Miksi kotona asumiseen aikuisiällä liittyy Suomessa paljon häpeää ja ennakkoluuloja?
Kommentit (42)
En tiedä, mutta sama asenne ei ole pelkästään Suomessa. Esimerkiksi amerikkalainen ystäväni on kertonut siitä, miten hänelle on naureskeltu, kun hän joutui muuttamaan takaisin vanhempiensa luo (vaikka tämä on aika yleistä siellä nykyään, kun rahatilanne ja asuntojen saatavuus on mitä on).
Minä olin omaishoitaja omalle vanhemmalleni, ja kaikista vähättelevimmän ja suorastaan halveksivan suhtautumisen en saanut suomalaiselta vaan brittituttavalta, joka korotti ääntään julistaessaan, että kyllä aikuisen ihmisen kuuluu asua omillaan. Mutta (ivallisesti) "of course you're very fortunate, not all of us are lucky enough to live for free and get everything handed to us on a gold plate".
Siis äitini oli kroonisesti sairas eikä pystynyt enää liikkumaan ilman apua. Kotimme oli rintamamiestalo, ja äitini tulot kansaneläke. Kultalusikka juu.
Ei kotona asumiseen yhdisty mitenkään erityisemmin häpeä. Aihetta toki ihmetellään, mikäli syynä ei ole omaishoito tai muu selkeä syy, vaan pelkkä haluttomuus muuttaa omilleen.
Joissain maissa tyypillistä asua vanhemmilla kunnes löytyy kumppani jonka kanssa haluaa muuttaa yhteen. Vaikuttaako tuo sitten esim. kotitöiden tai ruuanlaiton osaamiseen, ei voi tietää.
Sano yksi asia mihin Suomessa EI LIITY häpeää ja ennakkoluuloja.
Vierailija kirjoitti:
Ei kotona asumiseen yhdisty mitenkään erityisemmin häpeä. Aihetta toki ihmetellään, mikäli syynä ei ole omaishoito tai muu selkeä syy, vaan pelkkä haluttomuus muuttaa omilleen.
Ai ei vai? Ihan syystä asiasta ei puhuta paljoa julkisuudessa
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta sama asenne ei ole pelkästään Suomessa. Esimerkiksi amerikkalainen ystäväni on kertonut siitä, miten hänelle on naureskeltu, kun hän joutui muuttamaan takaisin vanhempiensa luo (vaikka tämä on aika yleistä siellä nykyään, kun rahatilanne ja asuntojen saatavuus on mitä on).
Minä olin omaishoitaja omalle vanhemmalleni, ja kaikista vähättelevimmän ja suorastaan halveksivan suhtautumisen en saanut suomalaiselta vaan brittituttavalta, joka korotti ääntään julistaessaan, että kyllä aikuisen ihmisen kuuluu asua omillaan. Mutta (ivallisesti) "of course you're very fortunate, not all of us are lucky enough to live for free and get everything handed to us on a gold plate".
Siis äitini oli kroonisesti sairas eikä pystynyt enää liikkumaan ilman apua. Kotimme oli rintamamiestalo, ja äitini tulot kansaneläke. Kultalusikka juu.
No kai käskit sen m*lkun painua v*ttuun?!
Tyhmä ei ymmärrä ja ääliö ei edes halua yrittää. Sellaisilla tuttavilla et tee yhtään mitään, kettuilkoot jollekin muulle.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kaikki asu kotonaan?
Aina se yks järjen jättiläinen ensimmäisenä
Vierailija kirjoitti:
Joissain maissa tyypillistä asua vanhemmilla kunnes löytyy kumppani jonka kanssa haluaa muuttaa yhteen. Vaikuttaako tuo sitten esim. kotitöiden tai ruuanlaiton osaamiseen, ei voi tietää.
Euroopassa on useita maita, joissa mies muuttaa lapsuudenkodista keskimäärin yli 30-vuotiaana. Todennäköisesti moni suoraan vaimon hoiviin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kaikki asu kotonaan?
Älä rotta saivartele!
Vierailija kirjoitti:
Ei kotona asumiseen yhdisty mitenkään erityisemmin häpeä. Aihetta toki ihmetellään, mikäli syynä ei ole omaishoito tai muu selkeä syy, vaan pelkkä haluttomuus muuttaa omilleen.
Mutta miksi sitä pitää edes ihmetellä?
Mikä siinä on jotenkin väärin, jos se sopii kaikille asianomaisille? Mitä se muille kuuluu, kuka missäkin taloudessa maksaa ja mitä? Miksi kaikkien oletetaan haluavan muuttaa "omilleen"?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta sama asenne ei ole pelkästään Suomessa. Esimerkiksi amerikkalainen ystäväni on kertonut siitä, miten hänelle on naureskeltu, kun hän joutui muuttamaan takaisin vanhempiensa luo (vaikka tämä on aika yleistä siellä nykyään, kun rahatilanne ja asuntojen saatavuus on mitä on).
Minä olin omaishoitaja omalle vanhemmalleni, ja kaikista vähättelevimmän ja suorastaan halveksivan suhtautumisen en saanut suomalaiselta vaan brittituttavalta, joka korotti ääntään julistaessaan, että kyllä aikuisen ihmisen kuuluu asua omillaan. Mutta (ivallisesti) "of course you're very fortunate, not all of us are lucky enough to live for free and get everything handed to us on a gold plate".
Siis äitini oli kroonisesti sairas eikä pystynyt enää liikkumaan ilman apua. Kotimme oli rintamamiestalo, ja äitini tulot kansaneläke. Kultalusikka juu.
Älä uhriudu siinä, luuseri. Itse päätit alkaa omaishoitajaksi ja samalla säästää asumismenoissasi.
En mä nää siinä ongelmaa jos ihminen itse tykkää niin asua, mun mielestä toi kuulostaa ihan hauskalle idealle jos esim nuori nainen haluaa elää ÄITINSÄ kanssa. Ompahan ainakin seuraa, eikä tuu yksinäistä. Ja molemmat on naisia ja voi tehdä yhdessä asioita.
Mut jos mies on 30 ja elää edelleen isän ja äidin luona, ni tottakai se herättää vähän kyssäreitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta sama asenne ei ole pelkästään Suomessa. Esimerkiksi amerikkalainen ystäväni on kertonut siitä, miten hänelle on naureskeltu, kun hän joutui muuttamaan takaisin vanhempiensa luo (vaikka tämä on aika yleistä siellä nykyään, kun rahatilanne ja asuntojen saatavuus on mitä on).
Minä olin omaishoitaja omalle vanhemmalleni, ja kaikista vähättelevimmän ja suorastaan halveksivan suhtautumisen en saanut suomalaiselta vaan brittituttavalta, joka korotti ääntään julistaessaan, että kyllä aikuisen ihmisen kuuluu asua omillaan. Mutta (ivallisesti) "of course you're very fortunate, not all of us are lucky enough to live for free and get everything handed to us on a gold plate".
Siis äitini oli kroonisesti sairas eikä pystynyt enää liikkumaan ilman apua. Kotimme oli rintamamiestalo, ja äitini tulot kansaneläke. Kultalusikka juu.
Älä uhriudu siinä, luuse
Onko pillun puute vai mikä sua vituttaa?
Esim omakotitalo jossa yläkerta ja vapaana tilaa, jos kumpikin vanhempi haluaa että voi asua kotona , tekee itse ruoan, siivoo, maksaa tietyt kulut ja säästää rahaa ja muuttaa sitten omilleen. Tuon näköinen friidu ei kauaa olla vapaalla jalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta sama asenne ei ole pelkästään Suomessa. Esimerkiksi amerikkalainen ystäväni on kertonut siitä, miten hänelle on naureskeltu, kun hän joutui muuttamaan takaisin vanhempiensa luo (vaikka tämä on aika yleistä siellä nykyään, kun rahatilanne ja asuntojen saatavuus on mitä on).
Minä olin omaishoitaja omalle vanhemmalleni, ja kaikista vähättelevimmän ja suorastaan halveksivan suhtautumisen en saanut suomalaiselta vaan brittituttavalta, joka korotti ääntään julistaessaan, että kyllä aikuisen ihmisen kuuluu asua omillaan. Mutta (ivallisesti) "of course you're very fortunate, not all of us are lucky enough to live for free and get everything handed to us on a gold plate".
Siis äitini oli kroonisesti sairas eikä pystynyt enää liikkumaan ilman apua. Kotimme oli rintamamiestalo, ja äitini tulot kansaneläke. Kultalusikka juu.
Älä uhriudu siinä, luuse
Mäntti 💩.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta sama asenne ei ole pelkästään Suomessa. Esimerkiksi amerikkalainen ystäväni on kertonut siitä, miten hänelle on naureskeltu, kun hän joutui muuttamaan takaisin vanhempiensa luo (vaikka tämä on aika yleistä siellä nykyään, kun rahatilanne ja asuntojen saatavuus on mitä on).
Minä olin omaishoitaja omalle vanhemmalleni, ja kaikista vähättelevimmän ja suorastaan halveksivan suhtautumisen en saanut suomalaiselta vaan brittituttavalta, joka korotti ääntään julistaessaan, että kyllä aikuisen ihmisen kuuluu asua omillaan. Mutta (ivallisesti) "of course you're very fortunate, not all of us are lucky enough to live for free and get everything handed to us on a gold plate".
Siis äitini oli kroonisesti sairas eikä pystynyt enää liikkumaan ilman apua. Kotimme oli rintamamiestalo, ja äitini tulot kansaneläke. Kultalusikka juu.
Älä uhriudu siinä, luuse
Omaishoitajahan menettää rahaa yleensä, eikä hyödy taloudellisesti.
Asuminen on toki halpaa ellei jopa ilmaista mutta omaishoitajantuki on mitä, jotain 300 euroa kuukaudessa?
En vaihtaisi omaa palkkaani siihen.
Mistä sellainen on pälkähtänyt päähäsi? Ehkä liittyy "peräkamaripoikiin", jotka eivät ole edenneet elämässään vanhempiensa kotoa mihinkään. Eri asia on vaikkapa opiskeluaikana kotona asuvat, maatiloja jatkavat perilliset, vanhempiensa omaishoitajaksi joutuvat tai jostakin muusta syystä lapsuudenkotiinsa jääneet aikuiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta sama asenne ei ole pelkästään Suomessa. Esimerkiksi amerikkalainen ystäväni on kertonut siitä, miten hänelle on naureskeltu, kun hän joutui muuttamaan takaisin vanhempiensa luo (vaikka tämä on aika yleistä siellä nykyään, kun rahatilanne ja asuntojen saatavuus on mitä on).
Minä olin omaishoitaja omalle vanhemmalleni, ja kaikista vähättelevimmän ja suorastaan halveksivan suhtautumisen en saanut suomalaiselta vaan brittituttavalta, joka korotti ääntään julistaessaan, että kyllä aikuisen ihmisen kuuluu asua omillaan. Mutta (ivallisesti) "of course you're very fortunate, not all of us are lucky enough to live for free and get everything handed to us on a gold plate".
Siis äitini oli kroonisesti sairas eikä pystynyt enää liikkumaan ilman apua. Kotimme oli rintamamiestalo, ja äitini tulot kansaneläke. Kultalusikka juu.
No kai käskit sen m*lkun p
En ole tosiaan ollut sen tuttavan kanssa missään tekemisissä sen jälkeen. Harrastuskaveri oli, ei sen läheisempi tuttava. En kyllä siinä tilanteessa osannut sanoa mitään, enkä tajunnut mistä se purkaus tuli - ehkä tuolla brittituttavalla oli jotain luokkatraumoja ja luuli minun olevan pappa betalar -porukkaa :D (Vaikka en kyllä tiedä miten, mikään minussa ei vaikuttanut rikkaalta, ja hän tiesi elämäntilanteeni koska oli itse siitä kysellyt.)
Eikö kaikki asu kotonaan?