Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmisillä on niin suunnaton tarve maalailla aina piruja seinille taloudellisista asioista puhuttaessa?
11.02.2007 |
Ostimme talon ja otimme siihen lainaa aika paljon ja melko pitkällä maksuaikataululla, mutta niin, että talouteemme jäi nytkin riittävästi väljää ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Pari kaveria kuitenkin pitää meitä umpihulluina ja on vielä sitä mieltä, että kulkee suvussa koska meidän molempien veljet perheineen ovat tehneet saman. Korot kuulemma nuosevat lähiaikoina varmasti ainakin 5 prosenttia, todennäköisesti enemmän, asuntojen hinnat romahtavat ja me saatamme koska vain joutua työttömiksi tai ainakaan minä en saa hoitovapaan jälkeen töitä.
Korkojen nousuun toki olemme varautuneetkin, vaikkakaan 5% on aika korkea arvio, johon tuskin pääsytään. Asuntojen hinnat tuskin aivan pohjiin romahtavat ja jos romahtavat, niin mitä sitten. Ei meillä ole tätä tarkoitus myydä. Kaikkein huvittavinta ovat nuo työttömyys-pelottelut, koska olemme aloilla, joissa jo nyt paha työvoimapula ja pahenemaan päinSama pätee näihin veljien perheisiin. Mutta kun mikään ei kuulemma ole varmaa. Ei kuulemma ole sanottua, että lääkäreille, sairaanhoitajille, putkimiehille tai vakituisessa virassa oleville poliiseille tai opettajille olisi ollenkaan töitä esim. viiden vuoden päästä... Mutta kai se paniikin luominen sitten on kivaa.
Kommentit (25)
Turha sitten tulla itkemään muiden veronmaksajien kukkarolle kun romahdus tulee. Näitäkin on nimittäin nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olla teitä kohtaan jotenkin hyökkääviä tai epäkohteliaita. Asia vaan on niin, että tämänhetkinen taloja osteleva sukupolvi, 70-80-luvuilla syntyneet, ovat vaan joutuneet kasvamaan tietyssä ilmapiirissä. Ensin lapsuus ydinsodan uhkan alla kylmän sodan ilmapiirissä. Kesken lapsuuden talous lähti laskuun. Lama ja talouden syöksykierre. Hyvinvointivaltion hiljattainen purku. Köyhyyden nousu. Devalvaatio. Leipäjonot. Jne jne jne.
Esim. itse olen valmistunut ylioppilaaksi tilanteessa, jolloin lama oli syvimmillään. eihän tämä kaikki voi olla vaikuttamatta. Aika monista on tullut pessimistejä. Laman jälkeenkin meitä on lyöty huonolla onnella enemmän tai vähemmän. Pätkätyöt, työttömyys, koulutuksen ja työelämän kohtaamattomuus, ikuinen opiskelijuus eli kauniisti sanottuna elinikäinen oppiminen... Monet ovat kokeneet kantapään kautta ensin omien vanhempien kanssa ja sitten omassa elämässä, että mikään ei ole varmaa.
Siksi monilla puheen sävy on katastrofia ennakoiva, vaikkei siihen kaikissa tapauksissa ole syytäkään.
Ja moni ottaa vielä kulutusluottoa päälle kun pitää saada auto ja kiva sisustus kotiin.
- itse kituutettiin vuosia ja säästettiin. Samaten opintolainahan oli ilmaista rahaa, kun korot jotain 7% josta vähennettiin vielä valtion osuus 3-4%. Markkinakorot kun olivat silloin nimittäin 13-15%, enkä nyt puhu kulutusluotosta.
Sitten tuli lama, ja asuntojen hinnat romahtivat kaivoon. Avioeroja aina tulee, ja joiltain meni firma alta, eli se asunto oli pakko myydä.... ja alihintaan.
Kovin itsevarmalta kuullostaa tuollainen puhe, varmaan olet ap juuri sen 10v nuorempi että lama taisi mennä aika lailla yli hilseen.
Ei ikäänkuin hyväksytä ajatusta, että joskus voi joutua myymään tappiolla. Sellaisia aikojakin on ollut ja voi hyvin olla, että 25-30 vuoden sisällä sellainen aika koittaa taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MUTTA: Oletetaan, että eroamme esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. Siihen mennessä olemme maksaneet lainasta pois n. 20%. Asuntoa ostaessamme omaa rahaa oli 20% ostohinnasta. Vaikka asuntojen arvo olisi siihen mennessä romahtanut lähes 40% (joka on jo melkoinen romahdus), niin meille ei jää senttiäkään velkaa jäljelle. Jos olisimme asuneet vuokralla tuon ajan, meillä olisi säästöt jäljellä, mutta olisimme asuneet suunnattoman paljon epämukavammin sen viisi vuotta.
Sitä paitsi jos asuntojen arvo romahtaisi noin, niin todennäköisesti talo ei menisi myyntiin, vaan toinen jäisi siihen yksin. Nytkin perheen tulot koostuvat käytännössä mieheni tuloista ja lainaa pystytään lyhentämään, joten hän pystyisi sitä lyhentämään yksinkin. Ja jos ei muuten, niin tekemällä ylimääräistä keikkaa töissä. Itse asiassa koska viiden vuoden kuluttua minäkin olen töissä, niin tuloillani onnistuisi juuri ja juuri lainan lyhennys minultakin. Tietysti toinen meistä voi kuolla tai joutua työkyvyttömäksi, mutta sitä varten on vakuutukset.
Ap
Vierailija:
- itse kituutettiin vuosia ja säästettiin. Samaten opintolainahan oli ilmaista rahaa, kun korot jotain 7% josta vähennettiin vielä valtion osuus 3-4%. Markkinakorot kun olivat silloin nimittäin 13-15%, enkä nyt puhu kulutusluotosta.Sitten tuli lama, ja asuntojen hinnat romahtivat kaivoon. Avioeroja aina tulee, ja joiltain meni firma alta, eli se asunto oli pakko myydä.... ja alihintaan.
Kovin itsevarmalta kuullostaa tuollainen puhe, varmaan olet ap juuri sen 10v nuorempi että lama taisi mennä aika lailla yli hilseen.
Silti asun okt:ssa, johon on paljon velkaa (kaikki). Mut en usko että korot nousee 16 %:iin niinkuin viimeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen et mä kuulun näihin pahoihin pelottelijoihin, mut en nyt noin pessimistinen ole et uskoisin korot nousisi 5% yksikköä. En usko ollenkaan että korot nousisivat viime laman lukemiin, mut pitää muistaa että taviksilla ei ollut silloin 1,2 miljoonan markan lainojakaan eikä laina-ajat 30 vuotta. Yksi ongelma ei ketään yleensä ahdinkoon aja, mut kaksi ikävää juttua yhdistettynä on jo usein vaikeaa (avioero, työttömyys, sairaus yhdistettynä korkojen nousuun).
Lisäksi yksi seikka mikä viime lamasta erottaa nykyfirmat on se, että viime laman aikana ihmiset irtisanottiin firmoista kun ei enää pystytty maksamaan palkkoja ihmisille, mutta nykyisessä kvartaalitaloudessa irtisanomisen syyksi riittää tietyt luvut osakemarkkinoilla ja sijoittajien intressit... surullista, mutta totta, lojaalien ja hyvien työntekijöiden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tulla lama, voi joutua työttömäksi, voi sairastua vakavasti, voi tulla avioero, voi tulla maailmanloppu. Tai sitten ei. So? Pitäisikö eläminen lopettaa vain sen takia, että jotain kamalaa saattaa tapahtua?
jolloin sairaanhoitajat kärsivät kovasta työttömyydestä. Ja aina on uhka muualta tulevasta halvemmasta työvoimasta. Nythän se on toteutunut jo monella muulla alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että niistä selviää yhden tuloilla. On sitten kestetty lamat, vakavat sairaudet, työttömyydet jne. sen kummemmin veneen heilahtamatta.
Ja kaikki asuntokaupat ollaan tehty kuoppavaiheessa eli ostettu halvalla.
Asumisesta tarvitsee joka tapauksessa maksaa, joten tottakai kannattaa maksaa itselleen. Tuttavapiiristäni taloudellisia ongelmia on niillä, jotka ovat ottaneet velkaa uusia autoja, ulkomaanmatkoja ja huvittelua varten tai taanneet muiden lainoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoat muut vaihtoehdot ovat, että tuodaan ulkomailta kymmeniätuhansia koulutettuja terveysalan ammattilaisia (jotka osaavat suomea) tai aletaan tehdä rutiininomaisesti " eutanasia" kaikille 70 vuotta täyttäville ja sen jo ylittäneille. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle muutaman vuoden sisällä viimeisetkin ja samalla he tarvitsevat yhä enemmän terveydenhuollon palveluita. Jo nyt terveydenhuollon henkilöstöstä on polttava pula ja se vain pahenee ainakin seuraavat kymmenen tai viisitoista vuotta ilman noita alussa mainittuja toimenpiteitä.
Vierailija:
jolloin sairaanhoitajat kärsivät kovasta työttömyydestä. Ja aina on uhka muualta tulevasta halvemmasta työvoimasta. Nythän se on toteutunut jo monella muulla alalla.
monet ulkomaille lähteneet voivat palata ja Virosta löytyy varmasti edelleen pilvin pimein halukkaita. Puhumattakaan muista maista, suomen oppii kuitenkin jollain tasolla äkkiä (oppihan suomalaisetkin mm. norjan) ja tosiasia on myös se, että suomalaisen terveydenhuoltohenkilökunnan palveluasenne on niin kehno, että hyväpalkkainen suuri ikäluokka voi hyvinkin haluta kohteliaampaa palvelua. Minä olen aina saanut parempaa hoitoa ulkomaalaisilta.
(ja se on jo paljon) ulkomaille lähteneistä ja siellä pidempään olleista palaisia, niin määrä on edelleen mitätön pulaan verrattuna. Sitä paitsi jos ap on nyt jo valmis ja kotona hoitamassa lapsia ja aikoo viiden vuoden sisällä palata työelämään, niin hänellä on mahdollisten ulkomaalaisaaltojen tänne vyöryessä vakivirka, joten työvoiman tarjonta ei häneen vaikuta. Sitä paitsi miksi kukaan ulkomaalainen terveysalan ammattilainen haluaisi Suomeen, kun työvoimapula on lähes yleismaailman laajuinen ja monissa muissa maissa maksetaan selvästi parempia palkkoja heille ja ilmastokin on miellyttävämpi...
Vierailija:
monet ulkomaille lähteneet voivat palata ja Virosta löytyy varmasti edelleen pilvin pimein halukkaita. Puhumattakaan muista maista, suomen oppii kuitenkin jollain tasolla äkkiä (oppihan suomalaisetkin mm. norjan) ja tosiasia on myös se, että suomalaisen terveydenhuoltohenkilökunnan palveluasenne on niin kehno, että hyväpalkkainen suuri ikäluokka voi hyvinkin haluta kohteliaampaa palvelua. Minä olen aina saanut parempaa hoitoa ulkomaalaisilta.
Ja juuri siksi kannattaa tänään elää niin hyvin kuin pystyy. Asun itse unelma-asunnossani, josta minulla on yksin yli 200 000 euroa velkaa. En ehkä pysty asumaan tässä koko lopppuikääni, mutta so what? En minä eläkeläisenä enää tällaista tarvitsekaan. Olen jo kokenut asuntojen hintaromahduksen ja menettänyt siinä rahaa - en kuollut vaan menetin pelkoni.
Suomi on kaiken kaikkiaan turvallinen maa elää. Ei täällä tarvitse pelätä, jos ei halua.
eläkkeelle eivät ole yhtä sairaita kuin edelliset sukupolvet eli hoitotarvetta ei voi suoraan laskea heihin verraten.
Tänne on kyllä tunkua esim. Venäjältä nimenomaan välimatkan takia. Ainakin Hesssa venäläisiä lääkäreitä on jo pilvin pimein.
Ja kukaanhan ei tiedä, josko vaikka sairaanhoitajiksi/lääkäreiksi alettaisiin muuntokouluttaa muun tai saman alan muuta väkeä.
Siksi meidän talous on rakennettu varovaisesti, ja nyt alkaa olla mitä niittää. Itse olen minimalisti, en saa mitään nautintoa rahankäytöstä tms. vaan tykkään elellä vaatimattomasti.
Tottakai on hyvä, että varoitellaan mahdollisista riskeistä, jos joku niitä ei sattuisi tietämään, mutta minusta on törkeää alkaa taivastelemaan toisten valintoja. Eiköhän jokainen pidä itse huolta omista raha-asioistaan ja pärjäämisistään?
Meillä ei vielä ole lainaa ollenkaan eikä suuria summia kyllä koskaan tulla ottamaankaan näillä pienillä tuloilla, mutta minua jo valmiiksi ärsyttää esim. työkavereiden taivastelut jos joku uskaltaa ottaa JOPA 80 000 euroa lainaan.. että ei heidän aikaan vaan sellaisia summia otettu lainaa.. (eikä sitten yhtään mietitä että ehkä asuntojen hinnat on pikkaisen erilaisia kuin joskus 70-luvulla... )