Lue keskustelun säännöt.
Kananmunakastike. Miksi se jakaa niin voimakkaasti mielipiteitä
11.09.2024 |
Jotkut ei voi sietää ja jotkut tykkää. Omassa lapsuudessa kuului koulussa ruokalistaan ihan.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kanan perseestä koko kastike...
Äitinsä pillusta koko kommentoija
Jotkut ovat saaneet pahaa kananmunakastiketta ja jotkut syöneet sitä vaiheessa, jolloin ruoan rakenne tms on vieroksuttanut.
Itselle maistui koulussa ja kotona. Pitääkin tehdä.
No ihan samalla tavalla ku jotkut rakastavat aurajuustoa ja toiset eivät voi sietää sitä.
Kunnon isoista mustista munista tehty jykevä kastike on nam nam🤤😋😋
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska se haisee ja maistuu kananmunalle.
Musta se haisee ihan rehellisesti ottaen likaiselle vehkeelle. Ei vaan pysty. Olen joskus skidinä kerran maistanut (ja oksentanut), sen jälkeen pelkkä hajukin kuvottanut etenkin kun myöhemmin on tullut tuo mielleyhtymä siihen toiseen munaan.
Ei sillä, en pidä kananmunista muutenkaan. Missään muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keitetyt perunat ja kananmunakastike. Hyvä ruoka ja halpa kuin mikä. Kannattaisi noiden ruokakuluissa säästäjien ottaa valikoimiin. 70-luvulla ja 80-luvulla meillä syötiin varmaan kerran viikossa ruisleipää ja perunavelliä. Tai sitten oli perunakeittoa. Ei lihaa, kanaa ja kalaa ollut joka päivä pöydässä. Nykyisin liian moni kantaa kotiinsa kaupasta einespaketteja.
Ei kaikki tykkää kaikesta. Tietenkään. Eikä sama ruoka maistu samalta kaikkien suussa. Siinäkin on eroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus täällä törmäsin aiheeseen. Ensinnäkin osa ei edes tiennyt ruuasta ja osa inhos.
En muista, että meillä olisi koulussa kanamunakastkketta ollut kasarilla.
Kaveri inhos kanamunakastiketta ja tiesi mun tykkäävän. Kutsu mut niille syömään, että kerron mikä siinä on ihanaa. Kiitin kutsusta ja innoissani menin.
Keitin pottuja, paistettua seitä ja kanamunakastike. Hyvältä näytti.
Syöminen sitten paljasti, että niiden äiti laittoi kastikkeeseen paljon sipulia, yksi muna per ruokailija. Sipuli oli isoina komeina köntteinä ja kypsenyskin niin ja näin.
Se oli kamalaa, siis mitään en inhonnut niin paljon kuin puoli raakaa, lämpöstä sipulia. Se oli kuin sipulimaitoa satunnaisilla kanamunilla.
Eihän sitä voinut ääneen sanoa. Kohteliaisuus syistä. Ja ettei maine mene.
Jouduin ottamaan lisääkin ja siinä se äiti lappo sipulimaitoa perunoille. Santsiin ei kuulunut kala, eikä muna.
Nähtävästi sipuli oli ehtinyt kypsyä, että sen sai mössättyä pottujen kanssa. Pysty paremmin nielemään.
Pidin kiltin tytön maineeni, enkä ikinä enää syönyt niillä, enkä muillakaan kavereilla.
Ymmärrän jos ei kaikille maistu. Inhoisin mäkin, jos vaan sitä kastiketta olisi öitänyt syödä.
Jos kanamunakastkketta tekee, niin sakea, samenttinen kastike, tarpeeksi niitä munia!! Jos sipulia haluaa käyttää, niin pienenä kuutiona, kypsennä kunnolla.
Tai ruohosipuli silppua valmiiseen kastikkeeseen.
Lapsuudessa inhokkiruokiani yhdisti maito ja vehnäjauhot. Teini-iässä diagnosoitiin laktoosi-intoleranssi ja aikuisena keliakia.
Kananmunakastike on hyvä ja edullinen lisuke kalaruualle, esim. kalapuikoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli lapsena 60-luvulla mun lempiruokaa ja tykkään siitä edelleen. Itsekin laitan siihen vain ruohosipulisilppua, ja kananmunaa saa olla paljon. Helppo, yksinkertainen, halpa ja maukas ruoka.
Miksi hitossa pitäisi käyttää jotain vastiketta kun aitoa tuotettakin on saatavilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on poika, joka ei tykkää keitetystä kananmunasta. Munakastikkeesta tykkää kovasti. Makuasiat voivat olla noinkin outoja. Turha niitä on pohtia.
Ap, vastasit itse kysymykseesi. Kouluissa oli vielä omat keittolat silloin, kun itse aloitin kansakoulun. Periaatteessa ruoan olisi pitänyt olla hyvää, mutta niin ei kyllä ollut siinä koulussa. Ruoka kuin ruoka maistui yksinkertaisesti pahalta. Mannapuuro taisi olla ainoa poikkeus. sitä kun on vaikea pilata. Keittolan bravuuri oli sienikeitto. Vihreänharmaa sileä tekele, joka oli ylivoimainen inhokki kaikkien mielestä. Silti sitä tarjottiin sitkeästi. Silloin syötiin luokissa, ja takaisin keittolaan palautui aina lähes koskematon astia keittoa, niin pahalta se maistui. Ja tietenkin oli pakko ottaa.
Olikin suuri hämmästys, kun toisen asteen opiskelijana ollessani koulun ruoka oli todella hyvää ja monipuolista.
Kananmunakastike, perunat ja tonnikala oli lapsuuteni lempiruoka. Kaalikääryleiden lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kananmunakastike, perunat ja tonnikala oli lapsuuteni lempiruoka. Kaalikääryleiden lisäksi.
Porkkanavelli, riisivelli ja perunavelli. Kuulostaa tylsältä, mutta olivat jumalaista herkkua ruisleivän kanssa. Johtui ehkä myös äidin tekemän ruisleivän laadusta ja silloisesta ainaisesta nälästä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, vastasit itse kysymykseesi. Kouluissa oli vielä omat keittolat silloin, kun itse aloitin kansakoulun. Periaatteessa ruoan olisi pitänyt olla hyvää, mutta niin ei kyllä ollut siinä koulussa. Ruoka kuin ruoka maistui yksinkertaisesti pahalta. Mannapuuro taisi olla ainoa poikkeus. sitä kun on vaikea pilata. Keittolan bravuuri oli sienikeitto. Vihreänharmaa sileä tekele, joka oli ylivoimainen inhokki kaikkien mielestä. Silti sitä tarjottiin sitkeästi. Silloin syötiin luokissa, ja takaisin keittolaan palautui aina lähes koskematon astia keittoa, niin pahalta se maistui. Ja tietenkin oli pakko ottaa.
Olikin suuri hämmästys, kun toisen asteen opiskelijana ollessani koulun ruoka oli todella hyvää ja monipuolista.
Toimin vuosia kiertävänä englanninopettajana. Kaikilla kunnan kouluilla oli tietysti sama ruokalista, mutta erot olivat kuin yöllä ja päivällä, kun keittämisestä huolehti vain yksi ihminen. Koulujen budjettikaan ei selittänyt asiaa, pienellä koululla jäi aina hieman budjettia käyttämättä ja ruoka oli erinomaista, toinen isompi koulu ylitti budjettinsa ja lihamuruset eksyivät toisistaan jauhelihakastikkeessa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hitossa pitäisi käyttää jotain vastiketta kun aitoa tuotettakin on saatavilla?
Mitä vastiketta?
Koska se haisee ja maistuu kananmunalle.