Miksi sanotaan että yksiössä hajoaa pää, mistä se johtuu??

Älä persu taas kysele tyhmiä.

Seinät on liian lähellä toisiaan ja tilaa liian vähän.

Kaikki toiminnot pitää sulloa yhteen huoneeseen. Tosi turhauttavaa ja ahdasta. Pakkohan se oli nuorena sopeutua ja tämä nykyinen kaksio on sekin liian pieni. Tarvitsisin neljä huonetta jotta voisin laittaa jokaisen huoneen omaan käyttötarkoitukseen ja asua mielekkäästi.

Jos ei saa lähdettyä ulos. Sitten alkaa jo pelottaa kotoa lähtö. Sinne sitten jää hajoamaan :(

Klaustrofobia iskee kun asuu yhtä ahtaasti kuin tarhakettu tai häkkikana.

Lähinnä varmaan viitataan yleisesti kerrostaloon, onhan se nyt ihan eri fiilis asua omakotitalossa tai rivitalossa kun voi vaan rauhassa mennä omalle pihalleen aina kun siltä tuntuu

Kuinka moni tekee tätä oikeasti kerrostalossa? Ei kukaan halua mennä kun siellä on ikkunoissa aina muut kyyläämässä

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä varmaan viitataan yleisesti kerrostaloon, onhan se nyt ihan eri fiilis asua omakotitalossa tai rivitalossa kun voi vaan rauhassa mennä omalle pihalleen aina kun siltä tuntuu

Kuinka moni tekee tätä oikeasti kerrostalossa? Ei kukaan halua mennä kun siellä on ikkunoissa aina muut kyyläämässä

Mutta tätäkään ei kannattaisi yleistää kaikkia koskevaksi, ihmiset ovat yksilöitä. Kaikki eivät kaipaakaan omaa pihaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki toiminnot pitää sulloa yhteen huoneeseen. Tosi turhauttavaa ja ahdasta. Pakkohan se oli nuorena sopeutua ja tämä nykyinen kaksio on sekin liian pieni. Tarvitsisin neljä huonetta jotta voisin laittaa jokaisen huoneen omaan käyttötarkoitukseen ja asua mielekkäästi.

Ei kakkimista ja suihkussa käyntiä tarvitse. Uloskin pääsee. Älkää aina liioitelko.

On se ahdistavaa kun ei ole tilaa tehdä muuta kuin nukkua ja katsoa telkkaa. Kaikki toiminnot samassa huoneessa: keittiö ja roskien säilytys, olohuone, pyykinkuivatus, makuuhuone. Makuuhuoneenhan pitäisi olla erillinen tila jonne mennään rauhoittumaan illalla. Millekään ei ole kunnollisia säilytystiloja, siivousvälineet on näkösällä jne. Aamulla herätessä näkee heti tiskit keittiön tasolla.

se on jotennii selkeämpää kun unihuone on erikseen, rytmittyy valveillaolo ja uni erollitiloihin.

Tämäkin riippuu ihmisestä. Ei minulla hajoa pää yksiössä sen enempää kuin kolmiossakaan esimerkiksi. Ei johdu siis asunnosta.

koppihulluus iskee

kiva pesä on.

Vierailija kirjoitti:

koppihulluus iskee

Kaikki tunteet on siis käsiteltävä ja suhtauduttava asioihin. Suomesta on tullut kallis maa ihan jo asua sekä elää tavallista elämää. En olisi uskonut tätä kokevani mutta totta tämä on. Ennen vain leffoissa tämäkin toteutui.

Luonnotonta istua yksin jossain pikkukopissa, ympärillä betonin takana paljon ihmisiä joita et tunne. Jos edes parveketta ei ole tai syystä tai toisesta siitä ei saa viihtyisää niin huh.

Jos on laivamatkalla, ei siinä hytissäkään ala ahdistaa. Tai jos alkaa, voi lähteä tekemään jonkinlaisen lenkin. Eli kaikki on itsestä kiinni.

Oma pääni ei ole hajonnut yksiössä. Nyt on 35 neliön yksiö,on liian suuri... Haaveilen muuttavani pienempään. Kotipesä on hyvin kuvaava sana. 

Avarassa yksiössä, jossa on parveke ei hajoa pää yhtään sen enempää kuin kaksiossa tai kolmiossa. Kun asunto on viihtyisä ja fiksusti sisustettu.

Toki jos asut jossain likaisessa kaatopaikassa, missä haisee virtsa ja uloste, rupeaa se vaikuttamaan hyvinvointiin.

Olen paljon onnellisempi nyt kerrostaloyksiössäni, kun olin rivarikaksiossani. Saan mennä rauhassa parvekkeelleni aamukahville, eikä kukaan häiritse mistään suunnasta. Rivarissani oli toisella puolella trampalla hyppivät ja kiljuvat lapset, toisella puolella höpöttävä mummo, joka ampaisi heti aidan raosta juttelemaan kun huomasi että olen pihalla. Lisäksi kiertävä talkkarivuoro pihatöineen ja lipunnostoineen stressasi, nyt on huoltoyhtiö.

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin riippuu ihmisestä. Ei minulla hajoa pää yksiössä sen enempää kuin kolmiossakaan esimerkiksi. Ei johdu siis asunnosta.

Sama. Mä tykkäsin kovasti yksiöstäni. Ei mitään vikaa. Nyt asutaan omakotitalossa, mutta pääsääntöisesti tulee oltua olkkarissa.