Muistelen rauhallisia ja ihania aamuja sinkkuna vuosikymmeniä sitten
Ne olivat ihan parasta. Tein puuroa hillosilmällä, voileipiä ja kahvia. Voi kun sitä ei sinkkuna tajunnut sen hyviä puolia.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Miksi et nyt saa tuollaisia aamuja?
Siksi koska on perhe.
Huomenta täältä sinkkukuutiosta! Heräsin jo kuudelta mutta olen tähän asti vain löhöillyt sängyssä ja välillä selaillut puhelinta, kun ei ole mihinkään kiire tänään. Suihkuun ja kauppaan sopisi jaksaa ennen puoltapäivää, mutta muuten voikin vaan olla möllöttää.
Mulla on tuollaisia aamuja, perhehommat on jo hoidettu. Nousen aiemmin kuin iltavirkku mies. Kyllä ne sieltä palailevat, parinkymmenen vuoden koitos se vaan on.
Tuollaiset aamut on kyllä kivoja. Vaihtaisin silti sinkkuelämäni vapauden omiin lapsiin ja puolisoon koska tahansa.
T. Sinkkunainen 37v
Ne rauhalliset aamut alkavat uudestaan kun lapset kasvavat ja lentävät pesästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et nyt saa tuollaisia aamuja?
Siksi koska on perhe.
Meillä minä olen perjantai-illat ja lauantaiaamut "vapaalla", ja mies on lauantai-illat ja sunnuntaiaamut "vapaalla". Molemmat saavat levätä viikonloppuna.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset aamut on kyllä kivoja. Vaihtaisin silti sinkkuelämäni vapauden omiin lapsiin ja puolisoon koska tahansa.
T. Sinkkunainen 37v
Minä en ikimaailmassa vaihtaisi.
N38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et nyt saa tuollaisia aamuja?
Siksi koska on perhe.
Se perhe on siinä parhaimmilaankin sen parikymmentä vuotta, sit voit taas 30-40v nauttia niistä yksinäisistä aamuista. Oon 53v ja lapset, 3 kpl, on maailmalla. Eli pahimmillaan tässä on 30v näitä hiljaisi aamuja edessä.
Jos perustit perheen vuosikymmeniä sitten niin ei sulla ihan taaperoita enää varmaan kotona ole? Kohta helpottaa kun lapset kasvavat ja muuttavat omilleen.
Nouse hiukan aiemmin muuta perhettä, muistan että se oma puolituntinen aamulla oli itselleni ennen hektisen perhearjen alkamista tosi tärkeä; päästin koiran ulos ja join aamukahvin terassilla istuen, hiljaisuudesta nauttien.
No, lapset lähtee joko kouluun tai nukkuu jos ei tarvi kouluun, niin onhan siinä koko aamu, ja vielä lounasajan ylikin aikaa kahvitella rauhassa, puoliso ei häiritse, joko lähtee aikaisin töihin, tai nukkuu pitkään hänkin. Toki itsekin nukun aamuisin pitkään kun ei tarvitse mihinkään lähteä, ja valvoin aina myöhään, olen aina ollut sellainen, ja niin on mun lapsetkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos perustit perheen vuosikymmeniä sitten niin ei sulla ihan taaperoita enää varmaan kotona ole? Kohta helpottaa kun lapset kasvavat ja muuttavat omilleen.
Nouse hiukan aiemmin muuta perhettä, muistan että se oma puolituntinen aamulla oli itselleni ennen hektisen perhearjen alkamista tosi tärkeä; päästin koiran ulos ja join aamukahvin terassilla istuen, hiljaisuudesta nauttien.
Niin, mulla on teini jolla on paha murrosikä ja mies joka kiukuttelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perustit perheen vuosikymmeniä sitten niin ei sulla ihan taaperoita enää varmaan kotona ole? Kohta helpottaa kun lapset kasvavat ja muuttavat omilleen.
Nouse hiukan aiemmin muuta perhettä, muistan että se oma puolituntinen aamulla oli itselleni ennen hektisen perhearjen alkamista tosi tärkeä; päästin koiran ulos ja join aamukahvin terassilla istuen, hiljaisuudesta nauttien.
Niin, mulla on teini jolla on paha murrosikä ja mies joka kiukuttelee.
Ja ratkaisuja sinulle on tarjottu jo yli vuosikymmenen. Mutta kun pitää jostain aina valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perustit perheen vuosikymmeniä sitten niin ei sulla ihan taaperoita enää varmaan kotona ole? Kohta helpottaa kun lapset kasvavat ja muuttavat omilleen.
Nouse hiukan aiemmin muuta perhettä, muistan että se oma puolituntinen aamulla oli itselleni ennen hektisen perhearjen alkamista tosi tärkeä; päästin koiran ulos ja join aamukahvin terassilla istuen, hiljaisuudesta nauttien.
Niin, mulla on teini jolla on paha murrosikä ja mies joka kiukuttelee.
Ja ratkaisuja sinulle on tarjottu jo yli vuosikymmenen. Mutta kun pitää jostain aina valittaa.
Ai mun yrittäjyyteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perustit perheen vuosikymmeniä sitten niin ei sulla ihan taaperoita enää varmaan kotona ole? Kohta helpottaa kun lapset kasvavat ja muuttavat omilleen.
Nouse hiukan aiemmin muuta perhettä, muistan että se oma puolituntinen aamulla oli itselleni ennen hektisen perhearjen alkamista tosi tärkeä; päästin koiran ulos ja join aamukahvin terassilla istuen, hiljaisuudesta nauttien.
Niin, mulla on teini jolla on paha murrosikä ja mies joka kiukuttelee.
Joo. Sulla on kyllä todella rankka elämä. Edes hillosilmäpuuroa et kiireiltäsi ehdi nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perustit perheen vuosikymmeniä sitten niin ei sulla ihan taaperoita enää varmaan kotona ole? Kohta helpottaa kun lapset kasvavat ja muuttavat omilleen.
Nouse hiukan aiemmin muuta perhettä, muistan että se oma puolituntinen aamulla oli itselleni ennen hektisen perhearjen alkamista tosi tärkeä; päästin koiran ulos ja join aamukahvin terassilla istuen, hiljaisuudesta nauttien.
Niin, mulla on teini jolla on paha murrosikä ja mies joka kiukuttelee.
Estävätkö syömästä puuroa ja voileipiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perustit perheen vuosikymmeniä sitten niin ei sulla ihan taaperoita enää varmaan kotona ole? Kohta helpottaa kun lapset kasvavat ja muuttavat omilleen.
Nouse hiukan aiemmin muuta perhettä, muistan että se oma puolituntinen aamulla oli itselleni ennen hektisen perhearjen alkamista tosi tärkeä; päästin koiran ulos ja join aamukahvin terassilla istuen, hiljaisuudesta nauttien.
Niin, mulla on teini jolla on paha murrosikä ja mies joka kiukuttelee.
Estävätkö syömästä puuroa ja voileipiä?
Tyhjensivät jääkaapin yöllä?
Vierailija kirjoitti:
Ne rauhalliset aamut alkavat uudestaan kun lapset kasvavat ja lentävät pesästä.
...ja oma elämä eletty ja siinä meni parhaat vuodet, onpa ihanaa
Mä oon ollut monta vuotta sinkku yli kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Ja tajuan kyllä hyvät puolet. Silläpä ei tässä kiire suhteisiin olekaan. Saa juoda aamukahvin rauhassa. Tai voin vaikka hakea kaupasta laatikon kaljaa ja juoda aamukaljoja. Ihan miten vain parhaaksi näen. Ei nalkutusta täällä kuulla, eikä jäkätyksen karmiva kaiku korviin kantaudu. On ihminen löytänyt levon, elon rauhaisan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perustit perheen vuosikymmeniä sitten niin ei sulla ihan taaperoita enää varmaan kotona ole? Kohta helpottaa kun lapset kasvavat ja muuttavat omilleen.
Nouse hiukan aiemmin muuta perhettä, muistan että se oma puolituntinen aamulla oli itselleni ennen hektisen perhearjen alkamista tosi tärkeä; päästin koiran ulos ja join aamukahvin terassilla istuen, hiljaisuudesta nauttien.
Niin, mulla on teini jolla on paha murrosikä ja mies joka kiukuttelee.
Teinithän nukkuu iltapäivän puolelle.
Miksi et nyt saa tuollaisia aamuja?