Lue keskustelun säännöt.
Voiko suhde kestää jos alkaa olla toisen kanssa säälistä?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääli ei ole hyvä paeusta yhdellekään suhteelle. Ei romanttiselle eikä ystävyys. Silloin on kyse auttamissuhteesta.
Kyllä ja myös vallankäyttösuhteesta. Säälijä asettaa itsensä aina säälittävää ylemmäksi. Sääli ei välttämättä ilmene näennäisen hyväntahtoisena höösäämisenä ja paapomisena vaan se voi pahimmillaan olla hyvin rikkovaa ja vammauttavaa toista kohtaan. Säälijä näkee suhteen toisen osapuolen viallisena ja osaamattomana, sellaisena, josta ei ole tullut mitään ja josta ei koskaan voi tullakaan mitään. Siksi hän säälisuhteeseen ryhtyykin, koska on "varma" siitä, ettei toinen tule koskaan saamaan ketään muutakaan siksi, että on vain niin epäonnistunut.
Mutta miksi kukaan haluaa ottaa sellaista josta ajattelee noin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on erittäin suuri virhe, jos alkaa olemaan kanssa säälistä. Tulet lopun ikääsi mielessäsi halveksimaan sitä kumppaniasi ja se on kaukana onnellisesta elämästä kummankaan kohdallla. Lopeta .
Mieheni sanoi juuri riidan yhteydessä että alkoi säälistä olla kanssani. Mutta ilmeisesti siksi halveksii minua, eikä ole koskaan viitsinyt tehdä mitään eteeni. Silti odottaa että palvelu pelaa ja saa seksiä. Nyt kun minulta halut on mennyt niin syyllistää minua siitä ja ilkeilee. Ehkä tässä taustalla on tuo, että on säälistä alkanut olemaan?Silti välillä on vannonut rakkautta. Että tiedä sitten mikä on totuus kun sanat ja teot vaihtelee jatkuvasti.
Niin siis mitä? Älä nyt tuollaisessa tilanteessa usko joihinkin satunnaisiin "rakkauden vannomisiin", ei hän sinua rakasta tai arvosta ihmisenä, aivan selvä juttu. Olen pahoillani, että olet tuollaisen ihmisen kanssa alkanut suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Suhteen perustana oleva tunne on intohimo. Ei sääli.
Vierailija kirjoitti:
Omakohtaisia kokemuksia kellään?
Huonosti meni, oli paljon muutakin negatiivista. Onneksi saimme fiksun lapsen ja suhde parani kun yhteinen elämä päättyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan alkaisi säälistä seurustelemaan kenenkään kanssa. En tajua miksi kukaan tekisi noin. Eikö se tunnu vastenmieliseltä? Hyi oksetus.
N45
En itse alkaisi, mutta mies on kuulemma säälistä kanssani. Sain kuulla sen ekan kerran 15v avioliittovuoden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä muita vastauksia tähän haluaisit ap? Onhan se jo todettu ettei tuollainen voi mitenkään olla hyvä idea, ei kukaan oikein voi olla asiasta eri mieltä. Säälittää kyllä se säälitty osapuoli ainakin, jos oikeasta suhteesta on kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sääli nyt on vihon viimeinen syy suhteelle, silloinhan se on hoito-tuki-terapia- yms. suhde, jolle käy kuten edellä eräs kirjoittaja kertoi. Toinen eli se auttaja väsyy totaalisesti ja toinen senkun porskuttaa, usein jatkaa ennemmin tai myöhemmin samoissa piireissä kuin ennenkin, palaa siihen normaaliin elämäänsä.
Jonain päivänä totuus lipsahtaa, kun uhrautumisesta toisen hyväksi ja tukipaaluksi ryhtymisestä ei koitunutkaan mitään hyvää.
Jotkuthan "pelastavat" naisia kadulta ja h-työstä, no, senhän arvaa, miten siinä käy. Jotkut naiset ryhtyvät "vankilakundien" kanssa suhteeseen pelastaakseen ja auttaakseen oikealle tielle, no, senhän tietää, miten siinä käy, huonosti tai hyvin huonosti.
Usein näissä on kyse hyvin suuresta naiiviudesta, "rakastumisesta", lapsellisesta hyväuskoisuudesta ja huippuunsa kehittyneestä auttamishalusta ja hoivaajavietistä sekä täydellisestä tietämättömyydestä alamaailmasta ja sen lae
Totta kuin möröttäjärotan potta!
Joku joka haluaa tuntea ylemmyyttä ehkä ryhtyy sellaiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Miksi naiset rakastuvat renttuihin..."
Vierailija kirjoitti:
"Miksi naiset rakastuvat renttuihin..."
Miten tämä liittyi millään tavalla tähän aloitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi naiset rakastuvat renttuihin..."
Miten tämä liittyi millään tavalla tähän aloitukseen?
Säälistä?
No voihan se sääli muuttua ajan kanssa rakkaudeksi ja arvostukseksi. Mutta yleisesti ottaen ei toki hyvä peruste suhdetta alkaa, useammin varmasti käy niin että sääli ei muutu rakkaudeksi vaan ehkä ärsyyntymiseksi tai vihaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sääli ei ole hyvä paeusta yhdellekään suhteelle. Ei romanttiselle eikä ystävyys. Silloin on kyse auttamissuhteesta.
No mieheni ei kyllä ole auttanut minua, vaan päinvastoin. T. Se jonka mies puhui tuollaisia
Harvoin ne vankilakundit tosiaan kiitollisia siitä avusta on. Säälivät itsekin auttajaansa.
Vierailija kirjoitti:
No voihan se sääli muuttua ajan kanssa rakkaudeksi ja arvostukseksi. Mutta yleisesti ottaen ei toki hyvä peruste suhdetta alkaa, useammin varmasti käy niin että sääli ei muutu rakkaudeksi vaan ehkä ärsyyntymiseksi tai vihaksi.
Miksi muuttuisi?
Kyllä ja myös vallankäyttösuhteesta. Säälijä asettaa itsensä aina säälittävää ylemmäksi. Sääli ei välttämättä ilmene näennäisen hyväntahtoisena höösäämisenä ja paapomisena vaan se voi pahimmillaan olla hyvin rikkovaa ja vammauttavaa toista kohtaan. Säälijä näkee suhteen toisen osapuolen viallisena ja osaamattomana, sellaisena, josta ei ole tullut mitään ja josta ei koskaan voi tullakaan mitään. Siksi hän säälisuhteeseen ryhtyykin, koska on "varma" siitä, ettei toinen tule koskaan saamaan ketään muutakaan siksi, että on vain niin epäonnistunut.