Ghostaaminen SATTUU

Tutustuin keväällä mieheen, joka oli hyvin innoissaan alusta lähtien minusta ja tapailustamme. Itse lämpenin hitaammin, kunnes sitten ihastuin ja tykästyin todella mieheen. Tapailimme intensiivisesti ja varovaisesti vähän pohdimme tulevaisuuttakin yhdessä, joitain suunnitelmiakin meillä oli.

Kunnes sitten miehestä ei oikein enää kuulunut, vaikka laittoi viestiä. Muuttui etäiseksi, sanoi syyksi työasiat yms. Nostin kissan pöydälle ja sanoin, että kuulostavat tekosyiltä; että jos ei halua jatkaa kanssani, sen kuin sanoo. Minä kun arvosta enemmän rehellisyyttä. Mies ei oikein osannut sanoa tuohon juuta eikä jaata.

Jotain viestiä laittelin vielä, mutta näitä viestejä mies ei enää edes vaivautunut avaamaan whatsappissa. 

Milloin ihmiset käsittävät, että tuollainen katoamistemppu vailla ilman mitään ilmoitusta SATTUU toiseen ihmiseen? Yhdessä hetkessä toinen haluaa nähdä sinua ja viettää aikaa kanssasi yms, seuraavassa olet hänelle kuin ilmaa.

Olo on TODELLA pöllämystynyt tuollaisen jälkeen, kuin olisin kuvitellut koko miehen ja tapailusuhteen? Mikä ihmistä ajaa tuollaiseen käytökseen?

Viimeisessä viestissä vielä miehelle sanoin, että eroaminen on ihan ok ja se on normaali asia, mutta kaikista loukkaavinta on se, kun toinen ei edes vaivaudu sanomaan että ei halua enää tavata.

Nykyään ihan normaali, asiallinen käytös on harvinaista, kuten se, että ilmaisee toiselle kun ei halua enää tapailla. Sen kun pitäisi mielestäni olla ihan minimi normaali hyvää käytöstä, vaan ei ole.

Olo on edelleen - melkein puoli vuotta tapahtuneesta, - edelleen hyvin loukkaantunut. Tiedän, että mitään vastauksia en mieheltä tule enää saamaan enkä tietenkään ole häneen enää missään yhteydessä. Tiedän, että kehotetaan että "mene vain eteenpäin", mutta ymmärtääkö ihminen, joka ei ole tullut koskaan elämänsä aikana ghostatuksi, että se sattuu aivan erityisellä tavalla, kun ei tiedä merkitsikö suhde toiselle mitään ja miksi hän ei edes vaivautunut päättämään suhdetta, vaan katosi kuin pieru saharaan? Kyseessä on jonkinlainen häiriö ja psykopaattimainen käytös. Ei tuolla tavalla yksinkertaisesti kohdella toisia ihmisiä.

Kaipaisin hirveästi jotain vertaistukea, etenkin kun alkanut taas nousta vihan tunteita tätä asiaa kohtaan; enkö sen vertaa toiselle merkinnyt, että olisi sanottu - laitettu vaikka tekstiviesti - että en halua enää tavata? Olo on hyväksikäytetty, tyhmä, loukattu ja vihainen. Hämmentynytkin.