Jos joku päivällä tekemäni moka alkaa ahdistaa, alan sanoa ääneen absurdeja juttuja siirtääkseni huomion pois
Jos sanoin töissä jotain tyhmää ja se alkaa kotona ahdistaa, sanon yksin ääneen kaikkia hemmetin outoja sanoja, esim. rosvo-roopen rippijuhlat, kaikuluotainpaviaani, piharatamokalkkunat. Jos ahdistava muistikuva vain pysyy mielessä, huudan rosvo-roopen rippijuhlat! rosvo-roopen rippijuhlat! niin että naapuritkin varmaan kuulee. Muilla tällaista?
Kommentit (4)
Yleensä kun tulee häpeäflashbackejä, niin multa tulee yleensä pääsee vaan millon mitäkin kirosanoja, mutta kyllä joskus ehkä jotain vähän oudompaakin. Mies on joskus ihmettellyt mitä kiroilen ilman syytä, varmaan vaikutan touretelta. Onneksi harvoin tulee julkisilla paikoilla, pari kertaa tullut vähän huonolla hetkellä.
Tuohan on hauska. Täytyy koittaa, jos itselläni tulee mieleen se, kun... caipiroskamokkula antikvariaattivalosaaste matalakorkorapu!
Stora-Enson puolustelijoilla näyttää olevan. Huutelevat ihan sekoja ympäri somea. Luulevat, että sillä tavalla kaikki kohta unohtavat ympäristörikokset ja antavat ne anteeksi.