Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

onko äitini oikeassa? raha-asiaa.

Vierailija
11.02.2007 |

meillä on tällainen tavallinen nuori perhe. yksi lapsi, toinen tulossa, minä kotihoidontuella kotona, mies töissä metallihommissa (palkka n. 2000¿/kk). asutaan vuokralla kaksiossa. toisen lapsen pikkuvauva-aika vielä varmaan mahduttais tähän, mutta aika ahdasta on ja haaveillaan nyt kolmiosta. vauva syntyy keväällä ja mies saanee samoja aikoja vakituisen työpaikan, joten ollaan suunniteltu asunnon ostoa ensi kesänä.



meillä on haaveena ihan tavallinen kerrostalokolmio tietyltä alueelta keskustan liepeiltä, hinnat pyörii 100 000 ja 150 000 euron välillä. ollaan remonttitaitoisia joten ei tarvi olla ihan priimakunnossa, siten mahdollista säästää hinnassa. nordeasta on lupailtu meille jopa 160 000¿ lainaa, mutta ei me niin paljoa tarvita tai haluta. muilta pankeilta kysellään tarjouksia kun asia paremmin ajankohtainen. säästöjä meillä on n. 10 000¿.



mun mielestä meillä on järkevät suunnitelmat, ihan normaalit. mutta äitini on ihan epätoivon partaalla meidän kanssa. hän pitää mulle säännöllisesti semmoisia turhautuneita huuto-saarnoja, joiden viestinä että " kuule kun ei ihmiset ennenkään oo muuttaneet suoraan siihen unelma-kotiin, vaan ensin vähän vaatimattomampaan, ja siitä sitten eteenpäin! te ette nyt ymmärrä ollenkaan että tässä kaupungissa on halvempiakin alueita kuin tuo ja TE ETTE SELVIÄ NIIN SUURESTA LAINASTA KUIN MITÄ NUO ASUNNOT VAATII!!" .



ja kyseinen alue ei ole mikään öky, vaan 50-60-lukujen kerrostaloja ja vähän jotain puistikkoa. kävelymatka kaupoille ja keskustaan on meille kuitenkin välttämätön koska meillä ei ole autoa. ollaankin ajateltu että voidaan sijoittaa autottomuudella säästetyt rahat asumiseen.



mä en tajua äitiäni. oon yrittänyt teroittaa sille ettei me oikeesti haaveilla mistään hirsilinnasta miljardin hehtaarin tontilla vaan tosiaan KERROSTALOKOLMIOSTA, mikä mun mielestä ei ole 4 hengen perheelle yhtään turhan luksusta. vai onko muka? voiko äitini olla jotenkin oikeassa tässä?

Kommentit (73)

Vierailija
61/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ensinnäkin. se mitä kirjoitin oli vitsi.. siitä saako päättä. tosin olet ehkä hieman tosikko, kun et sitä ymmärtänyt.



Toiseksi maailmassa on ihmisä mm. minä joilla on tämä surullisen kuuluisa lukihäiriö.



Minä en todellakaan ymmärtänyt sitä missä luki: ***+***=***



Joten olen pahoillani, jos se aiheutti sinulle niin suuren trauman, että jouduit toisia oikein haukkumaan.



Tosin edelleen olen sitä,ieltä, että monillä täällä av palstalla olevilla ei ole alkeelisimpiakaan netti käytöstapoja. Joita monien ihmisten tulisi harjoitella.

Vierailija
62/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

lisään vielä että älykkyydessäni ei ole mitään vikaa, vaikka lukihäiriöinen olenkin.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni älykkyydessäsi on jotain pahasti vialla, jos saat viestini:



URPO!

(laskutoimitus)



perusteella tehdyksi minusta monen kappaleen luonneanalyysin.



Eikä huumorissani ole mitään vikaa, mutta en vaan ole nähnyt tässä ketjussa yhtään vitsiä. Jos sinä olet, epäilen yhä varmemmin älykkyyttäsi!

Vierailija
64/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja minä sinun. Mutta onneksi meidän ei tarvitse koskaan toisamme tavata tai edes tuntea. Tosin sitähän oikeasti emme tiedä vaikka oikeassa elämässä tunettaisiinkin, mutta toivon todella että ystävä/tuttava piirissäni ei ole kaltaisasi ihmisiä.



74/ 80/ 81

Vierailija
65/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kumpikin.

Vierailija
66/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja omasta mielestäni se on tosi järkevää, Kaleva on hyvää aluetta ja sen arvo nousee jatkuvasti. Autoa ette tarvitse, kun kaikki palvelut löytyy kävelymatkan päästä.



Jos tulisikin tilanne, että joutuisitte asunnon myymään, niin myyminen kävisi todennäköisesti todella helposti. Kaleva on arvostettua aluetta, jossa ei asunnot ole pitkään myynnissä. Lisäksi asunnon arvoa on tosi helppo nostaa, jos olette remonttitaitoisia ihmisiä.



Minusta sinun ei kannata kuunnella äitiäsi tässä asiassa. Asunnon ostaminen on oikeasti järkevää, mieluummin sitä maksaa tosiaan omaa asuntoa kuin vuokraa. Ja suosittelen ostamista nimenomaan sellaiselta alueelta, josta asunto on tarpeen tullen myös helppo myydä eteenpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietteenne ovat aivan järkeviä. Asunnon ostoon vaan!

Vierailija
68/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

nyt koko asia on vasta tosiaan suunnitteluasteella, ja yritän miettiä asiaa monelta kantilta vielä ennen kuin mitään ratkaisuja tehdään tai kauppakirjoja kirjoitellaan.



mietin tuossa vielä äitiäni ja hänen suhtautumistaan. äiti asuu itse myös pyynikillä, eikä autottomana suunnittele muuttoa yhtään kauemmaksi keskustasta. harkitsi joskus pispalaan muuttoa, mutta tuli siihen tulokseen että on liian kaukana. kuitenkin hänen on hankala nähdä miksi minä haluan asua myös keskustan tuntumassa, ja että kahden pienen lapsen kanssa bussilla kulkeminen on minulle jopa hiukan raskaampaa kuin hänelle yksinään.



tätä asiaa yritin hänelle tolkuttaa tuossa juuri jo tavaksi muodostuneen " te huikentelevaiset teinit ette tajua rahasta mitään" -keskustelun yhteydessä. huomautin että on pikkuisen eri asia hoitaa neljän hengen kauppahommat ilman omaa autoa, kuin yhden hengen. äiti vaipui tässä kohtaa ihan syvään turhautuneisuuden tilaan ja huusi että tajuanko minä että niillä säästyneillä asuntorahoilla me voitaisiin ostaa oma auto. :D



ja mä kun olin just ajatellut asian niin, että me ei tarvita autoa koska tullaan jatkossakin asumaan kävelymatkan päässä kaikista palveluista..



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

no kalevassa tietysti :D kerrostalokolmiossa :))



äitini on käynyt hervannassa pari kertaa elämänsä aikana, kommentoikin minulle tässä hiljan erään visiitin jälkeen että " oli se kyllä vähän sellaista.. kolkkoa seutua.." . ja nyt me ollaan sen mielestä kaheleita kun ei muuteta sinne.



ja tämä asiahan ei tietenkään ole yksin minusta kiinni, vaan mies on yhtälailla mukana päättämässä. muualta tulleena tampereen alueet eivät ole hänelle samalla lailla tuttuja kuin minulle, mutta hän on tehnyt omaa tutkimusta asuntoilmoituksia katselemalla, ihmisten kanssa juttelemalla ja ajelemalla (meillä on joskus ukkivainaan auto lainassa) työmatkoillaan ylimääräisiä lenkkejä pitkin poikin. kaleva on toistaiseksi hänenkin suosikkiseutuaan.



ap

Vierailija
70/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihme panikoijia täällä. Vuokrarahat menettää varmasti. Ja paniikin tullessa voi laina aikaa pidentää pariksi vuodeksi vaikka 60 vuoteen - ja sitten tietty taas lyhentää nopeemmin, kun tilanne muuttuu. Ja voi ottaa lyhennysvapaata - kuinka moni saa neuvoteltua lyhennysvapaata vuokraansa hätätilanteessa???



Ja jos olisitte oikeutettuja asumistukeen vuokra-asunossa jossain hätätilanteessa, niin kyllä te saiasitte sitä myös omistusasuntoon.



T. asumistukea saava opiskelija (+osa-aikatyö) yh omistusasunnossa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotenkin vaan tuntuu oudolta tuo äitisi suhtautuminen asunnon ostoon. Yleensä äidit kannustavat lapsia nimenomaan järkevään rahan käyttöön ja sitähän oman asunnon osto nimenomaan on! Luulisi, että äitisi ymmärtäisi tämän asian ja nimenomaan kannustaisi teitä nyt asunnon ostoon eikä kannustaisi teitä asumaan vuokralla tai ostamaan autoa, jota ette edes tarvitse. En ymmärrä tuota äitisi näkökulmaa ollenkaan.



Ainakin meillä vanhemmat ovat " patistaneet" asunnon ostoon heti kun vain sai ensimmäisen työpaikan. Oma veljenikin 22v on nyt ostamassa ensimmäistä asuntoaan. Vanhemmat suostuvat ihan mielellään myös takaajiksi, kun on kyseessä näin tärkeä hankinta.

Vierailija
72/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

välillä tunnen itseni hiukan väliinputoajaksi tässä sukupolvien ketjussa, juuri tuon kannustuksen puutteen takia. lainan takaajaksi en äitiäni (tai isääni) pyytäisi, koska ovat itse korostaneet tehneensä jo nuorina päätöksen olla ikinä takaamatta kenenkään lainaa. ihan järkevää sinänsä.



en ole pyytänyt tai saanut äidiltäni rahaa sen jälkeen kun muutin pois kotoa, olen pärjännyt ihan asiallisesti omillani. mitään sellaista pelkoa ei ole, että mahdollisten vaikeuksien kohdatessa meidän talousongelmat kaatuisivat äitini niskaan. äiti ei ole mitenkään tekemisissä meidän perheen talouden kanssa, mitä nyt printtailee mulle täyttämiään lainalaskuri-laskelmia ja vouhottaa.



kun olin lapsi niin meillä oli aina isovanhempieni hankkimat telkkarit, stereot, ruohonleikkurit ja muut. isovanhemmat takasivat asuntolainat mun vanhemmille ja lahjoittivat talon rakennukseen ihan merkittävän summan. eikä siinä, hyvä homma, olihan mulla lapsena hyvät pelit ja pensselit ja mukava talo missä asua.



nyt kummiskin kun olen omillani ja maksan itse omat stereoni (telkkaria meillä ei oo eikä ruohonleikkuria) niin haluaisin tavallaan tulla kohdelluksi asiallisena aikuisena, enkä jonain holhousta vailla olevana jalat irti maasta-tapauksena. kun ihan oikeasti tiedän sentilleen mitä meidän talouteen tulee, mitä menee ja mihin on varaa. ja tosiaan että meillä on itse varaa, ilman avustuksia isovanhemmilta.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/73 |
11.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

nousevat pahimmassa tapauksessa vuosittain, ja aina olet maksajana.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kaksi