Antakaa neuvoja (avioliiton pelastaminen)

Jos oikeasti tajuat, ettet panosta suhteeseen, niin olet jo oikeilla jäljillä. 

Tärkeintä on toisen kuuleminen. Ymmärtäminen. 

Eli keskustele hänen kanssa asiasta ja oikeasti hattu kourassa kuuntelet, sisäistät. 

Ei se oikeasti ole vaikeaa, mutta jos et ole oikeasti messissä, alat luultavasti pitämään naisen kerrontaa ripityksenä, nalkutuksena jne. 

Opettelet naisesi huomioimista, kuuntelemista, niin oikeasti voit saada ihan jotain muuta, mitä et ole ikinä ehkä kokenutkaan. 

M46

Ruoska kannattaa kans hommata...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama viikko pattayalla ja tiedät kaikki vastaukset.

         Juu ja sieltä löytyykin myös uusi vaimo joka ei  mussuta turhia. Siivoaa ja hoitaa kotityöt ilman turhaa kitinää 

Ja heillä on kokemusta tuhansista miesasiakkaista, joten osaavat hommat. 

Vierailija kirjoitti:

Sit semmonen juttu, mitä ei kannattais kaikille kertoo. Mut aika moni nainen haluaa olla alisteinen osapuoli. Vaikka ei sitä myönnäkään. Sun tehtävä on hallita sun vaimoa. Jos oot kovin vahvaluonteisen valinnu niin onnea ja menestystä..



Kaks tapaa hallita. Hyvällä tai pahalla. Suosittelen ensimmäistä vaihtoehtoa. Kunnioitus menee yleensä jälkimmäisessä..

Naisena komppaan tätä siinä mielessä, että varsinkin tuossa kohtaa kun alkaa selvästi arki tökkiä ja nainen tekee selväksi että jos ei muutosta ole luvassa niin turha edes vaivautua. Itse olisin kaivannut sitä että mies olisi ottanut asian tosissaan, mutta sainkin huomata että puoliso oli pakenija eikä taistelija, eli jos aidosti rakastaa niin on valmis selvittämään mitä voi tehdä asian selvittämiseksi (kuten ap selvästi yrittää) sen sijaan että ostaa kerran vaimolle kukkia ja unohtaa koko asian seuraavalla viikolla luullen että nyt se parisuhde on sitten korjattu.

Ja nainen ei halua olla alisteinen osapuoli vaan nimenomaan haluaa pystyä kunnioittamaan miestään. Vaikea kunnioittaa sellaista joka ei laita parisuhdetta ja puolisoaan elämässä etusijalle, vaan kaikki muu (työ, kaverit, työkaverit, harrastukset, harrastuskaverit...) menee ensin ja vaimo on sitten jossain kämppäkaverin roolissa jolta odotetaan piian ja huo*an palveluita.

Vierailija kirjoitti:

Kotitöiden tekeminen, siivoaminen, kaupassakäynti, pyykinpesu, tiskaaminen, ikkunoiden pesu, lasten hoitaminen jne. Yhteiset hetket esim. ruuan laittaminen vaimolle tai vaimon vieminen jonnekin syömään, teatteriin, elokuviin jne. Keskustelu vaimon kanssa ja erityisesti kuunteleminen. Joskus on hyvä jättää kaveritapaamiset väliin ja keskittyä enemmän perheeseen. Tässä ihan pieniä vinkkejä, joilla pääsee alkuun.

Noi sivuseikkoja.

Rakasteleminen. Hyväily. Suuteleminen. Viestit. Näytä, että haluat. Näytä alapääsi ja stondis.

T:  Nainen. Mies oli haluton. Ex.

Tee. Pyytämättä. Johdonmukaisesti.

Terveisin eron partaalla oleva vaimo, jolle luvataan vaikka mitä mutta mitään ei tapahdu kuin korkeintaan pari päivää ilman pyytämistä

Ps. Joskus jo pelkkä kiitos tai miten sulla menee olisi aivan tarpeeksi koko viikoksi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama viikko pattayalla ja tiedät kaikki vastaukset.

         Juu ja sieltä löytyykin myös uusi vaimo joka ei  mussuta turhia. Siivoaa ja hoitaa kotityöt ilman turhaa kitinää 

Ja heillä on kokemusta tuhansista miesasiakkaista, joten osaavat hommat. 

          Eli sekin vielä bonuksena 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei tarvitsen oikeita vinkkejä

 

Ei selviä täältä eikä kavereilta vaan kysy siltä vaimolta. Hän on ainoa ihminen joka asian tietää.

 

Näinpä. Kysy siltä vaimolta mitä hän haluaa, minkälaista muutosta hän haluaa. Eihän sitä kukaan muu voi tietää. Ja kerro myös itselläsi on tunne että sinua ei huomioida.

En kyllä pysty tajuamaan näitä ihmisiä: kysellään jossain palstoilla eikä osata avata sitä suutaan ja puhua!  Keskusteletteko te ylipäätään ollenkaan suhteestanne?  Oletteko yhtään kiinnostuneita toisistanne, siitä mistä toinen pitää ja kaipaa ja haluaa suhteeseen? Vai pidättekö itsestäänselvyytenä ja oletatte asioita ja sittten kaikki menee pieleen!

Se puoliso on kai siinä lähellä, samassa huushollissa. Ei pitäisi olla vaikeaa ottaa asioita puheeksi. Ei ihme että suhteet ja liitot hajoaa kun aina vaan luullaan ja oletetaan eikä sanota mitään. Se on se kommunikaatio joka on avainasia tässä.

Osta akalle anustappi tai strappon loppui nalkutus 

Sanoin omalle ukolleni samaa, mutta hän ei yhtään tunnu ymmärtävän mitä haen takaa. Olen omasta mielestäni ollut ainoa viime vuodet joka on mitään yrittänyt järjestää meille, hankkinut lapsenvahdin, miettinyt mitä tehdään ja muistutellut suunnitelmista. En jaksa enää yksin järjestää. Minun neuvoni: mitä puolisosi on järjestänyt teille aiemmin yhteisenä aikana? Kävelyn, keramiikkakerhoa, tennistä, teatteria, mökkiloman? Entä mistä sinä olet elämässäsi innostunut? Viepä puoliso kokeilemaan sinun harrastustasi. Minä haluaisin nähdä puolisoni kiinnostuneena minusta, tai edes jostain.

Kerro hela stoori, ei me muuten voida auttaa, päivästä nro 1 asti.