Äitiys on maailman epäitsekkäintä?

Lähtökohtaisesti jokainen voi valita, tekeekö lapsia vai ei. Kummin valitseekaan, tekee sen todennäköisesti, koska itse niin haluaa. Eli jos tulee äidiksi, se on omasta tahdosta. Ja sitten ne on mun lapsia. Ja mä huolehdin mun lapsista ja mun perheestä ja uhraan niihin mun aikaa ja rahaa jne. koska ne on mun. Ja noinhan sen kuuluu ollakin, tuo on ihan luonnollista.

Eikö kaikesta mitä on mennyt itsellensä hankkimaan pitäisi pitää huolta, ainakin jos se on joku elävä olento, jolla on tunteet?

Jos pitää huolta koirastaan, se ei varmaan ole kenenkään mielestä erityisen epäitsekästä? Koska se henkilö on sen itse mennyt vapaasta tahdostaan itselleen hankkimaan. Jos omistaakin hevosen, johon käyttää huomattavasti enemmän aikaa ja rahaa kuin koiraan, sekään ei liene kenenkään mielestä erityisen epäitsekästä samasta syystä?

Niin mikä siitä äitiydestä tekee niin epäitsekästä? Haluaisin oikeasti saada selville. En tehnyt tätä keskustelua vinoillakseni enkä myöskään kaipaa sellaisia vastauksia. Varmasti joku tätäkin keskustelua pitää provosoivana, vaikka yritin tehdä tästä mahdollisimman vähän sellaisen kuitenkin niin, että asia tulee esille.

Mun mielestä aidosti epäitsekästä on esim. pitää huolta jonkun muun lapsista tai muuten auttaa ihmisiä, erityisesti jos ei ne ole itselleen mitään sukua. Koska silloin ne ei ole mun sukulaisia. Geenit on itsekkäitä. Toki on paljon muitakin yleisestikin epäitsekkäänä pidettyjä asioita mitä voi tehdä, esim. lahjoittaminen eläinten- tai luonnonsuojeluun.

Toivoisin asiallista keskustelua.