Mies antoi kotinsa avaimen, pyörän avaimen ja tietokoneen salasanan...
..Antoi myös hyllyn tavaroilleni ja voin viettää hänen kodissa aikaa kun hän on asioille. Ollaan tapailtu 2kk.
Mitä ajattelisit?
Kommentit (86)
Mies on joki umpinarsisti tai umpi-idiootti.
Normaali aika on vuosi, riippuen onko pidempi vai lyhyempi välimatka.
Luottamuksen voi menettää ainoastaan kerran.
Vierailija kirjoitti:
Normaali aika on vuosi, riippuen onko pidempi vai lyhyempi välimatka.
Ei minulla kyllä aikaisemminkaan ole näin kauan mennyt. Ja olimme yhdessä yli 10 vuotta.
Ap
No itekki sain miehen asunnon avaimen varmaan kuukauden jälkeen. Pääsääntösesti nähtiin hänen luona (isompi asunto ja parempi sijainti molempien työmatkan kannalta) ja olin aina ennen häntä paikalla ja ennen avaimen saantia jouduin ulkona hengaileen. Salasanaa ei ole tietokoneella ja aina oli tarvittaessa lupa erikseen kysymättä käyttää konetta. Eli en näe sinun miehen toiminnassa mitään outoa.
Vierailija kirjoitti:
Juokse.
Haukotus.
On aika lailla yksilökohtaista, kuinka nopeasti suhteessa edetään tapailusta seurusteluun ja seurustelusta parisuhteeseen. Ei ole yhtä ainoaa hyvää tapaa, vaan oikea etenemistahti riippuu suhteen osapuolista ja siitä, mikä heistä tuntuu hyvältä. Tietenkin on tärkeää, että kumpikin haluaa edetä suunnileen samassa tahdissa, muuten tulee helposti vaikeuksia.
Tästä pohdinnasta tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi. Hänen lapsuudenkotinsa lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli luultavasti alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä sanutkaan, kun oli vasta lapsi.
Avaimia oli ovissa silloinkin, kuten mummoni eräässä toisessa yhteydessä kertoi, mutta tietokoneita ei yksityisillä kansalaisilla siihen aikaan ollut. Eikä ollut oikein valtioillakaan, ensimmäiset prototyypithän kehitettiin joskus 1940-luvun lopulla.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
No itekki sain miehen asunnon avaimen varmaan kuukauden jälkeen. Pääsääntösesti nähtiin hänen luona (isompi asunto ja parempi sijainti molempien työmatkan kannalta) ja olin aina ennen häntä paikalla ja ennen avaimen saantia jouduin ulkona hengaileen. Salasanaa ei ole tietokoneella ja aina oli tarvittaessa lupa erikseen kysymättä käyttää konetta. Eli en näe sinun miehen toiminnassa mitään outoa.
Kiitos, hyvä kuulla!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali aika on vuosi, riippuen onko pidempi vai lyhyempi välimatka.
Ei minulla kyllä aikaisemminkaan ole näin kauan mennyt. Ja olimme yhdessä yli 10 vuotta.
Ap
Oletko jo luovuttanut omaisuutesi miehelle?
Että keksit tämän roskan omasta päästäsi.
Vierailija kirjoitti:
On aika lailla yksilökohtaista, kuinka nopeasti suhteessa edetään tapailusta seurusteluun ja seurustelusta parisuhteeseen. Ei ole yhtä ainoaa hyvää tapaa, vaan oikea etenemistahti riippuu suhteen osapuolista ja siitä, mikä heistä tuntuu hyvältä. Tietenkin on tärkeää, että kumpikin haluaa edetä suunnileen samassa tahdissa, muuten tulee helposti vaikeuksia.
Tästä pohdinnasta tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi. Hänen lapsuudenkotinsa lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että
Sinun mummollasi oli sitten viisaita ajatuksia. Surullista, että hän on nyt poissa, mutta onneksi sinä olet jatkanut hänen työtään.
En mitään. Miksi minun siitä pitäisi ajatella jotakin? Eikö tärkeämpää ole se mitä sinä tai tämä ko mies tuosta ajattelee?
Ei kai Ap kuitenkaan ole se, joka kävi sitä kissanlihakeittoa särpimässä? Hänenhän pitäisi silloin olla lähes yhdeksänkymppinen. Pikemminkin Ap:n mummu (ehkä)?
Vierailija kirjoitti:
Juokse.
Kone ja fillari kainalossa?
Noin mukavalta mieheltä kannattaa niellä.
Miksi kaikki narsku sosiopaatit tekee tämän? Siksikö että se on osoitus täydestä rajattomuudesta ja on sekopäistä? Siksikö että he odottaa sinun antavan myös täyden käyttöoikeuden elämääsi? Älä huoli ap. Jossain muualla on tiukasti salasanojen takana ne laitteet missä hänen elämänsä on etkä ikinä saa tietää niistä. Niin ja juokse vielä kun voit.
Vierailija kirjoitti:
No itekki sain miehen asunnon avaimen varmaan kuukauden jälkeen. Pääsääntösesti nähtiin hänen luona (isompi asunto ja parempi sijainti molempien työmatkan kannalta) ja olin aina ennen häntä paikalla ja ennen avaimen saantia jouduin ulkona hengaileen. Salasanaa ei ole tietokoneella ja aina oli tarvittaessa lupa erikseen kysymättä käyttää konetta. Eli en näe sinun miehen toiminnassa mitään outoa.
Kuinka sattuikaan, että kaksoisliekilläsi oli isompi asunto hyvällä sijainnilla!!!
Minunkin eksäni tyrkytti minulle avaimensa oliko nyt kuukauden tuntemisen jälkeen, tosi epäilyttävän aikaisin joka tapauksessa omasta mielestäni.
No, suhde ei kestänytkään kauaa kun kyllästyi ja lopulta vaihtoi toiseen.
OnlyFans tunnari ja salasana ?