Mistä tulee mielikuva, että kaikki vanhukset ovat dementikkoja?

Ei välttämättä varsinaisesti dementoidu, mutta kyllä kognitiiviset kyvyt karisevat vanhuuden mukana joka tapauksessa. 

Itse olen havainnut lähipiirissäni tällaista: 80 vuotiaaksi suurin osa selviytyy ilman muistisairautta, mutta sen jälkeen alkaa kato käymään ja 85 vuotiaista on harva enää teräväpäinen. Toki muistisairauksia on eri asteisia, mutta lähes jokaisella on jotain ongelmia muistin ja nykymaailmassa selviytymisen kanssa (pankkiasiointi, tk- ja apteekkiasiointi jne)

Mitä selität? Anoppini on koulutettu, kielitaitoinen ja muistaa kaiken.

Vaikka muka vain 35 % yli 90-vuotiaista sairastaa dementiaa niin itse en tunne muita kuin dementikkoja tuon ikäisissä.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen havainnut lähipiirissäni tällaista: 80 vuotiaaksi suurin osa selviytyy ilman muistisairautta, mutta sen jälkeen alkaa kato käymään ja 85 vuotiaista on harva enää teräväpäinen. Toki muistisairauksia on eri asteisia, mutta lähes jokaisella on jotain ongelmia muistin ja nykymaailmassa selviytymisen kanssa (pankkiasiointi, tk- ja apteekkiasiointi jne)

Niin, no, ajoittainen hajamielisyys ei ole muistisairautta, ja sitä esiintyy nuoremmillakin (itsekin olen ollut koko ikäni hajamielinen, kolmekymppisenä jopa enemmän kuin nyt nelikymppisenä).

85-89-vuotiaistakin vain viidesosalla on dementiaa.

Ilmeisesti kyse on siis siitä, että ihmiset eivät oikein tiedä, mitä dementoituminen ja muistisairaudet ovat? Esimerkiksi reaktiokyvyn hidastuminen ja helposti väsähtäminen eivät ole mitään dementiaa.

Täällä palstalla tehdään diagnooseja huolettomasti kaikesta mahdollisesta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä selität? Anoppini on koulutettu, kielitaitoinen ja muistaa kaiken.

No sitä juuri selitän.

Tein aloituksen juuri siksi, että itse tunnen tosi harvoja dementikkoja. Omassa suvussa 90-vuotta täyttäneet ovat olleet kaikki normaalipäisiä, ja heitä on ollut monta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen havainnut lähipiirissäni tällaista: 80 vuotiaaksi suurin osa selviytyy ilman muistisairautta, mutta sen jälkeen alkaa kato käymään ja 85 vuotiaista on harva enää teräväpäinen. Toki muistisairauksia on eri asteisia, mutta lähes jokaisella on jotain ongelmia muistin ja nykymaailmassa selviytymisen kanssa (pankkiasiointi, tk- ja apteekkiasiointi jne)

Niin, no, ajoittainen hajamielisyys ei ole muistisairautta, ja sitä esiintyy nuoremmillakin (itsekin olen ollut koko ikäni hajamielinen, kolmekymppisenä jopa enemmän kuin nyt nelikymppisenä).

85-89-vuotiaistakin vain viidesosalla on dementiaa.

Ilmeisesti kyse on siis siitä, että ihmiset eivät oikein tiedä, mitä dementoituminen ja muistisairaudet ovat? Esimerkiksi reaktiokyvyn hidastuminen ja helposti väsähtäminen eivät ole mitään dementiaa.

Diagnoosin saaminen on Suomessa vaikeaa. Vaikka läheiset havaitsevat muistisairauden oireet, koulutettu ihminen voi laskea esim. kertolaskut tuosta vaan ja vielä silloinkaan terveydenhoito ei tunnista dementiaa. Diagnoosin saaminen viivästyy, se selittää noita matalia prosentteja.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka muka vain 35 % yli 90-vuotiaista sairastaa dementiaa niin itse en tunne muita kuin dementikkoja tuon ikäisissä.

Ehkä tuttavapiirisi on aika alhaista älykkyysosamäärältään? Sellaisilla ihmisillä nimittäin on suurempi riski dementoitua, joilla on jo valmiiksi kehnommat kognitiiviset kyvyt. Korrelaatio on kuulemma erityisen vahva naisilla, en tiedä miksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen havainnut lähipiirissäni tällaista: 80 vuotiaaksi suurin osa selviytyy ilman muistisairautta, mutta sen jälkeen alkaa kato käymään ja 85 vuotiaista on harva enää teräväpäinen. Toki muistisairauksia on eri asteisia, mutta lähes jokaisella on jotain ongelmia muistin ja nykymaailmassa selviytymisen kanssa (pankkiasiointi, tk- ja apteekkiasiointi jne)

Niin, no, ajoittainen hajamielisyys ei ole muistisairautta, ja sitä esiintyy nuoremmillakin (itsekin olen ollut koko ikäni hajamielinen, kolmekymppisenä jopa enemmän kuin nyt nelikymppisenä).

85-89-vuotiaistakin vain viidesosalla on dementiaa.

Ilmeisesti kyse on siis siitä, että ihmiset eivät oikein tiedä, mitä dementoituminen ja muistisairaudet ovat? Esimerkiksi reaktiokyvyn hidastuminen ja helposti väsähtäminen eivät ole mitään dementiaa.

"Diagnoosin saaminen on Suomessa vaikeaa. Vaikka läheiset havaitsevat muistisairauden oireet, koulutettu ihminen voi laskea esim. kertolaskut tuosta vaan ja vielä silloinkaan terveydenhoito ei tunnista dementiaa. Diagnoosin saaminen viivästyy, se selittää noita matalia prosentteja."

Nämä ovat itse asiassa Euroopan prosentteja, ei pelkästään Suomen.

Tunnetteko te oikeasti niin paljon dementikkoja, että teidän mielestänne olisi ihan uskottava väite, että suurin osa vanhuksista dementoituu?

Moni vanhus ei dementoidu, mutta muuttuu muuten vaan lakkaa tajuamasta asioita, keskusteluita, uusia näkökulmia tai uusia teknologisia vekottimia, ja putoaa siis kärryiltä. Osa heistä käyttää tätä sumeilematta hyväkseen ja lapset ja lapsenlapset joutuvat asentamaan mokkulat ja puhelimet. Osa taas ei haluakaan pysyä kärryillä vaan kiukuttelevat vaan kaikille siitä, kuinka maailma menee pilalle. Ja osa peittelee asiaa ja nyökyttelee kenen tahansa kotisun/sectoralarm-kaupustelijan väittäessä, että on ihan tosi välttämätöntä että teidän kotiin tehdään tämä moneen tonnin tarkastus ja sit varmaan täytyy ostaa tämä vielä useamman tonnin palvelu.

Nämä vanhukset eivät ole saman varsimaisessa merkityksessä dementoituneet, eikä aivojen toimintakyvyssä sinänsä ole mitään ongelmaa, ongelma on vain siinä, että kyky ei enää tule käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä selität? Anoppini on koulutettu, kielitaitoinen ja muistaa kaiken.

No sitä juuri selitän.

Tein aloituksen juuri siksi, että itse tunnen tosi harvoja dementikkoja. Omassa suvussa 90-vuotta täyttäneet ovat olleet kaikki normaalipäisiä, ja heitä on ollut monta.

Teillä ei ole mitenkään keskivertosuku, jos ylipäätään eletään yli 90-vuotiaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen havainnut lähipiirissäni tällaista: 80 vuotiaaksi suurin osa selviytyy ilman muistisairautta, mutta sen jälkeen alkaa kato käymään ja 85 vuotiaista on harva enää teräväpäinen. Toki muistisairauksia on eri asteisia, mutta lähes jokaisella on jotain ongelmia muistin ja nykymaailmassa selviytymisen kanssa (pankkiasiointi, tk- ja apteekkiasiointi jne)

Niin, no, ajoittainen hajamielisyys ei ole muistisairautta, ja sitä esiintyy nuoremmillakin (itsekin olen ollut koko ikäni hajamielinen, kolmekymppisenä jopa enemmän kuin nyt nelikymppisenä).

85-89-vuotiaistakin vain viidesosalla on dementiaa.

Ilmeisesti kyse on siis siitä, että ihmiset eivät oikein tiedä, mitä dementoituminen ja muistisairaudet ovat? Esimerkiksi reaktiokyvyn hidastuminen ja helposti väsähtäminen eivät ole mitään dementiaa.

No, dementiahan ei ole se ainoa muistisairaus. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) eli aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus (AVH: suurten suonten tauti, pienten suonten tauti ja tiedonkäsittelyn kannalta kriittisellä alueella olevat infarktit), AT + AVH, Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat).

Varsinkin iäkkäillä todetaan usein useampaan sairauteen sopivia löydöksiä. Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta.

Yksi syy varmaan se että ei pysytä maailman kehityksen mukana. Vaikea sisäistää uutta infoa.

Näin on aina ollut

Ja 

Ennen oli paremmin

Vain siksi ettei ole intoa oppia mitään uutta

Johtuisikohan ihan vaan siitä, että yhä useampi toteaa omakohtaisesti, ettei ne vanhukset sittenkään pärjää itsekseen? Ei välttämättä ole kysymys dementiasta vaan siitä, että on paljon helpompaa, jos pojanpoika käy laittamassa uuteen telkkariin kanavat tms? Vanhus kyllä voisi itsekin lukea käyttöohjeet tai etsiä vaikka Googlesta, miten homma tehdään, mutta silti mieluummin teettää homman pojanpojallaan? Onhan se tietty mukavaakin, että pojanpojan tapaaminen ja tv-kanavien laittaminen tapahtuu samalla kerralla.

Varmaan se mielikuva tulee kun melko suuri osa on. Aste-eroja on paljon. Oma isoäitini oli terävä vielä yli 90-vuotiaana. Oma äitini sairastui dementiaan 75 -vuotiaana ja se eteni 15 vuotta kunnes äitini ei enää osannut niellä ja syöminen ei enää onnistunut. Isälläni on dementia, mutta lievempänä. Nämä kaikki muistitesteillä testattu. Naapurini sairastui dementiaan 50 -vuotiaana ja koska tauti eteni nopeasti kuoli parissa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen havainnut lähipiirissäni tällaista: 80 vuotiaaksi suurin osa selviytyy ilman muistisairautta, mutta sen jälkeen alkaa kato käymään ja 85 vuotiaista on harva enää teräväpäinen. Toki muistisairauksia on eri asteisia, mutta lähes jokaisella on jotain ongelmia muistin ja nykymaailmassa selviytymisen kanssa (pankkiasiointi, tk- ja apteekkiasiointi jne)

Niin, no, ajoittainen hajamielisyys ei ole muistisairautta, ja sitä esiintyy nuoremmillakin (itsekin olen ollut koko ikäni hajamielinen, kolmekymppisenä jopa enemmän kuin nyt nelikymppisenä).

85-89-vuotiaistakin vain viidesosalla on dementiaa.

Ilmeisesti kyse on siis siitä, että ihmiset eivät oikein tiedä, mitä dementoituminen ja muistisairaudet ovat? Esimerkiksi reaktiokyvyn hidastuminen ja helposti väsähtäminen eivät ole mitään dementiaa.

Mutta nuo kaikki mainitsemasi sairauden lasketaan mukaan dementiatilastoihin.

Siis tämän ketjun pointtihan ei ole, etteikö vanhuksilla esiintyisi dementiaa. Mutta vaikka tilastot olisivat harhaanjohtavia ja dementia erittäin alidiagnosoitua, dementikot olisivat silti vähemmistö vanhuksista.

Toisin sanoen dementia ei ole synonyymi vanhuudelle, vaikka tällä palstalla on sellainen mielikuva. Kahdeksankymppisistä noin 90% EIVÄT ole dementoituneita, mutta tämän palstan mukaan he ovat jo kaikki ihan vihanneksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka muka vain 35 % yli 90-vuotiaista sairastaa dementiaa niin itse en tunne muita kuin dementikkoja tuon ikäisissä.

Ehkä tuttavapiirisi on aika alhaista älykkyysosamäärältään? Sellaisilla ihmisillä nimittäin on suurempi riski dementoitua, joilla on jo valmiiksi kehnommat kognitiiviset kyvyt. Korrelaatio on kuulemma erityisen vahva naisilla, en tiedä miksi.

Ei, vaan ovat olleet huippulahjakkaita, Mensa-tasoa. Älykkyys ei estä dementiaa, vaan piilottaa vain sen näkyvistä ja tekee diagnoosin saamisesta vaikeampaa.

Miesten keskimääräinen elinikä on 79 vuotta, joten miehet ovat tuolloin jo keskimäärin kuolleita.

Nro 17: "Mutta nuo kaikki mainitsemasi sairauden lasketaan mukaan dementiatilastoihin.

Siis tämän ketjun pointtihan ei ole, etteikö vanhuksilla esiintyisi dementiaa. Mutta vaikka tilastot olisivat harhaanjohtavia ja dementia erittäin alidiagnosoitua, dementikot olisivat silti vähemmistö vanhuksista.

Toisin sanoen dementia ei ole synonyymi vanhuudelle, vaikka tällä palstalla on sellainen mielikuva. Kahdeksankymppisistä noin 90% EIVÄT ole dementoituneita, mutta tämän palstan mukaan he ovat jo kaikki ihan vihanneksia."

Olisikohan osa syy mielikuvaan ihan siinä, että nykyisin mediassa puhutaan paljon vanhustenhoidon kriisistä. Ei ole hoitajia eikä hoitopaikkoja. Kotonaan on vanhuksia, jotka eivät siellä pärjää enää edes kotihoidon avustuksella. Vanhukset, joista yleisessä keskustelussa puhutaan, eivät ole niitä reippaita puolukkametsässä käyviä Terttuja, kesämökkiensä kattoja itse korjaavia Reinoja, Espanjassa talvet kakkosasunnollaan asuvia Sinikoita ja Erkkejä jne. Muistisairaus on nykyisin suuri syy, millä hoivakotiin ylipäätään pääsee. Ja jos kerran niitä hoivakotipaikkoja on liian vähän, silloin muistisairaita on liian paljon ja muistisairaat ovat yhteiskunnallinen ongelma. Keskusteluahan ei käydä noin yleensäkään muusta kuin ongelmista.