Lue keskustelun säännöt.
Toisen unohtaminen
09.09.2024 |
Milloin on kulunut riittävästi aikaa, että toisen voi unohtaa? Ettei ajattele sitä joka hlvetin päivä?
Näin siitä unta jossa se oli ikääntynyt, tukka lähtenyt ja naama kuin vanha peruna. Tiesin että se oli merkki että unohda jo, mutta ei ne tunteet vaan häviä... Varsinkin tänään oli vaikee hetki ja oli tosi lähellä etten soittanut sille.
Kommentit (4)
Päiväkirjan kirjoittaminen tai ylipäätään ajatusten purkaminen paperille auttaa hieman. Voi kirjoittaa ulos kaiken sen mitä haluaisi toiselle sanoa. Halausta se ei vaan korvaa. Sitä mä kaipaan. Ja kaikkia niitä pieniä hölmöjä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystytkö itkemään ja tuntemaan vapaasti kaikki positiiviset ja negatiiviset tunteet exään liittyen vai yritätkö olla tuntematta niitä? Anna niiden tulla
Jokainen itku vie yleensä eteenpäin tuossa prosessissa
Parin vuoden kuluessa on aika monet itkut itketty ja raivohuudettu yksin auton ratissa, mutta kun yhtäkkiä muistaa niitä hyviä juttuja niin mitä niille tunteille tekee? Pitäisi saada kiinni tuosta meditaatio ajatuksesta, että ne kaikki tunteet saa tulla ja mennä...
En tiedä mitä tarkoitat unohtamisella, mutta veikkaan, että jos tunteet ovat olleet tarpeeksi syviä/haavoittavia/tms, et unohda koskaan. Siksihän traumamuistojakin jää ihmiseen invalidisoimaan. Minussa on pysyvästi muutamasta ihmisestä jälkiä, hyvässä ja pahassa. Hallintaan olen heidän kanssaan ajatuksiani saanut, kun otan heidät ns käsittelyyn jokapäiväisessä rukousmeditaatiossani. Silloin ikään kuin luvan kanssa annan heidän olla elämässäni läsnä, annan tunteiden tulla ja mennä.