Hypo: Väitteet Suomen inflaatiosta ovat pelkkää satua, hinnat eivät ole nousseet Suomessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin nämä inflaatio mittarit tasottuu aina kun sinne "ostoskoriin" laitetaan jotain pakistanilaisia dildoja joitten hinta on sattumalta pudonnut niin se alentaa sitä keskiarvoa. Näin yleisesti esim. elektroniikka halpenee jatkuvasti.

Jos taas katsotaan asiaa suppeammin eli minne menee suurin osa ihmisten rahoista, vuokraan, ruokaan, sähköön ja bensaan (eli siis asumiseen ja energiaan) niin sitä voi sitte miettä että onko hinnat noussu vai ei. Ruoka, sähkö ja asuminen ainakin...

Vertailu pitäisi tehdä ihmisryhmittäin ja niiden tarpeellisimpien tarvikkeiden osalta jotta nähtäisiin paljonko eri ihmisryhmien elämä on kallistunut.

Esim. autoton ja lapseton yksinäinen kelatyötön jonka vertailuun voi ottaa asuminen, sähkö, julkisen liikenteen lippu, pesuaineet, perusruoka ilman mitään hifistelyä.

Sitten lapsiperhe, yksinhuoltajat, keskituloinen yksinäinen t

Inflaatio EI tarkoita sitä, että yksittäisen ihmisen kulut nousee. 

Se tarkoittaa sitä, että rahan arvo on laskenut, jolloin ihan kaikki on samassa suhteessa kalliimpaa ihan kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kananmunarasia, ennen 0,89, nyt 1,69

 

         Pinaattilettu ennen 0,89 , nyt 2,15. Eipä ole noussut , kuvittelen vain .

 

95-oktaaninen bensa ennen 2,30 markkaa per litra, nykyään 1.80 euroa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on poistettu näistä inflaatiota mittaavista indekseistä jostain kumman syystä.  Ehkä tilastot näyttää silloin paremmilta. 

Tuo on valhe. 

Se on kyllä ihan totta niiltä osin, että pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hintamuutoksia.

Niiden hinnat heittelehtii niin paljon muutenkin, että eivät ole kovin täsmällisiä indikaattoreita suuntauksista. 

Esim ruoan hintaan vaikuttaa se, että pakotteiden takia typpilanoitteet on kalliimpia. Maajussille on kalliimpaa tuottaa se ruoka, joten tottakai se näkyy kuluttajahinnoissa. 

Saataavuushaasteista johtuva hinnannousu on kuitenkin ihan eri asia kuin varsinainen inflaatio. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kananmunarasia, ennen 0,89, nyt 1,69

 

         Pinaattilettu ennen 0,89 , nyt 2,15. Eipä ole noussut , kuvittelen vain .

Milloin oli se ennen? Inflaatio lasketaan verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Jos hinta oli kaksi vuotta sitten 0.89, vuosi sitten 1.69 ja nyt 1.72 niin kyllä sen inflaatio vain on vähäistä nyt vaikka kuinka muistelet sitä kahden vuoden takaista hintaa.  

Inflaation käsite on näköjään monilla täysin hukassa. Se että nyt inflaation on pieni ei tarkoita muuta kuin että verrattuna vuoden takaiseen hinnat eivät enää ole nousseet kovasti. Se luku ei kerro mitään siitä mitä rahan arvolle ja hinnoille on tapahtunut ennen sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on poistettu näistä inflaatiota mittaavista indekseistä jostain kumman syystä.  Ehkä tilastot näyttää silloin paremmilta. 

Tuo on valhe. 

Se on kyllä ihan totta niiltä osin, että pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hintamuutoksia.

Niiden hinnat heittelehtii niin paljon muutenkin, että eivät ole kovin täsmällisiä indikaattoreita suuntauksista. 

Esim ruoan hintaan vaikuttaa se, että pakotteiden takia typpilanoitteet on kalliimpia. Maajussille on kalliimpaa tuottaa se ruoka, joten tottakai se näkyy kuluttajahinnoissa. 

Saataavuushaasteista johtuva hinnannousu on kuitenkin ihan eri asia kuin varsinainen inflaatio. 

Outoa. Minulle on kyllä ihan sama, mistä syystä jonkin tuotteen hinta on muuttunut (yleensä noussut). Se riittää, että hinta *on* noussut ja että rahalla ei saa enää sitä mitä ennen. Tämähän näkyy erityisen hyvin ruoan viimeisen kolmen vuoden hintakehityksessä. Jokaisen kuitenkin täytyy syödä.

"Niiden hinnat heittelehtii niin paljon muutenkin, että eivät ole kovin täsmällisiä indikaattoreita suuntauksista. "

Lisäksi ruoan hinnan vaihteluita seurataan ihan erikseen omilla mittauksillaan ja niissä on myös tällä hetkellä todettu että ruan hinta ei aikaisemman kovan nousun jälkeen enää ole juuri kallistunut ja osittain joidenkin tuotteiden hinnat ovat myös halventuneet.

Vierailija kirjoitti:

"Niiden hinnat heittelehtii niin paljon muutenkin, että eivät ole kovin täsmällisiä indikaattoreita suuntauksista. "

Lisäksi ruoan hinnan vaihteluita seurataan ihan erikseen omilla mittauksillaan ja niissä on myös tällä hetkellä todettu että ruan hinta ei aikaisemman kovan nousun jälkeen enää ole juuri kallistunut ja osittain joidenkin tuotteiden hinnat ovat myös halventuneet.

Missä muuten tuommoisia ruoan hinnan mittareita on? Kysyn ihan oikeasti, asia kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se on, ei se ole inflaatiota, jos pieni pyöreä ennen oli 0,99 ja nyt 1,89 tai poprilli ennen 0,99 ja nyt 1,69.  Tai broileripalat ennnen 1,60 ja nyt 4,55

No mutta hei, jos pieni pyöreä oli ennen 0,99, sitten se pomppasi vaikka 2 euroon ja sieltä hintaan 1,89, niin hinnat eivät ole nousseet :) Näin saadaan hienosti selitettyä, ja ihan faktoilla, että hinnat eivät ole nousseet, kun verrataan niitä koronahintoihin eikä koronaa edeltäviin hintoihin.

Esimerkiksi käyttämäni vessapaperipaketti oli ennen koronaa 7,90. Sitten se nousi 15 euroon. Nykyisin se on 8.90 tai 9.90, riippuen vähän paikasta eli jippii, hinta ei olekaan noussut :D Mitä nyt maksaa 1-2 euroa enemmän kuin muutama vuosi sitten.

"Se tarkoittaa sitä, että rahan arvo on laskenut, jolloin ihan kaikki on samassa suhteessa kalliimpaa ihan kaikille."

Ei tarkoita. Inflaatio ei nimenomaan kohtele jokaisen ihmisen ostovoimaa samalla tavalla. Esim. jos sinulla ei ole asuntolainaa, et aja autolla etkä asu sähkölämmitetyssä talossa niin henkilökohtainen inflaatiosi on paljon pienempi kuin sen jolla nuo asiat täyttyvät.

Eri tuotteiden hinnat ja kustannukset kohoavat eri lailla ja inflaatio kuvaa vain laskennallista keskiarvoa tuosta noususta.

Kummallista, ostan samat ostokset kuin aina ennenkin, ja silti menee enemmän rahaa. Mistäköhän voisi johtua?

Kansan rahat siirtyy kuin huomaamatta rikkaimmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Niiden hinnat heittelehtii niin paljon muutenkin, että eivät ole kovin täsmällisiä indikaattoreita suuntauksista. "

Lisäksi ruoan hinnan vaihteluita seurataan ihan erikseen omilla mittauksillaan ja niissä on myös tällä hetkellä todettu että ruan hinta ei aikaisemman kovan nousun jälkeen enää ole juuri kallistunut ja osittain joidenkin tuotteiden hinnat ovat myös halventuneet.

Missä muuten tuommoisia ruoan hinnan mittareita on? Kysyn ihan oikeasti, asia kiinnostaa.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi mittaa mm. elintarvikkeiden hintoja. Näitä julkaistaan kuukausittain.

https://stat.fi/tilasto/khi

"Näin saadaan hienosti selitettyä, ja ihan faktoilla, että hinnat eivät ole nousseet, kun verrataan niitä koronahintoihin eikä koronaa edeltäviin hintoihin."

No infaatiota nyt vain satutaan mittaamaan vertaamalla vuoden takaiseen hintaan, ei johonkin sitä kauempana olleeseen hintaan.

On sitten olemassa kyllä tilastoja jotka katsovat kehitystä pidemmällä aikavälillä mutta niitä ei enää kutsuta inflaatioprosentiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se on, ei se ole inflaatiota, jos pieni pyöreä ennen oli 0,99 ja nyt 1,89 tai poprilli ennen 0,99 ja nyt 1,69.  Tai broileripalat ennnen 1,60 ja nyt 4,55

Se on kaupan ahneutta. Mun lähikaupan omistaja on miljonääri.

Ahneudesta johtuva hintojen nousu silti inflaatiota

Ei ole jos hinnat ei nouse yleisesti. Ahneus on eri asia, kuin inflaatio. 

Hypo siirtyi kaasuvalottamiseen. Siksikö ettei palkat nousisi?

Niin. Itse olen osa-työkyvyttömyyseläkkeellä.

Palkkani onneksi oli keskimääräistä suurempi. En saa mitään muuta. Olin leikkauksessa ja 150€:n lasku meinasi laittaa talouteni sekaisin.

Onneksi sain siihen 100€ TTT kelalta ja selvisin säikähdyksellä. Toki jos saisin täyden eläkkeen, kuten neurokirurgi suositteli, niin pärjäisin todella loistavasti. Ilman avustusten kerjäämistä.

Bruttoeläkkeeni olisi sitten 3100€.

Inflaatio on äärimmäisen poliittinen luku. Sitä käytetään mm. palkkaneuvotteluiden pohjana. Palkan määrän lisäksi ammattiliitot huolehtivat jäsenistönsä ostovoimasta. Palkankorotuksista on turha puhua, jos palkan ostovoima jää jatkuvasti inflaatiosta jälkeen, mikä tarkoittaa sitä, että duunari menettää palkankorotuksista huolimatta. Palkankorotuksien on oltava aina korkeampia kuin inflaatio, jotta korotus tuntuu duunarin tilipussissa.

On siis valtiovallan, ja erityisesti porvarillisen valtiovallan, ehdoton tarve esittää inflaatioluvut aina alakanttiin. Muu tietää merkittäviä palkkakulujen lisäyksiä, ja niistä EK ei tunnetusti pidä.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on persaukista porukkaa tai tosi pihejä. 

Pikkasen molempia.

Ihan naurettavia nää tän ketjun jutut. Itse syön päivällä luonaspaikassa. Saman sen luonaan hinta nousi kuin aina ennenkin. Illalla syön vähän. Autoilu on halvempaa kun bensan hinta laski. Vuokranantaja ei ole korottanut vuokraa. Jos korottaisi paljon, muuttaisin muualle. Tietokoneet ja telkut ovat halvempia kuin ennen. 

Eli inflaatio todellakin on se alle 1% kun katsoo mun kulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on persaukista porukkaa tai tosi pihejä. 

Pikkasen molempia.

Ihan naurettavia nää tän ketjun jutut. Itse syön päivällä luonaspaikassa. Saman sen luonaan hinta nousi kuin aina ennenkin. Illalla syön vähän. Autoilu on halvempaa kun bensan hinta laski. Vuokranantaja ei ole korottanut vuokraa. Jos korottaisi paljon, muuttaisin muualle. Tietokoneet ja telkut ovat halvempia kuin ennen. 

Eli inflaatio todellakin on se alle 1% kun katsoo mun kulutusta.

Suomen inflaatiota EI katsota sun kulutuksen mukaan.