Koulussa opettaja yritti, että siirtyisin matematiikassa helpompaan ryhmään. Nyt olen DI.
Siihen pystyy vain 0,4 % väestöstä
Mikä opettajia vaivaa?
Kommentit (25)
Syvä huokaus.
Arvosanasi tai menestymisesi oppiaineessa joskus peruskoulussa ei ole opettajan ennustus tulevaisuudesta tai edes hänen näkemyksesi potentiaalistasi. Se on opettajan arvio siitä, miten sillä hetkellä suoriudut suhteessa opetussuunnitelman kriteereihin.
Kenellekään opettajalle tuskin tulee suurena shokkina, että lapset kasvavat ja kehittyvät. Opettajasi olisi varmasti iloinen puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Syvä huokaus.
Arvosanasi tai menestymisesi oppiaineessa joskus peruskoulussa ei ole opettajan ennustus tulevaisuudesta tai edes hänen näkemyksesi potentiaalistasi. Se on opettajan arvio siitä, miten sillä hetkellä suoriudut suhteessa opetussuunnitelman kriteereihin.
Kenellekään opettajalle tuskin tulee suurena shokkina, että lapset kasvavat ja kehittyvät. Opettajasi olisi varmasti iloinen puolestasi.
Hän haukkuu minua somessa. Kutsuu mm. sanalla pässi. 70-vuotias ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt yrittävät samaa lapselleni
Ap
Sulla mitään lapsia ole. Tasoryhmiä ei ole ollut enää pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt yrittävät samaa lapselleni
Ap
Sulla mitään lapsia ole. Tasoryhmiä ei ole ollut enää pitkään aikaan.
Kyllä vaan sanoivat näin
Tasoryhmiä ei ole. Kaikilla on sama peruskoulu. Provo aloitus.
Vajaamielinen idiootti sä ap olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syvä huokaus.
Arvosanasi tai menestymisesi oppiaineessa joskus peruskoulussa ei ole opettajan ennustus tulevaisuudesta tai edes hänen näkemyksesi potentiaalistasi. Se on opettajan arvio siitä, miten sillä hetkellä suoriudut suhteessa opetussuunnitelman kriteereihin.
Kenellekään opettajalle tuskin tulee suurena shokkina, että lapset kasvavat ja kehittyvät. Opettajasi olisi varmasti iloinen puolestasi.
Hän haukkuu minua somessa. Kutsuu mm. sanalla pässi. 70-vuotias ihminen.
Eli opettajasi kymmenien vuosien päästä haukkuu sinua somessa? Huhhuh, itse unohdan oppilaiden nimet parissa vuodessa nykyään. Lol, mahdoit sitten olla legendaarinen koululainen.
Vierailija kirjoitti:
Tasoryhmiä ei ole. Kaikilla on sama peruskoulu. Provo aloitus.
On kyllä
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/78540/gradu02211.pdf?seque…
Joustava ryhmittely matematiikan opetuksessa
2021
https://helda.helsinki.fi/items/6cba9e4d-a5c9-4347-b895-6d41a180a66f
Vierailija kirjoitti:
Joustava ryhmittely matematiikan opetuksessa
2021
https://helda.helsinki.fi/items/6cba9e4d-a5c9-4347-b895-6d41a180a66f
Tätä se on yhä
Vierailija kirjoitti:
Vajaamielinen idiootti sä ap olet.
Nyt se tuli tänne
Aikoinaan TKK:lla laskuharjoitusassistentit sanoivat että laskemaan oppii vain laskemalla Vähän ihmetyttää että mikä siellä lukion matematiikasssa on vaikeaa kun ollaan vasta aivan alkeissa. Suurin osa teekkareista joutuu oikeasti tekemään töitä siinä vaiheessa kun käsitellään vaikka tensorilaskentaa tai osittaisdifferentiaaliyhrälöitä.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan TKK:lla laskuharjoitusassistentit sanoivat että laskemaan oppii vain laskemalla Vähän ihmetyttää että mikä siellä lukion matematiikasssa on vaikeaa kun ollaan vasta aivan alkeissa. Suurin osa teekkareista joutuu oikeasti tekemään töitä siinä vaiheessa kun käsitellään vaikka tensorilaskentaa tai osittaisdifferentiaaliyhrälöitä.
Miksi alakoulussa nykyään ei kaikille anneta yhtä haastavia tehtäviä matematiikassa????
Lähtötasotestissä parhaiten menestynyt ryhmä erottui
muista ryhmistä läpi lukuvuoden, ja erot koetuloksissa näkyivät sekä pakollisissa että va-
linnaisissa tehtävissä. Näin ollen alkuperäinen ryhmäjako jäi varsin pysyväksi erityisesti
parhaiten menestyneiden oppilaiden osalta. Joustavuus opetusjärjestelyissä ei näyttäisi
toteutuvan oletetusti.
Taitotason mukaan ryhmittely, kun kyse ei ole joustavasta ryhmittelystä, voi
osaltaan kasvattaa ryhmien välisiä osaamiseroja aikasarjassa (Duru-Bellat &
Mingat, 1997; Gamoran, Nystrand, Berends, & Lepore, 1995). Ranskalaisessa pit-
kittäistutkimuksessa taitotason mukaan jaotelluissa ryhmissä parhaiten menes-
tyvien oppilaiden ryhmän tulokset paranivat, verrattuna vastaaviin oppilaisiin
heterogeenisen taitotason ryhmässä, kun taas heikoimmin pärjäävät oppilaat
menestyivät entistä heikommin erillisessä, omassa ryhmässään, jossa ei ollut eri-
tyisiä resursseja käytössä (Duru-Bellat & Mingat, 1997; katso myös Francis ym.,
2017).
Ryhmittelyn on todettu vaikuttavan oppimistulosten lisäksi myös oppilaiden
suhtautumiseen ja asenneilmastoon opiskelua ja oppimista kohtaan. Boaler, Wi-
liam ja Brown (2000) nostavat tutkimuksessaan erilaisia haasteita, joita taitota-
soon perustuvan ryhmittelyyn liittyy. Heidän tutkimuksessaan sekä hyvin että
heikommin pärjäävät oppilaat kokivat ryhmittelyn rajoittavana, jopa stressaa-
vana (katso myös Francis ym., 2017). Opetus tuki ryhmän tasolle sopivien tavoit-
teiden saavuttamista, mikä näytti aiheuttavan alisuoriutumista mutta myös liian
suurta suorituspainetta hyvin pärjäävien joukossa. Lisäksi oppilaiden yhteiskun-
taluokkataustan huomattiin vaikuttavan ryhmien muodostamiseen, vaikka pe-
rusteena olikin matemaattinen osaaminen. (Boaler ym., 2008.) Tämä havainto on
linjassa Donald Broadyn (1986) esittelemän piilo-opetussuunnitelman mukaisen
valikoinnin toteutumisen ja sen seurausten kanssa. On myös todettu, että osaa-
misen taitotason perusteella jaetuissa ryhmissä, joissa oppilaat ovat tietoisia
osaamistasostaan, koulutusasenteet muuttuivat heikoimmin pärjäävien ryh-
mässä kielteisemmiksi koulunkäynnin edetessä (van Houtte & Stevens, 2009; van
Houtte ym., 2012)
Vierailija kirjoitti:
Taitotason mukaan ryhmittely, kun kyse ei ole joustavasta ryhmittelystä, voi
osaltaan kasvattaa ryhmien välisiä osaamiseroja aikasarjassa (Duru-Bellat &
Mingat, 1997; Gamoran, Nystrand, Berends, & Lepore, 1995). Ranskalaisessa pit-
kittäistutkimuksessa taitotason mukaan jaotelluissa ryhmissä parhaiten menes-
tyvien oppilaiden ryhmän tulokset paranivat, verrattuna vastaaviin oppilaisiin
heterogeenisen taitotason ryhmässä, kun taas heikoimmin pärjäävät oppilaat
menestyivät entistä heikommin erillisessä, omassa ryhmässään, jossa ei ollut eri-
tyisiä resursseja käytössä (Duru-Bellat & Mingat, 1997; katso myös Francis ym.,
2017).
Ryhmittelyn on todettu vaikuttavan oppimistulosten lisäksi myös oppilaiden
suhtautumiseen ja asenneilmastoon opiskelua ja oppimista kohtaan. Boaler, Wi-
liam ja Brown (2000) nostavat tutkimuksessaan erilaisia haasteita, joita taitota-
soon per
Että mitä helvettiä?
Pystyy? Vai haluaa? Itseäni ei ainakaan todellakaan kiinnosta olla mikään DI.
Vierailija kirjoitti:
Pystyy? Vai haluaa? Itseäni ei ainakaan todellakaan kiinnosta olla mikään DI.
Pystyy
🧐