseen niin elämänsä loppumetreillä, miltei kuolinvuoteella ettei ehdi tehdä parannus, on silti pelastettu.

 

Alkoholin kohtuukäyttö ei ole synti, mutta juoppous on. 

 

Että addiktio korvautuu huuhaalla, itsepetoksella ja toisella addiktiolla. Noinhan se menee. 

Sanoo hän, joka ei tiedä uskonasioista muuten, kun mitä muut tietämättömät ateistit ovat kertoneet. 

Itse ajattelen että jokaisen uskonto on täysin oma-asia niin kauan kun se ei vaaranna vaikeuta omaa tai muiden ihmisten elämää. Jos ihminen saa lohdun vaikkapa kivistä niin mielestäni se on jokaisen täysin oma henkilökohtainen asia. Ja kukapa meistä ei kohtaisi tilanteita elinaikana kun kaipaisi lohtua eri pelkoihin. Esim itsellä kuolema nykyiset sairaudet, olisi itselleni ahdistavaa ajatella että menehdyttyäni en näkisi enää rakkaumpiani. Omia lapsiani tai vanhempiani ja ystäviäni enää koskaan. Tämä on vain minun ajatukseni kuolemasta ja kuoleman pelosta. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa hakea lohtua. Mielestäni ainoat rajat ovat itsensä tai toisen satuttamista se ei saa ylittää.

Kierrän kaukaa.