Miten päästä liiallisesta murehtimisesta eroon?
Mitä te muut teette, jos mieleen vaan tuppaa ajatuksia, mitkä ahdistaa?
Kommentit (30)
Menen metsään ja juoksen tunnin verran polkuja ja kiipeän mäkiä. Lopuksi kiitän metsää.
Sen minäkin haluaisin tietää. Olen ollut koko elämäni turhan murehtija. Lapsena mietin, saanko kavereita. Teininä, löydänkö tyttöystävän. Täysi-ikäisenä, saanko opiskelupaikan ja töitä. Lista on loputon.
Olen saanut kaiken, mitä olen toivonut. Silti murehdin jatkuvasti, saanko potkut, sairastunko jne. Elämääni vaivaa katala pessimismi, vaikka olen ollut oman elämäni Hannu Hanhi. Kaikki on aina järjestynyt peloistani huolimatta. On terveyttä, ihana vaimo, paljon kavereita, hyvä työpaikka, turvattu talous ja mukavia tulevaisuudensuunitelmia.
Millähän tästä pääsisi eroon? Ei itseään uskovaiseksi voi pakottaa, enkä usko meditaatioonkaan.
Ns. liiallinen murehtiminen on myös luonnekysymys. Jotkut murehtivat tulevia tapahtumia,toiset ottavat tulevat ja sen hetkiset stoalaisen rauhallisesti. Kotoa saatua käyttäytymismallia ei tule todellakaan väheksyä, sieltä saatu " oppi" näkyy meissä tavalla tai toisella. Jaksamisia kaikille murehtijoille.
Kiitos kaikille tähän saakka vastanneille hyvistä neuvoista, täytyy tallentaa osa noista puhelimeen huonon hetken varalle. Oli piristys huomata, että täältä löytyy myös ihanan ja empaattisen oloisia ihmisiä :)
Ap
Lapseni oli jokunen aika sitten onnettomuudessa, jossa olisi voinut käydä todella huonosti. Selvisi kuitenkin vain parilla murtuneella luulla. En ole kertaakaan edes yrittänyt märehtiä, mitä olisi voinut käydä (kuolla, halvaantua...). Vaihdan tietoisesti "pääni sisäisen radiokanavan", jos ajatus meinaa lipua jossitteluun.
Vierailija kirjoitti:
Elämänmuutokset sekä mielialalääkitys ja fyysinen tekeminen.
Miksi kaikkeen ollaan heti tyrkyttämässä mielialalääkkeitä? Tiesitkö, että on ihan hlevtin normaalia, että aina ei oo superjeesjees-olo? Itseasiassa luinkin vastikään sellaisen mietelauseen, että masennus ei vaivaa kun ei koko ajan pyri siihen että pitäisi olla niin hlevtin kivaa.
Mua auttaa sellainen ajatus, että vaikka mitä tapahtuisi, niin ne huonoimmatkin ajatukset menee ohi, ei ole mahdollista että niistä jäisi ikuinen olotila. Ajatukset ja fiilikset virtaa eteenpäin ja aina jossain kohtaa se aurinko paistaa risukasaankin. Näin on jämpti. :)
N32
Mieti mitä se murehtiminen auttaa, no ei yhtään mitään. Kannattaa murehtia vasta silloin, kun on oikeasti murehdittavaa.
Kirjoita paperille mitä voit tehdä asian ratkaisemiseksi tällä hetkellä. Jos ei voi tehdä mitään, niin turha murehtia etukäteen.
Myös suunnitelman tekeminen, että mitä pientäkin voi tehdä asian korjaamiseksi. Kysyy asiantuntijoilta, ottaa epäkohtia esiin yhden ja toisen kanssa, soittaa auttavaan numeroon, plan B & C. Jotain toimintaa.
Elämänmuutokset sekä mielialalääkitys ja fyysinen tekeminen.