Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten ylioppilaskirjoituksiin on siis tarkoitus lukea, kun ei ole enää mitään oppimateriaalia jäljellä, mistä lukea?
30.08.2024 |
Tätä pohdin äitinä.
Kaikki lukiokirjat ovat sähköisenä ja voimassa saamishetkestä vain 12 kk.
No, mites sitten, kun valmistaudutaan kolmosella kirjoituksiin ja pitäis kerrata itsenäisesti esim. koko lukioaikana luetut aineet, jotka meinaa kirjoittaa? Esim. ruotsi, englanti, saksa, matikka ja niin pois päin. Kun ei ole sitä materiaalia enää!
Itse opiskelin ysärillä ylioppilaaksi ihan perinteisillä kirjoilla ja lyijykynällä. Tietokonetta en avannut kertaakaan koko lukion aikana. Silloin ylioppilaskirjoituksiin valmistauduttiin siten, että esim. kun oli tulossa ruotsin kirjoitukset, niin sitten otti kaikki ne ruotsin kirjat, jotka olivat sen 3 vuoden aikana kertyneet kirjahyllyyn ja kertasi niistä itsenäisesti koko ruotsin ja sitten paineli kokeeseen.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä meilläpäin ne lisenssit on kyllä 4 vuodeksi. Samoin koneen saa pitää siihen saakka kunnes homma on hoidettu. Tämä siis Espoossa.
No sitten siellä on noin. Kaikkialla ei ole samoin. Kai sinä sen ymmärrät?
Miksi ihmeessä et kysy suoraan lapsesi lukiosta?
Miksei lukiolainen kysy itse?
Aikuisiahan siellä jo ollaan, paree alkaa käyttäytyä sen mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
voisiko ottaa ruutukaappauksia koneelle, tai kännykkäkuvia ruudusta, ja sit lukea siitä, tai tulostaa ne. Kalliiksi kyllä tulee. Mulla on ikivanhoja lukion kirjoja edelleen, oon aatellukkin myydä. Tieto ei vanhene.
Teknisesti tietenkin voi ottaa ruutukaappaukset niistä sähköisistä kirjoista. Ruutukaappauksen tekemistä ei oikein millään teknisellä keinolla voi estää.
Voisin suositella myös ohjelmaa, jolla tehdään video ruutukaappauksesta. Näitä on ilmaisia. Tämän jälkeen video nauhoittamaan ja hitaasti selaa nettikirjat läpi. Levytilaa tietysti kuluu.
Joskus myös oli ohjelmia, joilla saa kaapattua nettisivustosta omalle koneelle paikallisen kopion.
Toki voi olla estetty tämmöisen kopion tekeminen, ja taas joku on voinut tähän keksiä kierron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me päädyttiin itse ostamaan kirjat niistä aineista, jotka kirjoitettiin ja auttoi kyllä. Hyvät paperit tuli ja molemmat heilahti niillä sisään yliopistoon. Maksoi siis kyllä, mutta ei ollenkaan niin paljon, mitä esim lääkisvalmennus olisi maksanut ja toinen halusi ja pääsi nimenomaan sinne.
Mitä ihmeellistä lukion kirjojen ostamisessa on? Tietysti ne ostetaan!
Oppiminen tapahtuu kirjoittamalla, alleviivaamalla ja merkintöjen tekemisellä. Ei ihme että teinit on niin uuvatteja.
Miten lapset ja nuoret oppi silloin kun koulun omistamia oppikirjoja kierrätettiin oppilaalta toiselle ja merkintöjen tekeminen niihin oli ehdottomasti kielletty? Se oli arkea peruskoulussa silloin kun minä olin lapsi. Vain tehtäväkirjat saatiin omiksi, kaikki muut piti palauttaa koululle mahdollisimman moitteettomassa kunnossa. Palautetut kirjat tarkastettiin ja jos joku oli "tärvellyt" kirjat esim. oppimista tukevilla merkinnöillä, se näkyi käytösarvosanassa ja vanhempien täytyi maksaa kirjoista koululle käypä korvaus.
Muistiinpanoja voi tehdä myös vihkoon. Niin sitä ennenkin opittiin.
Me ostettiin kirjan niihin aineisiin, joihin halusi. Sitten myi pois.
Vierailija kirjoitti:
Painettu kirja on ikuinen.
Eihän ole. Senkun tuikkaa tuleen, palaa kyllä. Ihan varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue lukion opetussuunnitelma. Kokeen on tarkoitus testata niitä asioita. Jos aikoo kirjoittaa esimerkiksi historian, niin eiköhän vaikkapa toisen maailmansodan asiat voi kerrata mistä historian kirjasta vain. Kirjastosta löytyy. Tai vaikka Wikipediasta.
Yo-koe testaa koulun oppisisältöä. Ei mitään järkeä opiskella Wikipediasta tms.
Luitko ollenkaan? Kehotin perehtymään lopsiin. Siellä kerrotaan, mitä pitää osata.
Mutta luuletko, että eri historian kirjoissa kerrotaan esimerkiksi toisen maailmansodan pääasiat jotenkin aivan erilaisina? Jos kysytään, mitkä tapahtumat johtivat sodan syttymiseen, on varmaan herttaisen yhdentekevää, mistä tämän asian on oppinut.
Niinhän sä luulet. Ei tarvi mennä edes ulkomaiseen kirjallisuuteen, niin näkemys onkin ihan erilainen kirjoittajalla.
Onpa tosi hankalaa lukea koneelta kaikki, kun ei voi käsin tehdä merkintöjä fyysiseen kirjaan. Lisäksi ei voi mukavasti köllöttää ihan missän vain fyysisen kirjan kanssa. Fyysinen kirja toimii aina ja kaikkialla, ei ole riippuvainen laitteista ja teknologiasta.
Itse ainakin tarvitsen oppiakseni ihan fyysisen kirjan, vihkon ja kynän, että voin tehdä merkintöjä kirjaan ja vihkoon. Asiat painuu ihan eri tavalla tuolleen päähän, kuin tuijottamalla sähköistä ruutua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukio-ope täällä: opiskelijoille klikataan vaan jatkolisenssi. Totta kai kirjat on käytössä kaikissa kirjoitettavissa aineissa ihan normaalisti! Koko kesän klikkailin opiskelijoille lisenssejä, kun syksyn kirjoittajat huomasivat, että jonkun kurssin lisenssi on umpeutunut ja alkoivat lukea kesällä syksyn yo-kirjoituksiin.
Aluksi lukion ykkösille jaettiin noita 12 kk lisenssejä (ja joillain kustantajilla niitä on edelleen). Nyt jaetaan aina 48 kk lisenssejä, niin ei tarvi ostella koulun jatkolisenssejä.
Onkos klikkaileva opettaja tsekannut, onko kustantajalta lupaa siihen lisenssien jatkamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painettu tieto ei vanhene esim. kielten osalta tai perusmatikan osalta.
Kielet muuttuu aikojen saatossa, mutta yleensä muutokset tapahtuu vähitellen. On kuitenkin turha kuvitella, että jollain 1950-luvun englannin oppikirjoilla voisi nykyään opiskella englantia yo-kirjoituksia varten.
Taas kiva olkiukko. Kuten itsekin sanot, muutokset tapahtuvat vähitellen. Keskustelun kohteena on riittävän tuoreen painetun tiedon saatavuus eikä se, juolahtaisiko kenellekään edes mieleen valmistautua 2020-luvun yo-kirjoituksiin 1950-luvun oppimateriaaleilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia ja sitä myöten tieto "vanhenee" nopeammin kuin koskaan ennen. Isot kokonaisuudet pysyy pääosin samana vuodesta toiseen (esim. hauko on kala) mutta pienemmistä kokonaisuuksista saadaan koko ajan uutta tietoa. Historiankin nippelitiedot muuttuu kun arkeologit löytävät uutta tietoa, joka voi kääntää nyt totena pidetyn tiedon päälaelleen.
Vierailija kirjoitti:
Tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia ja sitä myöten tieto "vanhenee" nopeammin kuin koskaan ennen. Isot kokonaisuudet pysyy pääosin samana vuodesta toiseen (esim. hauko on kala) mutta pienemmistä kokonaisuuksista saadaan koko ajan uutta tietoa. Historiankin nippelitiedot muuttuu kun arkeologit löytävät uutta tietoa, joka voi kääntää nyt totena pidetyn tiedon päälaelleen.
Ei ne arkeologit niitä muuta, vaan ihmiset jotka luulevat tietävänsä paremmin, mitä ihmisten kuuluu 'tietää'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut opiskella ennen kirjoituksia.
Minä en opiskellut enää mitään kirjoituksiin. Se oli aivan tavallista silloin. Kokeisiin vaan mentiin ja hyvät arvosanat tuli.
Alue: Aihe vapaa
Mä harrastin opiskeluaikoinani tuota muistiinpanojen tekemistä. Se oli todella tehokas opiskelukeino, koska muistiinpanoihin tuli kirjoitettua vain kaikki oleellinen. Jotta olisi ymmärtänyt mikä oli oleellista, piti lukea opiskeltava aineisto läpi huolella ja ajatuksella. Jos jokin asia ei auennut ensilukemalla, se piti käydä tarkasti läpi, jotta sai siitä kirjoitettua itselleen sellaisen version, joka oli helposti ymmärrettävässä ja muistiinpainettavassa muodossa. Oli toki työläämpi tapa, kuin kirjan kopiointi, mutta todellakin erittäin tehokas.