Miten ylioppilaskirjoituksiin on siis tarkoitus lukea, kun ei ole enää mitään oppimateriaalia jäljellä, mistä lukea?
Tätä pohdin äitinä.
Kaikki lukiokirjat ovat sähköisenä ja voimassa saamishetkestä vain 12 kk.
No, mites sitten, kun valmistaudutaan kolmosella kirjoituksiin ja pitäis kerrata itsenäisesti esim. koko lukioaikana luetut aineet, jotka meinaa kirjoittaa? Esim. ruotsi, englanti, saksa, matikka ja niin pois päin. Kun ei ole sitä materiaalia enää!
Itse opiskelin ysärillä ylioppilaaksi ihan perinteisillä kirjoilla ja lyijykynällä. Tietokonetta en avannut kertaakaan koko lukion aikana. Silloin ylioppilaskirjoituksiin valmistauduttiin siten, että esim. kun oli tulossa ruotsin kirjoitukset, niin sitten otti kaikki ne ruotsin kirjat, jotka olivat sen 3 vuoden aikana kertyneet kirjahyllyyn ja kertasi niistä itsenäisesti koko ruotsin ja sitten paineli kokeeseen.
Kommentit (53)
Lapseni on nyt siis kakkosella ja tätä olen ihmetellyt ykköseltä lähtien
ap
Netistä, sieltähän kaikki nykyään löytyy.
yo-kokeissa lienee nykyään tarkoitus mitata ilmiöoppimiskyvyn toteutumista koko siihenastisen koulunkäynnin ajalta
Ois ihan hirveetä lukea jostain tietokoneelta. Oon kyllä sitä mieltä, että fyysinen kirja, kynä ja paperi ois kaikkein paras oppimisen kannalta. Ei ihme, että oppimistulokset laskee ja ylioppilaskirjoituksiakin on koko ajan vaan helpotettu.
Olisi kannattanut opiskella ennen kirjoituksia.
Kolmosella voi ottaa kertauskursseja aineista joita aikoo kirjoittaa. Niissä on tiivistetysti kaikki tärkeimmät. Niitä sit luetaan ja treenataan. Ihan hyvä systeemi.
T. 01 ja 05 nuorten äiti
Me päädyttiin itse ostamaan kirjat niistä aineista, jotka kirjoitettiin ja auttoi kyllä. Hyvät paperit tuli ja molemmat heilahti niillä sisään yliopistoon. Maksoi siis kyllä, mutta ei ollenkaan niin paljon, mitä esim lääkisvalmennus olisi maksanut ja toinen halusi ja pääsi nimenomaan sinne.
Lue lukion opetussuunnitelma. Kokeen on tarkoitus testata niitä asioita. Jos aikoo kirjoittaa esimerkiksi historian, niin eiköhän vaikkapa toisen maailmansodan asiat voi kerrata mistä historian kirjasta vain. Kirjastosta löytyy. Tai vaikka Wikipediasta.
Joko ostaa itselleen omakustanteisesti ne tarvittavat kirjat, tai sitten tekee todella hyvät muistiinpanot itselleen digiaineiston perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Kolmosella voi ottaa kertauskursseja aineista joita aikoo kirjoittaa. Niissä on tiivistetysti kaikki tärkeimmät. Niitä sit luetaan ja treenataan. Ihan hyvä systeemi.
T. 01 ja 05 nuorten äiti
Kyllä mun nuori ainakin kertauskursseista huolimatta luki ne kurssikirjatkin.
-04:n äiti
Aivan tyhmä systeemi. Lapseni ehti niin napin valmistua kirjallisesta lukiosta.
Minä ainakin olen itse tarvinnut lukiokirjojani myöhemminkin. Opiskelin teknillisessä yliopistossa ja jouduin kertaamaan sitä sun tätä matemaattisten aineiden kirjoista.
Myös enkun kielioppiasioita on kiinnostavaa kerrata vanhoista tutuista kirjoista.
Painetun kirjan tekee parhaaksi säilyvyyden lisäksi se, että voi tehdä merkintöjä.
Kuka kirjoittaa kaikki aineet kolmannella? Nykyään useimmat suorittavat aineen tai pari jo toisen vuoden keväällä, jonkun kolmannen syksyllä ja viimeiset sitten kolmannen keväällä.
Kirjastosta voi lainata kurssikirjoja kertaamiseen tai ostaa niitä netistä käytettynä (tai vaikka jopa uusina), vanhan opintosuunnitelman kirjojakin voi hyödyntää, ei niiden sisältö ole välttämättä muuttunut paljoakaan. Viime kevään ylioppilas, joka kirjoitti neljässä vuodessa suoritteli viimeisiä kursseja tuolla periaatteella, hän ei saanut mitään kirjoja koulusta, vaan vanhalla systeemillä aloittaneena joutui itse hankkimaan. Yhden kurssin kanssa oli hieman ongelmia, kun sillä käytettiin vain sähköisenä saatavaa materiaalia, mikä ei ollut edes myynnissä, että sen olisi voinut itse hankkia. Jollain kurssilla piti käyttää erinumeroista vanhaa kirjaa, kun sisällön järjestys oli muuttunut.
Niitä vanhojen opetussuunnitelmien mukaisia kirjoja saa tosi edullisesti netistä, tosin kemia, fysiikka ja pitkä matematiikka kirjoja voi olla hankala löytää sarjan loppupäästä, kun monet opiskelevat niitä pääsykokeita varten, kaikille pakollisten kurssien kirjoja on hyvin saatavilla. Tosin pääsykokeetkin taitavat olla taas muuttumassa.
Vierailija kirjoitti:
Lue lukion opetussuunnitelma. Kokeen on tarkoitus testata niitä asioita. Jos aikoo kirjoittaa esimerkiksi historian, niin eiköhän vaikkapa toisen maailmansodan asiat voi kerrata mistä historian kirjasta vain. Kirjastosta löytyy. Tai vaikka Wikipediasta.
Yo-koe testaa koulun oppisisältöä. Ei mitään järkeä opiskella Wikipediasta tms.
Vierailija kirjoitti:
Netistä, sieltähän kaikki nykyään löytyy.
Aika laaja käsite, netistä Siis mistä sieltä?
Lusää stressiä lukiolaiselle tällaisestakin. Paljon parempi, että itse ostettiin paperiset kirjat. Vähävaraiset sai jotain tukea siihen.
Ainakin omien opiskelijoideni kohdalla 12 kk sähköinen lisenssi kattaa kaikkien opettamani aineen kurssien kirjat, eli kun abivuoden tai minkä tahansa lukiovuoden alussa saa taas 12 kk lisenssin, saa pääsyn kaikkiin aineeni oppimateriaaleihin. Kyseessä on siis pikemminkin digikirjapaketti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue lukion opetussuunnitelma. Kokeen on tarkoitus testata niitä asioita. Jos aikoo kirjoittaa esimerkiksi historian, niin eiköhän vaikkapa toisen maailmansodan asiat voi kerrata mistä historian kirjasta vain. Kirjastosta löytyy. Tai vaikka Wikipediasta.
Yo-koe testaa koulun oppisisältöä. Ei mitään järkeä opiskella Wikipediasta tms.
Luitko ollenkaan? Kehotin perehtymään lopsiin. Siellä kerrotaan, mitä pitää osata.
Mutta luuletko, että eri historian kirjoissa kerrotaan esimerkiksi toisen maailmansodan pääasiat jotenkin aivan erilaisina? Jos kysytään, mitkä tapahtumat johtivat sodan syttymiseen, on varmaan herttaisen yhdentekevää, mistä tämän asian on oppinut.
Mikä ruutuaika? Eka näille nyt lukioikäisille huudettiin ruutuaikaa heidän ollessa lapsia ja hätisteltiin pois ruudulta. Katos kun on niin epäterveellistä tuijottaa ruutua.
Ja nyt koko lukio ja kokeisiin luku pitää suorittaa tuijottamalla ruutua aamusta iltaan, kun kaikki on sähköisenä. Just joo.
Tämä.