"Suuria leikkauksia tulossa Lapin, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen ja itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle" - kiitos hallitus!
Iltalehti selvitti jokaisen hyvinvointialueen ja Husin taloustilanteen, mistä heikentynyt tilanne johtuu ja onko käännettä parempaan odotettavissa.
Valtaosalla alueista säästötoimet eivät ole vaikuttaneet yhtä nopeasti kuin aiemmin oli arviona, ja kulut ovat kasvaneet ennakoitua enemmän esimerkiksi ostopalveluiden käytön takia. Lähes kaikki alueet kertoivat valmistelevansa uusia säästötoimia.
Iltalehden tietojen mukaan valtiovarainministeriössä huolta on herännyt etenkin viiden alueen tilanne. Alueet ovat Lappi, Keski-Suomi, Kanta-Häme, Itä-Uusimaa ja Vantaa ja Kerava.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/645de40c-c5e5-425c-956e-da1b4bb01…
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyrki Katainen käynnisti tämä sote-alue puuhailun, Vanhanen ja Sipilä vei eteenpäin ja Sanna Marinin oli pakko se hyväksyä.
Pakko hyväksyä? Lyhyt on sinunkin muistisi.
SDP Marin etunenässähän rummutti itse että sote-uudistus tulee parantamaan kaikkien suomalaisten palveluja.
Mikään pakko ei ollutt.
Kuinka paljon rahaa oli jo siihen mennessä palanut sote -suunnitteluun?
Olet kuin Orpo, spinnaat ja spämmäät.
Se järjestelmä on, ensin piti saada kallispalkkaiset pomot ja jatkon tiedämme.
* Valmistuville lääkäreille tulee asettaa lakiin kirjattu velvollisuus työskennellä aikamäärä X julkisella sektorilla (esim 5 vuotta), nyt liian moni siirtyy suoraan yksityiselle sektorille parempien palkkojen ja kevyempien työolojen perässä. Tämä on itseään ruokkiva kehä, jossa julkinen sektori kurjistuu. Koulutus on hyvin kallis yhteiskunnalle, joten lääkäreiltä voi myös odottaa vastavuoroista solidaarisuutta yhteiskuntaa kohtaan.
* Ostopalvelut julkisella sektorilla täytyy kieltää kokonaan (keikkahoitajat, keikkalääkärit, yms). Hus ja hyvinvointialueet voivat rekrytoida suoraan omille listoilleen halukkaita keikkalaisia, tosin normaalilla palkalla (huom). Siirtymävaiheeseen luotava lainsäädännöllinen kattoraja (alhainen), minkä kriittisten alojen työnvälitystoiminnasta ostettu työ saa maksaa suhteessa vakituiseen henkilökuntaan.
* Palkkoja tulee sopeuttaa yläpäästä, kaikki yli 5000/kk peruspalkat leikkuriin, julkisesta sektoristakin on tullut osittain hillotolppa.
* Fokus suunnatava peruspalveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen sosiaali-ja terveyspalveluissa, erityispalveluita tarjotaan vain jos siihen on aidosti varaa.
* Tarkisteltava hyvin kriittisesti, kuinka paljon rahaa kaadetaan yksityisiin koulutuspalveluihin, työnohjauksiin, seminaareihin, virkistyspäiviin, työsuhde etuihin, konsultointeihin.
* Johdon tulospalkkiot jäädytettävä toistaiseksi
* Johdon suhtautumista alaisiin tulee tarkastella kriittisesti. Tulospalkkioiden mittariksi asetettava ennenkaikkea pysyminen budjettiraameissa, alaisten työhyvinvoinnin nousu/lasku, potilaiden hoitoonpääsyn nopeus sekä tyytyväisyys hoidon laatuun.
Hallintoportaissa riittää tanttoja irtisanottaviksi pilvin pimein eikä kukaan edes huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Marinin hallitustahan näistä hyvinvointialueiden ongelmista on kiittäminen. Ne eivät yksinkertaisesti ole rahoitettavissa, vaan koko himmeli on purettava, mitä pikemmin sen parempi.
Siitä voidaan olla yhtä mieltä, että liian kiireellä sote-uudistus runnottiin lävitse. Uudistusten sorvaaminen aloitettiin vuonna 2005 viiden pääministerin johdolla. Keskusta halusi maakuntamallin, jotta saisi maakunnissa omia ehdokkaitaan poliittisesti valittuihin virkoihin. Sipilän hallituksen aikaan kokoomus halusi tukea yksityisiä terveydenhoitoalan yrityksiä.
Nyt olemme siinä mallissa minkä aikaisemmat hallitukset ja niiden valiokunnat - ei suinkaan yksin pääministeri - ovat meille sorvanneet. Ja hyvä tuli?
Siis hyvinvointialueita oli ennen uudistusta yli 200 ja uudistuksen jälkeen 21. Jokaisella oli oma johtajistonsa ja organisaationsa. Niin millä logiikalla alueiden johtaminen olisi kallistunut ja johtajat lisääntyneet? Kustannukset vain siirtyivät valtiolle kunnilta ja kuntayhtymiltä ja johtoa karsittiin paljon.
Syyllisten etsiminen ei tilannetta korjaa, joten siihen on täysin turha tuhlata energiaa. Sen sijaan tulisi keskittää voimavarat siihen, mitä konkreettista tilanteen uudistamiseksi voidaan tehdä.
Lääkäreitä voisi ainakin kouluttaa enemmän, jolloin työhalukkaita riittäisi myös maakuntiin.
Tulisi tarkastella kriittisesti, onko työterveyshuollon järjestäminen yksityisellä sektorilla ollut kokonaisuudessaan järkevä ratkaisu kansantaloudellisesti, vai onko se siirtänyt julkisen puolen resursseja (työvoimaa) liiaksi yksityiselle sektorille julkisen terveydenhuollon toimivuuden kustannuksella?
Vaikuttaako yksityinen työterveyshuolto negatiivisesti ulkomaisten yritysten investointihalukkuuteen Suomessa? Tällä voi olla suuriakin epäsuoria taloudellisia vaikutuksia.
Kuinka paljon työterveyshuollon tehokas hoitoonpääsy lisää turhia lääkärikäyntejä (mennään flunssan yms pienten asioiden takia), voitaisiinko lääkäreiden työpanos valjastaa kansantaloudellisesti tehokkaampaan hyötykäyttöön julkisella sektorilla?
Vierailija kirjoitti:
Aika harva ihminen ja harvoin tarvitsee näitä terveyspalveluita joten kyllä niissä on paljon karsimisen varaa.
Heh, siinäpä taas varsinainen älykkö liikkeessä. Lähes jokainen on niitä terveyspalveluita käyttänyt syntymästään lähtien ja ikääntyessään tulee taas käyttämään kasvavassa määrin, vaikka toki aikuisiällä käyttöä on vähemmän kuin lapsena tai vanhuksena. Nyt vähän valoja päälle.
Vierailija kirjoitti:
Siis hyvinvointialueita oli ennen uudistusta yli 200 ja uudistuksen jälkeen 21. Jokaisella oli oma johtajistonsa ja organisaationsa. Niin millä logiikalla alueiden johtaminen olisi kallistunut ja johtajat lisääntyneet? Kustannukset vain siirtyivät valtiolle kunnilta ja kuntayhtymiltä ja johtoa karsittiin paljon.
Koska ei ne paikallisen tason johtajat sieltä mihinkään häviä, nyt luotiin vaan yksi kallispalkkainen porras lisää edellisten päälle.
Järki käteen 12 aluetta riittää Suomeen, tottakai johtajat vastustavat muutoksia koska onhan heidän palkkansa suurempi kuin pääministerillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marinin hallitustahan näistä hyvinvointialueiden ongelmista on kiittäminen. Ne eivät yksinkertaisesti ole rahoitettavissa, vaan koko himmeli on purettava, mitä pikemmin sen parempi.
Siitä voidaan olla yhtä mieltä, että liian kiireellä sote-uudistus runnottiin lävitse. Uudistusten sorvaaminen aloitettiin vuonna 2005 viiden pääministerin johdolla. Keskusta halusi maakuntamallin, jotta saisi maakunnissa omia ehdokkaitaan poliittisesti valittuihin virkoihin. Sipilän hallituksen aikaan kokoomus halusi tukea yksityisiä terveydenhoitoalan yrityksiä.
Nyt olemme siinä mallissa minkä aikaisemmat hallitukset ja niiden valiokunnat - ei suinkaan yksin pääministeri - ovat meille sorvanneet. Ja hyvä tuli?
Pitkään näytti siltä ettei tule lasta ei paskaa, mutta kyllhään sieltä lopulta paska saatiin. Ja pitkän pusertamisen jäljiltä on yhdellä sun toisella peppu kipeä.
Vierailija kirjoitti:
Jyrki Katainen käynnisti tämä sote-alue puuhailun, Vanhanen ja Sipilä vei eteenpäin ja Sanna Marinin oli pakko se hyväksyä.
Jo vuosikymmentä aikaisemmin oli Matti Vanhasen hallituksen PARAS hanke jne, Katso tuolta lisää https://kaks.fi/wp-content/uploads/2021/09/45_sote-sopan-keittokirja.pdf ja https://www.apu.fi/artikkelit/hyvinvointialueiden-synty-oli-riitoja-kom…
Vierailija kirjoitti:
* Valmistuville lääkäreille tulee asettaa lakiin kirjattu velvollisuus työskennellä aikamäärä X julkisella sektorilla (esim 5 vuotta), nyt liian moni siirtyy suoraan yksityiselle sektorille parempien palkkojen ja kevyempien työolojen perässä. Tämä on itseään ruokkiva kehä, jossa julkinen sektori kurjistuu. Koulutus on hyvin kallis yhteiskunnalle, joten lääkäreiltä voi myös odottaa vastavuoroista solidaarisuutta yhteiskuntaa kohtaan.
* Ostopalvelut julkisella sektorilla täytyy kieltää kokonaan (keikkahoitajat, keikkalääkärit, yms). Hus ja hyvinvointialueet voivat rekrytoida suoraan omille listoilleen halukkaita keikkalaisia, tosin normaalilla palkalla (huom). Siirtymävaiheeseen luotava lainsäädännöllinen kattoraja (alhainen), minkä kriittisten alojen työnvälitystoiminnasta ostettu työ saa maksaa suhteessa vakituiseen henkilökuntaan.
* Palkkoja tulee sopeuttaa yläpäästä, kaikki yli 5000/kk peruspalkat leikkuriin,
Voi olla että peruspalkan leikkaus johtaa irtisanoutumisiin. Miksi hyväpalkkaisten erikoislääkärin pitää kärsiä poliitikkojen tekemistä virheistä. Voi olla että motivaatio työntekoon vähenee. Toki yksi vaihtoehto on että aletaan tehdä lyhyempää työaikaa jos näin toivotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hyvinvointialueita oli ennen uudistusta yli 200 ja uudistuksen jälkeen 21. Jokaisella oli oma johtajistonsa ja organisaationsa. Niin millä logiikalla alueiden johtaminen olisi kallistunut ja johtajat lisääntyneet? Kustannukset vain siirtyivät valtiolle kunnilta ja kuntayhtymiltä ja johtoa karsittiin paljon.
Koska ei ne paikallisen tason johtajat sieltä mihinkään häviä, nyt luotiin vaan yksi kallispalkkainen porras lisää edellisten päälle.
Miksi eivät hävinneet? Onko sinulla sellaista tietoa että kuntien palveluksessa olisi vieläkin vanhoja sotepäälliköitä istumassa pölyisissä huoneissaan? Ehkä tuosta pitäisi olla jotain näyttöä? Yksinkertaisesti sairaaloilla on varmaan edelleen johtajansa kuten ennenkin mutta tuskin siellä mitään kaksoisorganisaatioita on olemassa. Soten järjestämisvastuu siirtyi valtiolle 21 sotealueen myötä joten eivätköhän kunnat purkaneet omat organisaationsa?
Persuilla valtiovarainministeri ja soteministeri, kokoomuksella pm. Siinä 3 syyllistä soten alasajoon. Kokoomus on alusta asti halunnut yksityispuolelle lisää rahaa koska heidän politiikkonsa ja äänestäjänsä ovat siellä. Lasse Männistö (kok) esim Mehiläisen johdossa.
500 miljoonaa tehotonta rahaa työnnetään perskokkareiden toimesta yksityisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marinin hallitustahan näistä hyvinvointialueiden ongelmista on kiittäminen. Ne eivät yksinkertaisesti ole rahoitettavissa, vaan koko himmeli on purettava, mitä pikemmin sen parempi.
Siitä voidaan olla yhtä mieltä, että liian kiireellä sote-uudistus runnottiin lävitse. Uudistusten sorvaaminen aloitettiin vuonna 2005 viiden pääministerin johdolla. Keskusta halusi maakuntamallin, jotta saisi maakunnissa omia ehdokkaitaan poliittisesti valittuihin virkoihin. Sipilän hallituksen aikaan kokoomus halusi tukea yksityisiä terveydenhoitoalan yrityksiä.
Nyt olemme siinä mallissa minkä aikaisemmat hallitukset ja niiden valiokunnat - ei suinkaan yksin pääministeri - ovat meille sorvanneet. Ja hyvä tuli?
Poliittiset päättäjät ovat yleensä aina vain vaikeuttaneet järkevien päätösten tekemistä. Voi vaikka miettiä Suomen keskussairaaloita kun pari sellaista kylätason sairaalaa löytyy edelleen. Terveyskeskuksia ei voi myöskään vaatia joka kuntaan kun maaseutu autioituu jatkuvasti. Nykyään autolla pääsee kuitenkin helposti muutaman ky,menen kilometrin päähän jos on tarvetta.
Mikään pakko siihen ei olisi ollut Marinin ja demarien suostua. Ei Marinin vastuuta voi tästä(kään) pois ottaa muita syyttelemällä koska pääministeri (puolueineen) on se joka viime kädessä vastaa hallituksensa toimista ja päätöksistä.
Vai onko se sinusta niin, että Suomen Nato-jäsenyyskin menee vihreiden Haaviston sekä keskustan ja Kaikkosen ansioksi eikä pääministeri Marinilla ole tähän osaa, ei arpaa?